Kuka ostaa enää edes kalaa

Enen ostin kesällä jopa jätsin maklla juhhanus torille
Änyt eimbataa siihenkään toivottavasti saadaa kalaa
Kun ei sitä olla ostettu enää pariin vuoteen

Suomen Yrittäjät kritisoi arvonlisäkorotuksen voimaantulon aikataulua.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei muuttanut käsittelyssään tiistaina pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esittämää aikataulua, jonka mukaan arvonlisäveron yleistä kantaa korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1. syyskuuta alkaen.

Suomen Yrittäjien mukaan alvin korotus 25,5 prosenttiin aiheuttaa yrityksissä teknisiä ongelmia, sillä kaikki järjestelmät eivät taivu desimaaleihin. Muutoksen aikataulu ei ole etujärjestön mukaan kohtuullinen.

– On suorastaan häkellyttävää, ettei valtiovarainvaliokunta tunnistanut yritysten huolta liian tiukan voimaantuloaikataulun aiheuttamista hankaluuksista. Hätäily iskee etenkin pienimpiin yrityksiin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo yhdistyksen tiedotteessa.

– Märkä rätti päin naamaa. Tätä on vaikea ymmärtää.

Suomen Yrittäjät on ehdottanut kuukauden lisäaikaa siten, että muutos tulisi voimaan vasta lokakuun alusta alkaen. Samaa ehdotti aiemmin myös finanssialan etujärjestö Finanssiala ry.

– Olisimme odottaneet edes kuukauden lisäaikaa sopeutumiseen, joka koskee lähtökohtaisesti kaikkia arvonlisäverovelvollisia. Monen yrittäjän kesä on pilalla, Suomen Yrittäjien Kurki sanoo tiedotteessa.

Valtiovarainvaliokunta ei muuttanut Orpon hallituksen aikataulua lähinnä valtiontaloudellisista syistä. Mietinnön mukaan voimaantullon lykkääminen yhdellä kuukaudella lokakuun alkuun olisi aiheuttanut valtiolle noin 80 miljoonan euron arvonlisätuoton menetyksen.

Lue lisää: Finanssiala ry: ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka

Oppositiopuolueista Sdp ja keskusta ovat ehdottaneet alv-noston voimaantuloa lykättävän vuodenvaihteeseen ja kannan nostoa tasan 25 prosenttiin 25,5 prosentin sijaan.Persujen kannatus palautunee sille kuuluvalle tasolle. Ennen eduskuntavaalia tehdyt vaalilupaukset osoittautuivat petokseksi ja pettymykseksi. Persut lähtivät Orpon oikeistohallitukseen kuin "soitellen taloussotaan". Vaaliohjelmasta sovittiin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteiden mukaan.

Kaikki muistavat persujen puheenjohtajan, nykyisen valtiovarainministeri Purran vaalilupauksen: "köyhiltä ei sosiaaliturvasta leikata, vaikka kokoomus niin haluaa".
Pian leikkaukset olivat Orpon hallituksen hallitusohjelmassa, joista ei tingitä, vaikka ne pitkittävät lamaa ja leipäjonoja.

Kokoomus mainosti hallituksen ohjelmaa
TYÖN LINJAKSI.
KOKOOMUSLAINEN TYÖN LINJA On ollut jatkoa Sipilän hallituksen kilpailukyky-sopimukselle (kiky), jota silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo oli EK:n tavoitteiden mukaisesti Sipilän pääministerikaudella viemässä maaliin. Myös Sipilän "kiky I" heikensi työehtoja: palkat jäädytettiin, vuosi-lomapäiviä vähennettiin jne.

Orpon oikeistohallitus kirjasi "kiky II" työehtojen heikennykset hallitusohjelmaan ja ilmoitti työntekijäjärjestöille, että hallitusohjelmasta ei tingitä. Hallitusohjelmassa olevista EK:n työehtojen heikennys tavoitteista tulikin TARJOUS, JOSTA EI VOI KIELTÄYTYÄ.

Ennen vaalia äänestäjät eivät tienneet, että Orpon oikeistohallituksesta tulee Työmarkkinaosapuolia, ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen palkansaajien edunvalvonnalle tulee STOP, kun heikennykset (muun muassa uudet lakko lait) kirjataan työlaiksi.

Persut eivät ilmeisesti tienneet, mitä tuleman piti, kun läksivät hallitusvastuussa tukemaan sosiaaliturvan leikkauksia ja työehtojen sekä työttömyysturvan heikennyksiä. Jopa niin, että työttömiksi jääneitä ja pätkätyöläisiä kutsuvat "lusmuilijoiksi", millä yrittävät perustella eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvua. Jopa toimeentulotuki, joka on viimesijainen tuki ennen leipäjonoja, leikataan.

Eurovaalit osoittivat, että äänestäjät alkavat herätä ymmärtämään miten moni äänesti vastoin omaa etuaan ja vastoin yhteiskunnan etua kun työttömyys kasvaa nopeasti (n. 300.000 työtöntä) ja konkurssit lisääntyvät. Eriarvoisuuden kasvu näkyy paitsi ihmisten ostovoimasta myös kasvaneita terveyseroina.

Vuonna 2019 persut olivat suurin puolue 122 äänestysalueella ja nyt eurovaalissa ei enää ainoassakaan.
Persuja äänesti eurovaalissa vain 7,6 %, yhteensä 139.019 äänestäjää.
Vasemmistoliittoa äänesti 17,3 %, yhteensä 316.758 äänestäjää.

Vasemmistoliiton tiedetään SDP:n lisäksi olevan työväen puolue, joka vastustaa työehtojen ja työttömyysturvan heikennyksiä, mikä on oikea ja rehellinen työn ja työllisyyden linja.
Ilman mitään kiky-kikkailuja ja ilman lusmuilu-selityksiä.


Äänestä

🌼🌼🌅🌹🌹🌹🌹
Osa perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä alkaa hahmottamaan, että hallituksen tekemät päätökset, kuten leikkaukset sosiaaliturvaan, koskettavat heitä itseään, riikka petos purra sanoo.
Niistä ensimmäisenä hän mainitsee protestiäänestämisen perussuomalaisten tekemää hallituspolitiikkaa vastaan.
Perussuomalaiset kuuluu puolueisiin, joiden äänestäjät ovat epävarmoja. Tästä syy

Kannattaa myydä palvelunsa/tuoteensa ilman alvtä. Rahat käteen periatella. Siinähän nostelette veroja.