Kommunikaatiovaikeudet eivät ole autisminkirjon ominaisuus

Haluaisin tuoda esiin erään nähdäkseni merkittävän näkökulman autisminkirjosta. Useinhan sanotaan, että yksi autisminkirjon ominaisuus on vaikeudet kommunikaatiossa. Tämähän ei pidä paikkaansa. Autisminkirjon ihmisillä ei varsinaisesti ole kommunikointivaikeuksia. Kun autisminkirjon ihmiset keskustelevat keskenään, he ymmärtävät toisiaan ilman mitään ongelmia.

Oletan, että suurin osa tämän tekstin lukijoista tietää leikin nimeltä rikkinäinen puhelin. Sen leikin idea on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että ensimmäinen kuiskaa jotain toiselle ihmiselle ja hän taas kuiskaa mahdollisimman tarkasti kuulemansa taas seuraavalle ja hän taas seuraavalle jne., kunnes viimeinen sanoo kuulemansa ääneen. Yleensä juttu on matkan varrella jonkun verran muuttunut. Edinburghin yliopiston tutkija Catherine Crompton ja hänen kolegansa ovat tutkimuksissaan huomanneet, että rikkinäisessä puhelimessa silloin, jos joka toinen osallistuja on neurotyypillinen ja joka toinen autisminkirjoinen, tarina muuttuu enemmän kuin silloin, jos kaikki osallistujat ovat autisminkirjoisia tai kaikki osallistujat ovat neurotyypillisiä. Sen sijaan niiden ryhmien, jotka koostuivat pelkästään autisminkirjoisista ja niiden, jotka koostuivat pelkästään neurotyypillisistä, välillä ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroa. Näiden ryhmien välillä tarinat siis muuttuivat yhtä paljon. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muilla koeasetelmilla.

Näin ollen tieteellisen tutkimuksen valossa näyttää siltä, että autisminkirjoiset pystyvät keskustelemaan vaikeuksitta keskenään ja neurotyypilliset pystyvät keskustelemaan vaikeuksitta keskenään ja haasteet tulevat vasta silloin, kun autisminkirjon ihmiset ja neurotyypilliset ihmiset keskustelevat keskenään. Neurotyypillisillä taas on tasan yhtä paljon vaikeuksia ymmärtää autisminkirjon ihmisiä kuin autisminkirjon ihmisillä neurotyypillisiä ihmisiä. Näin ollen vaikeuksia kommunikaatiossa ei voida pitää nimenomaisesti autisminkirjon ominaisuutena sen paremmin kuin neurotyypillisyydenkään ominaisuutena, vaan ne kommunikaatiovaikeudet ovat autisminkirjon ihmisten ja neurotyypillisten ihmisten välissä ja johtuvat erilaisista kokemusmaailmoista ja keskushermostoista.

Voisin kysyä tämän viestin lukijoilta erään kysymyksen. Jos joku tulee puhumaan sinulle kiinaa, niin ymmärrätkö mitään? Oletan, että suurimmalla osalla lukijoista (ei toki varmaankaan kaikilla) rehellinen vastaus on ei. Suurin osa tämän viestin lukijoista todennäköisesti ei ole päivääkään opiskellut kiinan kieltä. Esitän nyt niille lukijoille, jotka eivät osaa kiinaa toisen kysymyksen: Pidättekö kiinan kieltä viallisena? Oletan, että suurimman osan (toivottavasti kaikkien) vastaus on ei. Tietenkään kukaan järkevä ihminen ei ajattele, että joku kieli on viallinen siksi, että itse ei osaa sitä. No samalla tavalla autisminkirjoisilla on tavallaan oma kieli. Neurotyypillisten ei pidä kuvitella, että autisminkirjoisten kieli on viallinen, koska he eivät täysin ymmärrä sitä.

Lähde: Tiede-lehti: numero 4/2024: artikkeli: Autismi haastaa totutun

Voin arvata, että tähän viestiin tulee pian paljon vastauksia, joissa kirjoitetaan puhumattomista autisteista. Tarkennettakoon siis, että puhun tässä viestissä lähinnä niin sanotuista "hyvätasoisista autisminkirjolaisista" (esim. Asperger-ihmiset) eli sellaisista autisminkirjoisista, joilla ei ole älyllistä kehitysvammaa. Tosin puhumattomista kehitysvammaisista autisteistakin voisin sanoa omana mielipiteenäni, että näkisin kehitysvamman ja autismin olevan kaksi erillistä ominaisuutta, jotka voivat olla samallakin ihmisellä ja näin ollen väittäisin, että puhumattomilla kehitysvammaisilla autisteillakaan se puhumattomuus ei johdu ensisijaisesti autismista vaan kehitysvammaisuudesta.