vesieristys vai

C2 määräykset koskee uudisrakentamista, ei korjausrakentamista. Hyvää kannattaa silti yrittää.

Gona kirjoitti:

C2 määräykset koskee uudisrakentamista, ei korjausrakentamista. Hyvää kannattaa silti yrittää.

myös tämäntyyppistä korjausrakentamista !

Jos märkä-ja kosteatiloja ei tehdä määräysten ja ohjeiden mukaisesti, ei vakuutus korvaa jos käy jokin vahinko!

Kellarin lattian lämpöeriste ei ole pelkästään energian säästämiseksi vaan siksi että kun maapohja lämpenee tarpeeksi niin vesi pyrkii sieltä ylöspäin... eli nousee seinille. Lämmöneristeen poisjättäminen kellaritilan lattiasta lattialämmityuksen alta on varmin tapa saada taloonsa kosteusvaurio - varsinkin kun tiedämme hyvin ettei tuon ikäisessä talossa ole mitään kapillaarisuutta katjkaisevaa kerrosta lattian alla.

Tarvitaan sekä riittävä lämmöneriste että lattian pintaan vesieriste jottei tule vaurioita. Ja tokihan se vesi voi vielä nousta anturoista ja vaikka mistä.

Korjatkaa hyvät ihmiset ne lattiat ennen kuin laitatte niihin lämmityksiä!!!! lattia ylös - maan vaihto soraan - 70 eristys solupolystyreenillä, suodatinkangas ja valu halutun paksuisena johon kaapelit tai putket.

vesieristys kirjoitti:

Jos märkä-ja kosteatiloja ei tehdä määräysten ja ohjeiden mukaisesti, ei vakuutus korvaa jos käy jokin vahinko!

Etä jos pesuhuone on tehty 80-luvulla pitääkö silloin purkaa kaakelit pois ja tehdä uusi vesieristys? Lähivakuutus ainakin vaatii. Nyt vaan kaikki Lähivakuutuksen asiakkaatt seiniä purkamaan, ettei käy kuin minulle.

25 vuotta kun on eristetty niin vuodesta -75... ja minkäs ikäisissä taloissa niitä ongelmia onkaan? Eli luotettavin tiedonlähde on?

Yhdyn aiempaan näkemykseen lämmöneristeen tarpeellisuudesta.

sinä et aio laittaa edes kosteussulkua vaikka vesieristekin on nykyään pakollinen.Pakolliseksi se on tullut,koska maa on täynnä hometaloja.Jos joskus myyt talosi,muista kertoa ostajalle näistä omista virityksistäsi.

RakSu kirjoitti:

sinä et aio laittaa edes kosteussulkua vaikka vesieristekin on nykyään pakollinen.Pakolliseksi se on tullut,koska maa on täynnä hometaloja.Jos joskus myyt talosi,muista kertoa ostajalle näistä omista virityksistäsi.

Lue lisää

Ehdottomasti kapillaarisuutta kannattaa vähentää sorastuksen ja lämmöneristyksen avulla. Jos soraa ei ole riittävästi, lämmöneristeenä ei ehkä kannata käyttää tavallista lattiastyroxia vaan esim. Isodräniä.
Itse olen vastaavassa paikassa käyttänyt vesieristettä, mutta kannattaa huomata, että yksikään vesieristeen valmistaja ei lupaa että eriste pysyy seinässä, kun siihen kohdistuu painetta ulkoapäin. Eli "kestävin" rakenne lienee sellainen, jossa ei ole vesieristettä. Vesieristeen tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Jos rakenteesi on sellainen, että lattialle joutuva vesi ei pääse kapillaarisesti johtumaan mihinkään missä se voisi aiheuttaa home- tms. haittoja en itse ymmärrä, miksi sitä pitäisi käyttää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamismääräyksiä sovelletaan korjausrakentamiseen. Kun sokkeli luultavasti kuitenkin imee maasta kosteutta kapillaarisesti (eli lähtökohtana on, että rakenne ei toimi oikein), ei kaikkien C2:n määräysten noudattamista voida mielestäni edellyttää.

jos ei määräykset tältä osin ole vuodessa vanhentuneet niin viime syksynä maavaraiseen lattiaan jossa lattialämmitys ja kiviseinät ei olisi tarvinnut laittaa vesieristettä!! edelleen appi pitää tuhlauksena kun laitettiin...

kellarissa maa on aina kosteaa ja jos se kosteus pyrkii sieltä nousemaan kuten tekee jos betonin alla ei estettä niin vesi jää sen vesieristeen alle lämmityksen kanssa muhimaaan..

