VIROSSA Suomen presidentin Alexander Stubbin Tallinnaan ja Tarttoon suuntautunut valtiovierailu oli kuluneen viikon suurimpia uutisia.
Vastaanotto oli innostunut. Viestinten päähuomio oli vierailun yksityiskohtaisessa raportoinnissa, jäätelönsyöntejä unohtamatta, minkä lisäksi vierailun aikana pidettyjä puheitakin julkaistiin kokonaan.
Viron lehdet kuitenkin myös analysoivat laajasti Suomen ja Viron suhdetta, jossa Suomen Nato-jäsenyyden myötä alkoi uusi aikakausi: maat ovat nyt myös sotilaallisia liittolaisia.
Uusi aika näkyi siinäkin, ettei tällä kertaa enää muisteltu Suomen silloisen presidentin Urho Kekkosen vuonna 1964 Viroon tekemää vierailua ja Tarton yliopistossa pitämää vironkielistä puhetta.
PÄIVÄLEHTI Postimees totesi vierailun alla julkaisemassaan pääkirjoituksessa, että Virolla on historian saatossa ollut usein syytä katsoa Suomea ylöspäin.
”Kun Viron liittyessä EU:hun Suomi oli jo sen organisaation kokenut jäsen, niin Suomen liittyessä Natoon meillä on ollut mahdollisuus toimia tiennäyttäjinä pohjoisnaapureillemme”, Postimees kirjoitti.
Lehden mukaan suomalaiset ovat liittolaisia, joille ei tarvitse selittää itänaapuria, sillä ”he tuntevat sen liiankin hyvin”. Postimees myös kirjoitti, että vaikka suomalaisten suhtautuminen Venäjään on tuntunut virolaisista joskus liian lauhkealta tai kunnioittavalta, sanojen takana tapahtunut toiminta osoitti suomalaisten opiskelleen historiantunneilla.
”Suomen liityttyä Natoon arvio Itämeren turvallisuustilanteesta muuttui perustavanlaatuisesti. Natoon liittyi hampaisiin asti varustautunut maa, jonka kansan puolustustahto perustuu muistoille uhrauksista, joita itsenäisyyden puolesta on jouduttu tekemään.”
EESTI PÄEVALEHT puolestaan piti pääkirjoituksessaan Stubbin Viron-vierailua kahdella tapaa merkittävänä.
”Se on ensimmäinen Viron-vierailu hänen uudessa roolissaan, mutta se on myös ensimmäinen meidän molempien ollessa Naton jäseniä. Viro voi tuntea olevansa paremmassa turvassa, samoin Suomi.”
Stubbin ja Lennart Meren välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja.
Eesti Päevaleht julkaisi myös kolumnistinsa, Viron aiemman Helsingin-suurlähettilään Harri Tiidon kirjoituksen Stubbin vierailusta. Tiido arvioi Stubbissa olevan jotain lennartmerimäistä. Erityisesti tällainen piirre on äkisti kasvoille leviävä kirkas hymy.
Eroakin Mereen on, Tiido myöntää. Meri oli ”älykkö”, mutta Stubb on ”lisäksi myös melko fyysinen”, Tiidon mukaan suorastaan ”patologinen kuntoilija”.
Muuten myönteisessä tekstissään Tiido nosti esiin kuitenkin myös suhteissa näkyvän ongelman. Naton komentorakenteessa Suomi haluaisi olla eri komentokeskuksen alaisuudessa kuin Baltian maat.
Vastaanotto oli innostunut. Viestinten päähuomio oli vierailun yksityiskohtaisessa raportoinnissa, jäätelönsyöntejä unohtamatta, minkä lisäksi vierailun aikana pidettyjä puheitakin julkaistiin kokonaan.
Viron lehdet kuitenkin myös analysoivat laajasti Suomen ja Viron suhdetta, jossa Suomen Nato-jäsenyyden myötä alkoi uusi aikakausi: maat ovat nyt myös sotilaallisia liittolaisia.
Uusi aika näkyi siinäkin, ettei tällä kertaa enää muisteltu Suomen silloisen presidentin Urho Kekkosen vuonna 1964 Viroon tekemää vierailua ja Tarton yliopistossa pitämää vironkielistä puhetta.
PÄIVÄLEHTI Postimees totesi vierailun alla julkaisemassaan pääkirjoituksessa, että Virolla on historian saatossa ollut usein syytä katsoa Suomea ylöspäin.
”Kun Viron liittyessä EU:hun Suomi oli jo sen organisaation kokenut jäsen, niin Suomen liittyessä Natoon meillä on ollut mahdollisuus toimia tiennäyttäjinä pohjoisnaapureillemme”, Postimees kirjoitti.
Lehden mukaan suomalaiset ovat liittolaisia, joille ei tarvitse selittää itänaapuria, sillä ”he tuntevat sen liiankin hyvin”. Postimees myös kirjoitti, että vaikka suomalaisten suhtautuminen Venäjään on tuntunut virolaisista joskus liian lauhkealta tai kunnioittavalta, sanojen takana tapahtunut toiminta osoitti suomalaisten opiskelleen historiantunneilla.
”Suomen liityttyä Natoon arvio Itämeren turvallisuustilanteesta muuttui perustavanlaatuisesti. Natoon liittyi hampaisiin asti varustautunut maa, jonka kansan puolustustahto perustuu muistoille uhrauksista, joita itsenäisyyden puolesta on jouduttu tekemään.”
EESTI PÄEVALEHT puolestaan piti pääkirjoituksessaan Stubbin Viron-vierailua kahdella tapaa merkittävänä.
”Se on ensimmäinen Viron-vierailu hänen uudessa roolissaan, mutta se on myös ensimmäinen meidän molempien ollessa Naton jäseniä. Viro voi tuntea olevansa paremmassa turvassa, samoin Suomi.”
Stubbin ja Lennart Meren välillä on yhtäläisyyksiä ja eroja.
Eesti Päevaleht julkaisi myös kolumnistinsa, Viron aiemman Helsingin-suurlähettilään Harri Tiidon kirjoituksen Stubbin vierailusta. Tiido arvioi Stubbissa olevan jotain lennartmerimäistä. Erityisesti tällainen piirre on äkisti kasvoille leviävä kirkas hymy.
Eroakin Mereen on, Tiido myöntää. Meri oli ”älykkö”, mutta Stubb on ”lisäksi myös melko fyysinen”, Tiidon mukaan suorastaan ”patologinen kuntoilija”.
Muuten myönteisessä tekstissään Tiido nosti esiin kuitenkin myös suhteissa näkyvän ongelman. Naton komentorakenteessa Suomi haluaisi olla eri komentokeskuksen alaisuudessa kuin Baltian maat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei tunnu Alexin morkkaajat löytävän sanottavaa.
Harmin paikka.
Mitä se paken kolmeksi päiväksi sinne?