Luottamuspääoma suomalaisessa politiikassa romahdusvaarassa
Kansalaisten luottamus eduskuntaan on ollut jo pitkään laskussa. Tuoreimman valtioneuvoston kanslian teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vain 45 % kansalaisista luottaa eduskuntaan melko paljon tai täydellisesti.
Luottamuspulaan on havahtunut myös kansanedustaja Eeva Kallin (kesk.) johdolla eduskuntaan perustettava Yhteiskuntatiedon ja paremman politiikan verkosto. Verkoston tavoitteena on vahvistaa sopimisen kulttuuria sekä yhteiskunnallisen tiedon ja tutkimuksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena.
Tällä viikolla käynnistettävän verkoston yhteistyökumppaneita ovat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA, Työeläkevakuuttajat Tela ja Palvelualojen työnantajat Palta. Kaikki kansanedustajat voivat liittyä verkoston jäseniksi.
Perustamiskokouksessa luottamuksesta suomalaisessa politiikassa puhui eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
– Aikaisempina vuosikymmeninä meillä oli vallalla poliittinen kulttuuri, jossa mitkä tahansa kaksi eduskuntapuoluetta pystyivät lähtemään samaan hallitukseen. Viime vuosina tilanne on radikaalisti muuttunut ja luottamuspääoma näyttää politiikassa ohentuneen rajusti, mikä heijastunee myös kansalaisten eduskuntaan kokemaan luottamukseen, arvioi Jokisipilä.
Hänen mukaansa taustalla vaikuttavia voimia voivat olla paitsi poliittisten voimasuhteiden ja puoluekannatusrakenteen muutos, myös asenne- ja keskusteluilmapiirin muuttuminen kärjistyneempään suuntaan.
– Politiikka on ja sen kuuluukin olla kilpailua, mutta on luultavasti olemassa myös piste, jossa tuo kilpailu muuttuu järkevää päätöksentekoa haittaavaksi tai jopa sen estäväksi tekijäksi. On syytä kysyä, olemmeko jo tällaisessa pisteessä ja pitäisikö asialle yrittää tehdä jotain, ja jos, niin mitä, Jokisipilä sanoo.
Vuorovaikutus vähentynyt ja kuplautunut eduskunnassa
Saman kehityskaaren on havainnut eduskunnassa työskentelystä Eeva Kalli. Hänet valittiin kansanedustajaksi 2019 vaaleissa reilun kymmenen vuoden politiikassa työskentelyn tauon jälkeen. Hänen mukaansa kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos eduskunnan yhteistyökulttuurissa on valtava.
– Täysistunnossa käytyjen keskusteluiden tyyli, sävy ja yleiset käytöstavat ovat mielestäni romahtaneet aiempaan verrattuna. Yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen käytävä vuorovaikutus on vähentynyt ja jossain määrin kuplautunut myös täysistuntojen ulkopuolella, vaikkakin hyvää yhteistyötä edelleen tehdään myös yli puoluerajojen. Mutta tarve sille olisi vielä suurempi, Kalli korostaa.
– Haluamme tällä verkostolla rakentaa puoluerajat ylittävää alustaa rakentavammalle keskustelukulttuurille ja yhteiskunnalliselle dialogille, sekä muistuttaa tietoon perustuvan päätöksenteon tärkeydestä, Kalli sanoo.
Uuteen verkostoon on tähän mennessä liittynyt 20 kansanedustajaa sekä hallitus- että oppositiopuolueista. Foorumin on tarkoitus syventyä Suomen tulevaisuuden kannalta ajankohtaisiin ilmiöihin puoluerajat ylittäen sekä lisätä ratkaisukeskeistä ajattelua poliittisessa päätöksenteossa.
Kansalaisten luottamus eduskuntaan on ollut jo pitkään laskussa. Tuoreimman valtioneuvoston kanslian teettämän Kansalaispulssi-kyselyn mukaan vain 45 % kansalaisista luottaa eduskuntaan melko paljon tai täydellisesti.