jos eristys betonin alla kuivaa lattiaan ylhäältä menevä kosteus lämmityksellä ja ilmastoinnilla, suihkuallas tai kaappi vielä varmistaisi..

miksi eristää? toiset lämmittää maalämmöllä ja eihän rinnetaloonkaan ylärinteeseen laiteta eristettä...

peukku68 kirjoitti:

jos ei määräykset tältä osin ole vuodessa vanhentuneet niin viime syksynä maavaraiseen lattiaan jossa lattialämmitys ja kiviseinät ei olisi tarvinnut laittaa vesieristettä!! edelleen appi pitää tuhlauksena kun laitettiin...

kellarissa maa on aina kosteaa ja jos se kosteus pyrkii sieltä nousemaan kuten tekee jos betonin alla ei estettä niin vesi jää sen vesieristeen alle lämmityksen kanssa muhimaaan..

jos eristys betonin alla kuivaa lattiaan ylhäältä menevä kosteus lämmityksellä ja ilmastoinnilla, suihkuallas tai kaappi vielä varmistaisi..

miksi eristää? toiset lämmittää maalämmöllä ja eihän rinnetaloonkaan ylärinteeseen laiteta eristettä...

Lue lisää

Mistäköhän tiloista puhut,jonne ei tarvita vedeneristeitä? Tai keneltä olet saanut väärää tietoa?

Vuodesta 1999 lähtien on kaikkiin märkätiloihin ollut pakko laittaa vedeneristeet rakentamismääräysten mukaan.Mitään poikkeuksia ei ole. Märkätila on määräyskokoelmassa määritelty näin:

"
Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). "

RakSu kirjoitti:

Mistäköhän tiloista puhut,jonne ei tarvita vedeneristeitä? Tai keneltä olet saanut väärää tietoa?

Vuodesta 1999 lähtien on kaikkiin märkätiloihin ollut pakko laittaa vedeneristeet rakentamismääräysten mukaan.Mitään poikkeuksia ei ole. Märkätila on määräyskokoelmassa määritelty näin:

"
Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). "

Lue lisää

Maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n mukaan "Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."

Jos on oletettavaa, että ulkopuolista höyrynpainetta ei saada pysäytettyä, mielestäni vesieristettä ei voida edellyttää.

ana kirjoitti:

Maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n mukaan "Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."

Jos on oletettavaa, että ulkopuolista höyrynpainetta ei saada pysäytettyä, mielestäni vesieristettä ei voida edellyttää.

Lue lisää

Rakentamismääräyksiä on noudatettava myös esim. muutos- ja korjaustöissä, jotka edellyttävät rakennuslupaa.

Joissakin kunnissa tulkitaan jopa pienehkötkin kph-remontit luvanvaraisiksi maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n perusteella. Saati sitten tällainen remontti, jossa tässä on kyse. Siihen pitäisi hakea rakennuslupa ja toteuttaa se määräysten mukaisesti.

RakSu kirjoitti:

Rakentamismääräyksiä on noudatettava myös esim. muutos- ja korjaustöissä, jotka edellyttävät rakennuslupaa.

Joissakin kunnissa tulkitaan jopa pienehkötkin kph-remontit luvanvaraisiksi maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n perusteella. Saati sitten tällainen remontti, jossa tässä on kyse. Siihen pitäisi hakea rakennuslupa ja toteuttaa se määräysten mukaisesti.

Lue lisää

Helsingissä tätä 125.pykälää tulkittin aluksi aika ankarasti. Nykyään sitä on lievennetty, koska virasto ruuhkautui liikaa.

http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=976&paiva=19.10.2000

RakSu kirjoitti:

Rakentamismääräyksiä on noudatettava myös esim. muutos- ja korjaustöissä, jotka edellyttävät rakennuslupaa.

Joissakin kunnissa tulkitaan jopa pienehkötkin kph-remontit luvanvaraisiksi maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n perusteella. Saati sitten tällainen remontti, jossa tässä on kyse. Siihen pitäisi hakea rakennuslupa ja toteuttaa se määräysten mukaisesti.

