Epäisänmaalliset voimat kiittävät YLEn toimittajia

1. Isänmaata ja politiikkaa ajattelee se, jolla vatsa on täysi. Lait tehdään sen mukaan, miten on saatavilla energiaa.

2. Mene metsään elämään muutama kk vedellä ja leivällä, ja mitä maastosta löytyy. Lopulta valtio ei merkkaa enää mitään, vaan toinen ihminen.

3. Miten lakeja laaditaan? Varsin mukavissa olosuhteissa. On hyvin valaistu sali, hienot vaatteet, juuri syöty, ja on paperit. Mutta menevätkö he tarkastamaan älyään metsäänkin? Järjestetäänkö sodan ajan koeleirejä? Ei, koska ne on epämukavia ja voidaan rikkoa lakia? (lue kohta 2.)

Pitääkö vielä selittää? Otetaan ihmisen tarpeiden hierarkia:

1. Fysiologiset tarpeet
Selviytymisen perustarpeita. Ruoka, vesi, terveys ja sopiva lämpö ovat ensimmäisen vaiheen perustarpeita: kun ne on tyydytetty, voit siirtyä seuraavalle tasolle. Tie menestykseen on alkanut.

2. Turvallisuuden tarve
Psykologinen ja taloudellinen riippumattomuus ovat yhtä tärkeitä, kuin fyysinen turvallisuus, ja siksi ne ovat erottamattomia. Esim. sairausvakuutuksen maksaminen tai odottamattomilta vaaroilta suojaavien asioiden saaminen vie merkittävästi henkilöä lähemmäksi toivottua menestystä.

3. Tarve kuulua
Tässä ilmenee jokaisen ihmisen rakkauden, kiintymyksen, luottamuksen ja ystävyyden tarve. Tarve kuulua johonkin yhteiskunnassa tunnustettuun suhteeseen. Ihmisen eristetty olemassaolo ei johda menestykseen. Yleinen sosiaalinen edistyminen on yhtä tärkeää kuin janon sammuttaminen.

4. Kunnioituksen tarve
Kun alemmat tarpeet on täytetty, saavutuksen tunne ja kunnioitus vievät ihmistä eteenpäin kohti tavoitettaan. Ihmisen itseluottamus ja luottamus muihin antavat olla takertumatta menneisiin tasoihin, ja todentaa henkilön itsetunto konkreettisesti muiden tunnustuksen kautta, siirtyäksesi seuraavaan vaiheeseen.

5. Itsensä toteuttaminen
Kun henkilö on saanut muiden hyväksynnän, hän voi alkaa rohkeammin toteuttaa itseään. Tämä prosessi osoittaa riippumattomuutta menestyksen aineellisesta tai itsekkäästä määritelmästä. Tämä mahdollistaa, että yksilö voi tarkastella kaikkia aiemmin suoritettuja vaiheita ja suhtautua työhön ilman arviointia, vain varmistamalla, että työ on tehty rehellisesti, mikä tulee menestystekijäksi.

Moniko ihminen pystyy toteuttamaan ainoastaan kohdat 1 ja 2? Liian moni! Ja hallitus tukee sitä!
Liian monella ihmisellä ei ole mahdollisuutta kuulua johonkin, he eivät saa kunnioitusta, eivätkä pääse toteuttamaan itseään, paitsi jos omaavat tarpeaksi mielikuvitusta, että voivat rakentaa tietokoneellaan jotain.
Mutta entäpä jos kuolevat, ennenkun joku saa tietää siitä? Mitä vuosia kootulle teokselle tapahtuu?

Miksi hallitus haluaa olla jossain tuolla muualla?