Luottamuspulaan on havahtunut myös kansanedustaja Eeva Kallin (kesk.) johdolla eduskuntaan perustettava Yhteiskuntatiedon ja paremman politiikan verkosto. Verkoston tavoitteena on vahvistaa sopimisen kulttuuria sekä yhteiskunnallisen tiedon ja tutkimuksen hyödyntämistä päätöksenteon tukena.
Tällä viikolla käynnistettävän verkoston yhteistyökumppaneita ovat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskus, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut YKA, Työeläkevakuuttajat Tela ja Palvelualojen työnantajat Palta. Kaikki kansanedustajat voivat liittyä verkoston jäseniksi.
Perustamiskokouksessa luottamuksesta suomalaisessa politiikassa puhui eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
– Aikaisempina vuosikymmeninä meillä oli vallalla poliittinen kulttuuri, jossa mitkä tahansa kaksi eduskuntapuoluetta pystyivät lähtemään samaan hallitukseen. Viime vuosina tilanne on radikaalisti muuttunut ja luottamuspääoma näyttää politiikassa ohentuneen rajusti, mikä heijastunee myös kansalaisten eduskuntaan kokemaan luottamukseen, arvioi Jokisipilä.
Hänen mukaansa taustalla vaikuttavia voimia voivat olla paitsi poliittisten voimasuhteiden ja puoluekannatusrakenteen muutos, myös asenne- ja keskusteluilmapiirin muuttuminen kärjistyneempään suuntaan.
– Politiikka on ja sen kuuluukin olla kilpailua, mutta on luultavasti olemassa myös piste, jossa tuo kilpailu muuttuu järkevää päätöksentekoa haittaavaksi tai jopa sen estäväksi tekijäksi. On syytä kysyä, olemmeko jo tällaisessa pisteessä ja pitäisikö asialle yrittää tehdä jotain, ja jos, niin mitä, Jokisipilä sanoo.
Vuorovaikutus vähentynyt ja kuplautunut eduskunnassa
Saman kehityskaaren on havainnut eduskunnassa työskentelystä Eeva Kalli. Hänet valittiin kansanedustajaksi 2019 vaaleissa reilun kymmenen vuoden politiikassa työskentelyn tauon jälkeen. Hänen mukaansa kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos eduskunnan yhteistyökulttuurissa on valtava.
– Täysistunnossa käytyjen keskusteluiden tyyli, sävy ja yleiset käytöstavat ovat mielestäni romahtaneet aiempaan verrattuna. Yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen käytävä vuorovaikutus on vähentynyt ja jossain määrin kuplautunut myös täysistuntojen ulkopuolella, vaikkakin hyvää yhteistyötä edelleen tehdään myös yli puoluerajojen. Mutta tarve sille olisi vielä suurempi, Kalli korostaa.
– Haluamme tällä verkostolla rakentaa puoluerajat ylittävää alustaa rakentavammalle keskustelukulttuurille ja yhteiskunnalliselle dialogille, sekä muistuttaa tietoon perustuvan päätöksenteon tärkeydestä, Kalli sanoo.
Uuteen verkostoon on tähän mennessä liittynyt 20 kansanedustajaa sekä hallitus- että oppositiopuolueista. Foorumin on tarkoitus syventyä Suomen tulevaisuuden kannalta ajankohtaisiin ilmiöihin puoluerajat ylittäen sekä lisätä ratkaisukeskeistä ajattelua poliittisessa päätöksenteossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Selkeästi olemme kuplautuneessa tilanteessa ja tehdyt päätökset ovat puhtaan ideologisia, mutta kokonaisuuden kannalta järjettömiä.
Kansaa on voimakkaasti revitty kahtia. Hallituspuolueet ovat jättäneet kansan oman onnensa nojaan ja ohjaavat etuja vain itselleen.