Lue lisää

Vaikka työhön hakisikin rakennusluvan, tämä ei suinkaan tarkoita että vesieristettä pitäisi käyttää automaattisesti.
Kuten kerroin, MRL 13 §:ssä sanotaan "Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."
Jos perusmuuri imee kosteutta kapillaarisesti alta- tai ulkoapäin ja muurin sisäpinta halutaan vesieristää, tähän ei ole olemassa toimivaa ratkaisua. Kaikki markkinoilla olevat ratkaisut edellyttävät (ainakin teoriassa) kapillaarisuuden katkaisemista. Kun on kyse vain pelkän kylpyhuoneen vesieristämisestä, rakennusvalvonta ei voi edellyttää rakennuksen perustusten korjaamista (eli kapillaarisuuden katkaisemista, jotta perusmuurin voisi vesieristää). Tämä taas johtaa siihen ettei vesieritystä välttämättä tarvitse käyttää. Tätä tarkoittaa MRL 13 §:n lauseen loppu "toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät". Tarvittaessa tämän voi vääntää rautalangasta myös rakennusvalvonnalle.

vaihtelee kirjoitti:

Helsingissä tätä 125.pykälää tulkittin aluksi aika ankarasti. Nykyään sitä on lievennetty, koska virasto ruuhkautui liikaa.

http://www.rakennuslehti.fi/haku/haettu.asp?tulosid=976&paiva=19.10.2000

Lue lisää

Luvan tarve riippuu monista asioista, joista mainittakoon tässä pari esimerkkiä:
1. Jos kylpyhuone on kellarissa eikä kellaria kaavan mukaan lueta kerrosalaan (eli kyse ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisesta tilasta, jota rakennusoikeus koskee), niin lupaa ei tarvita.
2. Jos rakentamisen yhteydessä taas muutetaan esim. kantavia rakenteita (vaikkapa lisäämällä soraa anturoiden alapuolelle kapillaarisuuden katkaisemiseksi), niin lupa tarvitaan.

Eli rakentajan pitää selvittää luvan tarve.

Jos vesieristettä ei voi käyttää suoraan seinillä on oikean ja hyvän rakennustavan mukaisesti tehtävä ns. tuplaseinä .Eli lattian alle kunnon sorastus lämmöneriste. Lattiavalussa huolehdittava , että eristyskaista tulee seinän ja lattiavalun väliin . Lattiavalun jälkeen muurataan toinen seinä entisen rinnalle väh. 2cm ilmaraolla ja siihen sitten vesieristys. Tuo laki vesieristyksestä EI ole ainoa velvoittava laki eli sen ns. soveltaminen ja vesieristeen pois jättäminen ei poista rakentajan vastuuta rakennusvirheistä.

höpö kirjoitti:

Jos vesieristettä ei voi käyttää suoraan seinillä on oikean ja hyvän rakennustavan mukaisesti tehtävä ns. tuplaseinä .Eli lattian alle kunnon sorastus lämmöneriste. Lattiavalussa huolehdittava , että eristyskaista tulee seinän ja lattiavalun väliin . Lattiavalun jälkeen muurataan toinen seinä entisen rinnalle väh. 2cm ilmaraolla ja siihen sitten vesieristys. Tuo laki vesieristyksestä EI ole ainoa velvoittava laki eli sen ns. soveltaminen ja vesieristeen pois jättäminen ei poista rakentajan vastuuta rakennusvirheistä.

Lue lisää

Minusta ajattelet liian mutkikkaasti. Aloitetaanpa alusta:
1. Tilassa on aiemmin ollut toimiva kylpyhuone.
2. Tilan omistaja haluaa kunnostaa kylpyhuoneensa ja mahdollisesti hakee toimenpiteelle luvan.

Rakennusvalvonta ei voi millään tässä yhteydessä edellyttää, että lattiasta poistetaan 35 cm tavaraa (20 cm sorastus lämmöneristys uusi valu) ja seinien sisäpuolelle muurataan uusi seinä. Tähän on ainakin kolme syytä:
1. Kun on kyse olevan tilan pienestä parantamisesta, ei voida edellyttää laajuudeltaan olennaisesti suurempia temppuja.
2. 35 cm:n syventäminen menee yleensä rakennuksen perustusten alapuolelle, eikä rakentajan voida edellyttää korjaavan perustukset siksi että hän haluaa vain hiukan parantaa kylpyhuonettaan.
3. Kaksoisseinäkään ei poista täysin ulkopuolelta tulevaa höyrynpainetta. Höyrynpaineen täydellinen poistaminen edellyttäisi toimenpiteitä rakennuksen ulkopuolella. (Näitäkään rakennuslvalvonta ei voi edellyttää.)

höpö kirjoitti:

Jos vesieristettä ei voi käyttää suoraan seinillä on oikean ja hyvän rakennustavan mukaisesti tehtävä ns. tuplaseinä .Eli lattian alle kunnon sorastus lämmöneriste. Lattiavalussa huolehdittava , että eristyskaista tulee seinän ja lattiavalun väliin . Lattiavalun jälkeen muurataan toinen seinä entisen rinnalle väh. 2cm ilmaraolla ja siihen sitten vesieristys. Tuo laki vesieristyksestä EI ole ainoa velvoittava laki eli sen ns. soveltaminen ja vesieristeen pois jättäminen ei poista rakentajan vastuuta rakennusvirheistä.

