Luominen vai kehitysoppi?

Tämä ei ole niinkään pyrkimys osoittamaan jumalankieltäjille, että luominen on totta ja kehitysoppi valetta, vaan on enemmänkin tarkoitettu jo Jeesuksen löytäneiden uskon vahvistamiseksi. Tämä siksi että ihminen joka ei halua uskoa ei myöskään usko mitään todisteita tosiksi eikä hän hyväksy mitään johtopäätöksiä, jotka ovat vastoin hänen harhakuvitelmiaan.

Tässä käsittelen ateististä eli Jumalan kieltävää ajattelua kehitysopista, en toki pidä totena teististä kehitysoppiakaan.

Mutta yksin Luojaan uskominen ei pelasta sielua joutumasta kadotukseen. Sielu pelastuu ainoastaan kun ihminen turvaa Kristukseen Herrana, Kristuksen kuolemaan hänen synneistään ja Kristuksen ylösnousemukseen.

Sitten itse aiheeseen... Kehitysoppi on vain yksi työkalu saatanan työkalupakissa saada ihmiset olemaan uskomatta evankeliumia. Siinä missä esimerkiksi juutalaisuus (uskonto), islam, hindulaisuus tai kirkollinen kristillisyys opettavat Jumalasta väärin ja eksyttävät ihmisen totuudesta hienovaraisemmin, niin kehitysoppi johtaa ihmisen pois evankeliumista väittämällä, että ainoa järkevä suhtautuminen Jumalaan, on kiistää hänen olemassaolonsa, ja tätä tottakai seuraa myös sen kiistäminen että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa, kun kehitysopin mukaan mitään Jumalaa ei ole, vaan kaikki on kehittynyt. Jos maailma ei rakastaisi valheita ja olisi ylpeä synnistä, täällä naurettaisiin ja pilkattaisiin ajatusta siitä, että ihminen on saanut alkunsa apinasta. Suurempi ei missään tälläkään hetkellä saa alkuaan vähäisemmästä, vaan aina suurempi tuottaa vähäisemmän. Vanhemmat tuottavat lapsen, kirja syntyy kirjailijan kirjoittamana, peli pelintekijöiden käsissä, maailmankaikkeus lakeineen Jumalan sanalla.

Sen lisäksi että näemme kuinka kehitysoppi rikkoo tuota perustavaa laatua olevaa totuutta, näemme myös kuinka epäjohdonmukainen koko kehitysoppi on, siinä, että hyönteiset kuten muurahaiset ja mehiläiset omaavat kyvyn rakentaa ja puhaltaa yhteen hiileen erilaisissa rooleissa, vaikka niiden aivot ovat mitättömät verrattuna esimerkiksi nisäkkäisiin, joiden pesät ja yhteistoiminta ovat lievästi sanottuna vaatimattomia noiden hyönteisten pesiin ja toimintaan nähden. Samaten hämähäkit kykenevät saalistamaan verkolla, mutta apina ei osaa mitään rakentaa. Jumala on jättänyt luomakuntaan selvät merkit siitä, että mikään vaiheittainen kehittyminen sen synnyssä ei tule kysymykseen. Seitti ei toimi ennenkuin se on verkko. Ampiaispesä ei toimi ennenkuin yhdyskunnan jäsenet osaavat hoitaa tehtävänsä.

Miten sitten "todisteet" evoluutiosta ihmisissä? Aloitetaan viisaudenhampaista. Jos me olemme ties kuinka mones miljoonannes kopio alkuperäisestä mallista ja perimän heikkenemisen seurauksena kaikki kasvavassa määrin viallisia, niin eikö ole täysin odotettavissa, että kaikki hampaat eivät enää sovi suuhun? On tottakai. Itse asiassa evoluutionhan pitäisi korjata pois tuo ja suoristaa hammasrivitkin, mutta sellaista ei tapahdu.

Häntäluu on toinen esimerkki ihmisen ruumiinosasta, jota väitetään todisteeksi kehitysopista.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nt%C3%A4luu

Tämän kumoamiseen riittää artikkeli itsessään:

"Häntäluu on surkastuma eli jäänne niiltä ajoilta, jolloin ihmisen esivanhemmilla oli vielä häntä. Esimerkiksi Charles Darwin piti häntäluuta todisteena siitä, että ihminen on kehittynyt hännällisistä eläimistä. Vaikka häntäluu onkin surkastuma, sillä on monien muiden surkastumien tavoin nykyäänkin tehtäviä. Sen tiedetään olevan kiinnittymäkohta yhdeksälle lihakselle, ja se toimii myös eräänlaisena iskunvaimentimena istuutuessa."

Näillä "surkastumilla" onkin yllättäen käyttötarkoituksensa. Nämä artikkelit kannattaa aina lukea loppuun asti, koska yleinsä niissä olevat yksityiskohdat paljastavat miten huteralla pohjalla nämä teoriat todellisuudessa ovat.