Lue lisää

Kirjoitit, että "Tuo laki vesieristyksestä EI ole ainoa velvoittava laki eli sen ns. soveltaminen ja vesieristeen pois jättäminen ei poista rakentajan vastuuta rakennusvirheistä."

Onko rakentaja vastuussa siitä, jos vesieriste ei pysykään seinässä?

tsupidu kirjoitti:

Kirjoitit, että "Tuo laki vesieristyksestä EI ole ainoa velvoittava laki eli sen ns. soveltaminen ja vesieristeen pois jättäminen ei poista rakentajan vastuuta rakennusvirheistä."

Onko rakentaja vastuussa siitä, jos vesieriste ei pysykään seinässä?

Lue lisää

"Onko rakentaja vastuussa siitä, jos vesieriste ei pysykään seinässä? "


Tottakai rakentaja on siitä vastuussa, ellei kysymyksessä ole materiaalissa oleva virhe. Jos alusrakenteet ja pohjatyöt on tehty oikein ja valmistajan ohjeiden mukaan , tehdas takaa vesieristeen pysymisen/toimimisen. Jos taas tehdään vastoin rakennusmääräyksiä/valmistajan ohjeita on rakentaja itse ja ainoastaan vastuussa tekemästään. Rakennusvirheenä pidetään vesieristeen pois jättämistä ja/tai puutteellisesti/ammattitaidottomasti tehtyjä alusrakenteita , eli rakentaja on koko elinikänsä vastuuussa.

ana kirjoitti:

Minusta ajattelet liian mutkikkaasti. Aloitetaanpa alusta:
1. Tilassa on aiemmin ollut toimiva kylpyhuone.
2. Tilan omistaja haluaa kunnostaa kylpyhuoneensa ja mahdollisesti hakee toimenpiteelle luvan.

Rakennusvalvonta ei voi millään tässä yhteydessä edellyttää, että lattiasta poistetaan 35 cm tavaraa (20 cm sorastus lämmöneristys uusi valu) ja seinien sisäpuolelle muurataan uusi seinä. Tähän on ainakin kolme syytä:
1. Kun on kyse olevan tilan pienestä parantamisesta, ei voida edellyttää laajuudeltaan olennaisesti suurempia temppuja.
2. 35 cm:n syventäminen menee yleensä rakennuksen perustusten alapuolelle, eikä rakentajan voida edellyttää korjaavan perustukset siksi että hän haluaa vain hiukan parantaa kylpyhuonettaan.
3. Kaksoisseinäkään ei poista täysin ulkopuolelta tulevaa höyrynpainetta. Höyrynpaineen täydellinen poistaminen edellyttäisi toimenpiteitä rakennuksen ulkopuolella. (Näitäkään rakennuslvalvonta ei voi edellyttää.)

Lue lisää

"1. Kun on kyse olevan tilan pienestä parantamisesta, ei voida edellyttää laajuudeltaan olennaisesti suurempia temppuja. "

Vesieristys tulee jokatapauksessa tehdä, eli pohjarakenteet tulee olla kunnossa.


"2. 35 cm:n syventäminen menee yleensä rakennuksen perustusten alapuolelle, eikä rakentajan voida edellyttää korjaavan perustukset siksi että hän haluaa vain hiukan parantaa kylpyhuonettaan."

Tuon voi tehdä monella tavalla. Miksi syventää 35cm? Olisiko ylöspäin enemmän tilaa ?

"3. Kaksoisseinäkään ei poista täysin ulkopuolelta tulevaa höyrynpainetta. Höyrynpaineen täydellinen poistaminen edellyttäisi toimenpiteitä rakennuksen ulkopuolella. (Näitäkään rakennuslvalvonta ei voi edellyttää.) "

Kaksoisseinän tarkoitus EI ole poistaa ulkopuolelta tulevaa kosteutta, vaan tarkoituksena on poistaa se kosteus ENNEN sisäpuolen seinärakennetta tuuletusraon kautta. Rakennusvalvonta EI voi eikä edellytä noita rakenteita, mutta eivät myöskään vastaa rakenteen toimmivuudesta, eli vastuu ON ja PYSYY rakentajalla.

höpö kirjoitti:

"Onko rakentaja vastuussa siitä, jos vesieriste ei pysykään seinässä? "


Tottakai rakentaja on siitä vastuussa, ellei kysymyksessä ole materiaalissa oleva virhe. Jos alusrakenteet ja pohjatyöt on tehty oikein ja valmistajan ohjeiden mukaan , tehdas takaa vesieristeen pysymisen/toimimisen. Jos taas tehdään vastoin rakennusmääräyksiä/valmistajan ohjeita on rakentaja itse ja ainoastaan vastuussa tekemästään. Rakennusvirheenä pidetään vesieristeen pois jättämistä ja/tai puutteellisesti/ammattitaidottomasti tehtyjä alusrakenteita , eli rakentaja on koko elinikänsä vastuuussa.

Lue lisää

Yksikään vesieristeen valmistaja ei lupaa materiaalinsa pysyvän seinässä, jos höyrynpainetta ei saada täydellisesti katkaistua.

Minusta on pöljää vaatia rakentajaa käyttämään vesieristettä, jos tämä edellyttää, että kapillaarisuus pitää katkaista, mikä taas johtaa siihen että perustukset ja koko alapohja pitää uusia.

Eiköhän helpommalla pääse kun jättää vain vesieristeen pois.

Asiaa voi lähestyä myös niin, että mitä vesieristeen jättäminen pois haittaa? Jos suihkuvesi ei pääse valumaan tai kapillaarisesti johtumaan puurakenteisiin ja eristeet ovat vedenkestäviä, siitä ei ole mitään haittaa. Laattalaasti ei kärsi vedestä.

Dogmaattinen keskustelu vesieristeestä vesieristeen vuoksi on aivotonta.

höpö höpö kirjoitti:

Yksikään vesieristeen valmistaja ei lupaa materiaalinsa pysyvän seinässä, jos höyrynpainetta ei saada täydellisesti katkaistua.

Minusta on pöljää vaatia rakentajaa käyttämään vesieristettä, jos tämä edellyttää, että kapillaarisuus pitää katkaista, mikä taas johtaa siihen että perustukset ja koko alapohja pitää uusia.

Eiköhän helpommalla pääse kun jättää vain vesieristeen pois.

Asiaa voi lähestyä myös niin, että mitä vesieristeen jättäminen pois haittaa? Jos suihkuvesi ei pääse valumaan tai kapillaarisesti johtumaan puurakenteisiin ja eristeet ovat vedenkestäviä, siitä ei ole mitään haittaa. Laattalaasti ei kärsi vedestä.

Dogmaattinen keskustelu vesieristeestä vesieristeen vuoksi on aivotonta.

Lue lisää

Laissa määrätään: Märkätilaan tulee aina asentaa vesieristys. Mikä tuossa ei mene perille ? Lue RakMK C2 1998. Höyrynpaine höpötyksesi on aivan huuhaata. Ei ulkoa sisälle kohdistu minkäänlaista höyrynpainetta vaan kysymyksesä on kapillaarikosteus. Kuten tuossa aiemmin totesin kapillaarikosteuden voi katkaista kaksoisseinärakenteella. Mikä siinä ei mene perille ? Miksi olet perustuksia uusimassa ? Mitä pöljää vesieristeessä on ? Kuvitteletko ,että kivirakenne ei homehdu ? Oletko syönyt sieniä ? Mitkä eristeet ovat mielestäsi vedenkestäviä ? Lopettaisit jo tosiaan nuo aivottomat ideasi ja siirtyisit dogmatisoimaan vitsipalstalle.

höpö kirjoitti:

Laissa määrätään: Märkätilaan tulee aina asentaa vesieristys. Mikä tuossa ei mene perille ? Lue RakMK C2 1998. Höyrynpaine höpötyksesi on aivan huuhaata. Ei ulkoa sisälle kohdistu minkäänlaista höyrynpainetta vaan kysymyksesä on kapillaarikosteus. Kuten tuossa aiemmin totesin kapillaarikosteuden voi katkaista kaksoisseinärakenteella. Mikä siinä ei mene perille ? Miksi olet perustuksia uusimassa ? Mitä pöljää vesieristeessä on ? Kuvitteletko ,että kivirakenne ei homehdu ? Oletko syönyt sieniä ? Mitkä eristeet ovat mielestäsi vedenkestäviä ? Lopettaisit jo tosiaan nuo aivottomat ideasi ja siirtyisit dogmatisoimaan vitsipalstalle.

Lue lisää

Olen kyllä yrittänyt tavata sinulle maankäyttö- ja rakennuslakia (13 §), enkä ymmärrä miksi asian ymmärtäminen voi olla noin vaikeaa. Peruskorjauskohteissa rakentamismääräyksiä noudatetaan vain siten kuin työn laajuus edellyttää.
Höyrynpainetta syntyy, kun vettä pääsee imeytymään kapillaarisesti lämpimään rakenteeseen, kaksoisseinärakenteen väliin (ulomman seinän kautta). Kaksoisseinärakenne ei siksi pysäytä höyryn kulkeutumista.
Ei perustuksia kannata uusia ellei toimi höpö-oppien mukaisesti. Rintamamiestalojen perustuksia ei yleensä koskaan ole eristetty kapillaarisesti maasta eli kapillaarisuutta ei saada pysäytetyksi.
En ole kieltänyt vesieristeen käyttämistä. Olen vain todennut, että koska markkinoilla ei ole olemassa yhtään vesieristettä, jonka valmistaja lupaisi eristeen pysyvän seinässä kyseissä tilanteessa, myöskään rakennusvalvonta ei voi edellyttää vesieristeen käyttämistä. Perustusten uusiminen on työläs homma, jota ei automaattisesti tule sisällyttää kylpyhuoneen korjaukseen.
(Sanomaani voisi ehkä vielä täydentää toteamalla, että on toki olemassa rakenteen sisäpuolelle asennttavia vesieristeitä jotka varmasti pysyvät seinässä, mutta ne eivät ole jokapojan ulottuvilla. Ne eivät ole tuotteita, joita nykyään pidettäisiin kylpyhuoneen vesieristeinä.)
Kivirakenne ei homehdu, mutta rakenteen pintaan imeytynyt orgaaninen aines voi toki homehtua. Vesieriste ei estä homehtumista.
Heh.

höpö kirjoitti:

Laissa määrätään: Märkätilaan tulee aina asentaa vesieristys. Mikä tuossa ei mene perille ? Lue RakMK C2 1998. Höyrynpaine höpötyksesi on aivan huuhaata. Ei ulkoa sisälle kohdistu minkäänlaista höyrynpainetta vaan kysymyksesä on kapillaarikosteus. Kuten tuossa aiemmin totesin kapillaarikosteuden voi katkaista kaksoisseinärakenteella. Mikä siinä ei mene perille ? Miksi olet perustuksia uusimassa ? Mitä pöljää vesieristeessä on ? Kuvitteletko ,että kivirakenne ei homehdu ? Oletko syönyt sieniä ? Mitkä eristeet ovat mielestäsi vedenkestäviä ? Lopettaisit jo tosiaan nuo aivottomat ideasi ja siirtyisit dogmatisoimaan vitsipalstalle.

Lue lisää

...lämmöneristyksen avulla.

Kuvaillun kaltaisessa rakenteessa se on kuitenkin hyvin vaikeaa. Kaksoisseinärakenteen väliin ei yleensä kannata laittaa lämmöneristettä, sillä kylmään ulkokerrokseen mahdollisesti tiivistyvä vesi voi lammikoitua väärään paikkaan.

höpö kirjoitti:

Laissa määrätään: Märkätilaan tulee aina asentaa vesieristys. Mikä tuossa ei mene perille ? Lue RakMK C2 1998. Höyrynpaine höpötyksesi on aivan huuhaata. Ei ulkoa sisälle kohdistu minkäänlaista höyrynpainetta vaan kysymyksesä on kapillaarikosteus. Kuten tuossa aiemmin totesin kapillaarikosteuden voi katkaista kaksoisseinärakenteella. Mikä siinä ei mene perille ? Miksi olet perustuksia uusimassa ? Mitä pöljää vesieristeessä on ? Kuvitteletko ,että kivirakenne ei homehdu ? Oletko syönyt sieniä ? Mitkä eristeet ovat mielestäsi vedenkestäviä ? Lopettaisit jo tosiaan nuo aivottomat ideasi ja siirtyisit dogmatisoimaan vitsipalstalle.

Lue lisää

Pullat ja vellit sekaisin. Ei RakMK C2 ole mikään laki vaan se on kokoelma ympäristöministeriön antamia määräyksiä (ja ohjeita). Määräyksiä noudatetaan lain edellyttämällä tavalla.

ana kirjoitti:

Olen kyllä yrittänyt tavata sinulle maankäyttö- ja rakennuslakia (13 §), enkä ymmärrä miksi asian ymmärtäminen voi olla noin vaikeaa. Peruskorjauskohteissa rakentamismääräyksiä noudatetaan vain siten kuin työn laajuus edellyttää.
Höyrynpainetta syntyy, kun vettä pääsee imeytymään kapillaarisesti lämpimään rakenteeseen, kaksoisseinärakenteen väliin (ulomman seinän kautta). Kaksoisseinärakenne ei siksi pysäytä höyryn kulkeutumista.
Ei perustuksia kannata uusia ellei toimi höpö-oppien mukaisesti. Rintamamiestalojen perustuksia ei yleensä koskaan ole eristetty kapillaarisesti maasta eli kapillaarisuutta ei saada pysäytetyksi.
En ole kieltänyt vesieristeen käyttämistä. Olen vain todennut, että koska markkinoilla ei ole olemassa yhtään vesieristettä, jonka valmistaja lupaisi eristeen pysyvän seinässä kyseissä tilanteessa, myöskään rakennusvalvonta ei voi edellyttää vesieristeen käyttämistä. Perustusten uusiminen on työläs homma, jota ei automaattisesti tule sisällyttää kylpyhuoneen korjaukseen.
(Sanomaani voisi ehkä vielä täydentää toteamalla, että on toki olemassa rakenteen sisäpuolelle asennttavia vesieristeitä jotka varmasti pysyvät seinässä, mutta ne eivät ole jokapojan ulottuvilla. Ne eivät ole tuotteita, joita nykyään pidettäisiin kylpyhuoneen vesieristeinä.)
Kivirakenne ei homehdu, mutta rakenteen pintaan imeytynyt orgaaninen aines voi toki homehtua. Vesieriste ei estä homehtumista.
Heh.

Lue lisää

Kun on kysymys uudesta betonista,niin home kasvaa vain sen pinnalla.Vanhassa betonissa orgaanista ainetta on ajan kuluessa siirtynyt myös sen sisään ja betoni voi homehtua kauttaaltaan.Lahottajasienistä lattiasieni kykenee hajottamaan myös betonia,jos se ei muualta löydä tarvitsemaansa kalkkia.

hve3 kirjoitti:

Pullat ja vellit sekaisin. Ei RakMK C2 ole mikään laki vaan se on kokoelma ympäristöministeriön antamia määräyksiä (ja ohjeita). Määräyksiä noudatetaan lain edellyttämällä tavalla.

Lue lisää

Rakennuslaki velvoittaa noudattamaan määräyksiä RakMk c2:sesta eli voidaan tulkita laiksi tai lain tarkennukseksi.

http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf

Eli höpöhöpö

ana kirjoitti:

Olen kyllä yrittänyt tavata sinulle maankäyttö- ja rakennuslakia (13 §), enkä ymmärrä miksi asian ymmärtäminen voi olla noin vaikeaa. Peruskorjauskohteissa rakentamismääräyksiä noudatetaan vain siten kuin työn laajuus edellyttää.
Höyrynpainetta syntyy, kun vettä pääsee imeytymään kapillaarisesti lämpimään rakenteeseen, kaksoisseinärakenteen väliin (ulomman seinän kautta). Kaksoisseinärakenne ei siksi pysäytä höyryn kulkeutumista.
Ei perustuksia kannata uusia ellei toimi höpö-oppien mukaisesti. Rintamamiestalojen perustuksia ei yleensä koskaan ole eristetty kapillaarisesti maasta eli kapillaarisuutta ei saada pysäytetyksi.
En ole kieltänyt vesieristeen käyttämistä. Olen vain todennut, että koska markkinoilla ei ole olemassa yhtään vesieristettä, jonka valmistaja lupaisi eristeen pysyvän seinässä kyseissä tilanteessa, myöskään rakennusvalvonta ei voi edellyttää vesieristeen käyttämistä. Perustusten uusiminen on työläs homma, jota ei automaattisesti tule sisällyttää kylpyhuoneen korjaukseen.
(Sanomaani voisi ehkä vielä täydentää toteamalla, että on toki olemassa rakenteen sisäpuolelle asennttavia vesieristeitä jotka varmasti pysyvät seinässä, mutta ne eivät ole jokapojan ulottuvilla. Ne eivät ole tuotteita, joita nykyään pidettäisiin kylpyhuoneen vesieristeinä.)
Kivirakenne ei homehdu, mutta rakenteen pintaan imeytynyt orgaaninen aines voi toki homehtua. Vesieriste ei estä homehtumista.
Heh.

Lue lisää

Tavaisit itsellesi tuon lain. Missään ei ole edes osittain tahi anan luvalla sallittu jättämään vesieristystä pois märkätiloista. Toki yrität tulkita lakia omalla tavallasi, mutta tuskin tuo oma tulkintasi takaa, että rakentaja välttyy myöhemmiltä ongelmilta. Jokaisen oma asia on laittaako vesieristyksen vai ei ,kuten on jokaisen oma valinta ajaako punaisia päin vai ei. Anan tulkinnan mukaan voi ajaa punaisia päin ,jos autossa on vanhat renkaat ja kioskin voi ryöstää ,jos siellä on vanha myyjä.

velli kirjoitti:

Rakennuslaki velvoittaa noudattamaan määräyksiä RakMk c2:sesta eli voidaan tulkita laiksi tai lain tarkennukseksi.

http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf

Eli höpöhöpö

Lue lisää

Maankäyttö- ja rakennuslaki syrjäytti rakennuslain jo v. 2000 eli oot aika pahasti jäänyt jälkeen kehityksestä. Sisällöltään ne ovat kuitenkin rakentamismääräysten osalta aika identtiset.
Rakentamismääräyksiä ei tosiaankaan tulkita laiksi tai lain tarkennukseksi. Kyse on aivan eri asioista. (Aivan kuten direktiivitkään eivät ole lakeja eikä asemakaava ole sama kuin yleiskaava eikä rakennusjärjestys ole sama kuin rakennuslupa.)
Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annetaan maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta täydentäviä, rakennusteknisiä ja vastaavia määräyksiä ja ohjeita.
Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia ja ne koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät.
Tsekkaa
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990132
niin oot vähän enemmän perillä asioista.
Ja tuosta erityisesti se 13 §.

myös kirjoitti:

Kun on kysymys uudesta betonista,niin home kasvaa vain sen pinnalla.Vanhassa betonissa orgaanista ainetta on ajan kuluessa siirtynyt myös sen sisään ja betoni voi homehtua kauttaaltaan.Lahottajasienistä lattiasieni kykenee hajottamaan myös betonia,jos se ei muualta löydä tarvitsemaansa kalkkia.

Lue lisää

Betoni itsessään ei homehdu, mutta betonin pinnalle kertyvä orgaaninen aines ja betonirakenteeseen liittyvät muut aineet voivat synnyttää hometta. Betonin pinnallakaan home ei kasva helposti, sillä betoni estää homeen kasvua. (Uusi betoni voi käytännössä estää kasvun kokonaan.) Homeen kasvuun tarvittava kriittinen kosteus on joka tapauksessa huomattavan korkea.

höpö kirjoitti:

Tavaisit itsellesi tuon lain. Missään ei ole edes osittain tahi anan luvalla sallittu jättämään vesieristystä pois märkätiloista. Toki yrität tulkita lakia omalla tavallasi, mutta tuskin tuo oma tulkintasi takaa, että rakentaja välttyy myöhemmiltä ongelmilta. Jokaisen oma asia on laittaako vesieristyksen vai ei ,kuten on jokaisen oma valinta ajaako punaisia päin vai ei. Anan tulkinnan mukaan voi ajaa punaisia päin ,jos autossa on vanhat renkaat ja kioskin voi ryöstää ,jos siellä on vanha myyjä.

Lue lisää

MRL 13 §: Suomen rakentamismääräyskokoelma

"Asianomainen ministeriö antaa tätä lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja näitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita, jotka julkaistaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Ministeriö myös huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta. Määräyskokoelmaan voidaan ottaa myös muun lainsäädännön nojalla annettuja rakentamista koskevia määräyksiä.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin niissä esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."

höpö kirjoitti:

Tavaisit itsellesi tuon lain. Missään ei ole edes osittain tahi anan luvalla sallittu jättämään vesieristystä pois märkätiloista. Toki yrität tulkita lakia omalla tavallasi, mutta tuskin tuo oma tulkintasi takaa, että rakentaja välttyy myöhemmiltä ongelmilta. Jokaisen oma asia on laittaako vesieristyksen vai ei ,kuten on jokaisen oma valinta ajaako punaisia päin vai ei. Anan tulkinnan mukaan voi ajaa punaisia päin ,jos autossa on vanhat renkaat ja kioskin voi ryöstää ,jos siellä on vanha myyjä.

Lue lisää

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä on selitetty vähän tarkemmin rakennuksen muutos- ja korjaustöille asetettavia vaatimuksia. Siellä todetaan: "Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä."
Pykälä asettaa tason, johon korjaamisessa tulee tähdätä. Jos kohteessa on aiemmin ollut kylpyhuone, jossa ei ole vesieristettä, ei muutos heikennä olevaa tilannetta, vaikka vesieristettä ei lisättäisikään.

ehdottomasti eristeeksi piki, kaikki ardeksit ja kiillot sun muut eristeet, ei niitä ole suunniteltu vanhoihin taloihin. Piki se on ja pysyy, kun sen oikein polttaa kiinni.

Samaa mieltä nimimerkki Betonibunkkerin kanssa.

Nykyajan vaatimukset on tarkoitettu sovellettavaksi kun rakennetaan nykyisen rakentamistavan mukaan.

Ei vaatimuksia ainakaan kaikilta osin voi vaatia rakennukseen, joka on rakennettu toisin kuin nykyään on tapana.

Ei autokatsastajakaan vaadi että antiikkiauto läpäisee nykyiset pakokaasumääräykset tai on varustettu ABS-jarruilla.