Suursäästöt pikkuleikkauksilla

Aamulehden pääkirjoituksena oli 8.6.05 ”Verenhukkaa verotuksessa” ja siinä ihmetellään:

”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”

Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.

Ovatko nämä kustannukset juuri niitä kuluja, jotka eivät Suomessa maksa mitään ja joita ei haluta selvittää?

Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä.

Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot supistuisivat ja järkeistyisivät.

Esimerkki pelkästään koulutuspuolelta: Suurimmassa osassa kouluista käytetään nykyisin ruotsin opiskeluun 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonaloilla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.

Eli hyvinkin kevyellä juustohöylän vedolla saadaan huomattavat säästöt aikaan - ja mikä parasta: säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Eikä siinä vielä kaikki: Näitä leikkauksia tuskin kukaan vastustaisi.
1107
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kyllähän kaksikielisyys aiheuttaa suuret ja turhat kustannukset. Onneksi meillä Suomessa on tämä itsensä työllistämisen rangaistus voimassa, joten kustannukset ovat maltillisimpia.

Jos meillä saisi työllistää itsensä, niin meillä olisi paljon yrityksiä, jotka toimittaisivat kaikenlaista teknillisesti loistavaa tuotetta maailmalle. Tämä tietenkin vaatisi kielitaitoa, mutta ei Ruotsia.

Tähän tämä ylimäärisen kielen (Ruotsi) opiskelu iskisi pahiten. Kaikkien pitää päntätä kymmenen vuotta ruotsia, joten muut kielet, mitä maailmalla tarvitaan, jäävät paitsioon. Lisäksi myös maailmankieli englanti jää heikommaksi kun on turha kieli ruotsi.

On siis erinomaisen hyvä asia, että meillä työn tekeminen on rangaistavaa osalle.


Mutta jos noista kustannuksista yleensä. Ruotsin kielen kustannukset varmaan ovat tuon 2 %, mutta se on pientä siihen verrattuna, että työttömyys maksaa meillä 50 % kertätyistä veroista. Jos poistamme työttömyyden osuuden veroistamme, olemme samalla lähtöviivalla kuin muutkin maat. Itse asiassa paremmassa asemassa, sillä olemme jo oppineet hyödyntämään paremmin taloutta kuin ne, joilla ei ole ollut tätä suomenkaltaista työttömyysturvalakia vuodesta 1985. Niissä tuottavuus on päässyt rupsahtamaan.

Suomalaisethan ovat oppivaista ja ahkeraa kansaa. Jotta työtä ei tehtäisi liikaa eikä meillä olisi liian hyvä elintaso, meillä on ollut voimassa vuodesta 1985 saakka työttömyysturvalaki, joka vie työttömyysturvan niiltä, jotka yrittävät työllistää itsensä. Meillä saa tehdä vain palkkatyötä, jonka joku kapitalisti (= ulkomaalainen sijoittaja) työläisille antaa.

Tämä on niin ammattiliittojen kuin hallituspuolueidenkin halu. Hallituksemme siis ylläpitää työttömyyttä. Jos se ei tekisi niin, meillä kaikilla olisi hyvät työpaikat, palkat ja tulot olisivat paljon nykyistä suuremmat (sveitsiläisten luokkaa) ostovoima kipuaisi nykyisestä EU:n toiseksi huonoimmasta sen kärkipäähän.

Hallituksemme siis tekee kaikkensa säilyttääkseen Suomessa tämän tilanteen. Kaikki toimet, joilla tätä varmaa työttömyyden ylläpitämistä yritetään horjuttaa, tyrmätään välittömästi.

Otetaan nyt esimerkiksi tämä paperin lakko. Paperissa verojen osuus on kaikkiaan 72 % ja työn osuus 4 %. Meillä tapellaan nyt hirveästi siitä, minkä verran voidaan muuttaa tuota 4 prosentin osuutta, jota työntekijät haluaisivat isommaksi ja omistajat pienemmäksi.

Jos nyt annamme työntekijöille kuuden prosentin korotuksen, niin sehän tarkoittaa paperin hinnassa 0.25 prosentin korotusta. Jos vähentäisimme vähän työttömyyttä, vaikka 6 %, niin paperin kustannukset laskisivat 4.2 % eli enemmän kuin työ hinta paperin valmistuksessa on.

Tämä 6 % vähennys työttömyydessä tapahtusi muutamassa kuukaudessa jos itsenäisen työn tekeminen sallittaisiin Suomessa. Ja sen voisi päättää eduskunta, jos vain ammattiyhdistysliikeet ja hallitus sen sallisi.

Kannattaa siis miettiä oikeita asioita mistä ne meidän ylimääräiset kustannukset syntyvät. Ne työttömyyden kustannukset eivät synny yksistään niistä kuluista, mitä maksaa työttömyystuet työttömille.

Se on vain 5 prosenttia työttömyyden aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Ajatelkaapa kuinka moni meillä on työttömyyseläkkeellä, opiskelemassa, harjoittelussa, koulutuksessa, syrjäytettynä, sairaana, masentuneena, passiivisena ja muuten aktiivisesta toiminnasta pois työttömyyden vuoksi. Ei vain työttömät, vaan myös työssä olevat aiheuttavat kustannuksia työttömyyden vuoksi.

Koska työssä olevat joutuvat venymään usein yli rajojensa estääkseen työttömäksi joutumisen, niin hekin sairastuvat, palavat loppuun ja kuormittavat muutenkin kallista terveydenhoitojärjestelmäämme. Muiden työttömyyden vuoksi sairastuneen kanssa.


Ja miettikää kuinka paljon veroeuroja jää tulematta niiltä miljoonalta kansalaiselta, jotka ovat työikäisiä ja työkykyisiä, mutta eivät saa tehdä (hallitus ja työttömyysturvalaki) töitä vaikka niitä itselleen kykenisivät synnyttämään.

Meillä vain kaksi miljoonaa kansalaista tekee tuottavaa työtä ja miljoonaa elää näiden maksamilla veroilla, joilla täytyy vielä lisäksi elättää tuleva sukupolvi, oikeasti sairaat ja lähtevä sukupolvi. Siis kaksi miljoonaa tuottavassa työssä olevaa elättää 3.2 miljoonaa muuta, joista miljoona olisi työikäisiä ja työkykyisiä. Aikamoista tuhlausta siis, vai mitä?

Ja kun kaikki tämä voitaisiin poistaa muutamassa vuodessa muuttamalla työttömyysturvalakia niin, että kaikilla olisi automaattisesti soviteltu päiväraha. Ei siis keneltäkään pois työttömyysturvaa, vaan kaikille kuten nykyisinkin, mutta se ei katoa jos hankkii itsekin tuloja.

Ja koska täällä on lukijoita, jotka eivät tietä mitä eroa on työttömyysturvalla ja työttömyystuella, heille pieni opastus. Työttömyysturva on kuin vakuutus, eli jos tapahtu jotain, tässä tapauksessa ei ole tarpeeksi työtä ja tulot jäävät alle minimin, niin saa työttömyystukea sen verran, että pysyy hengissä.

Nykyisin meillä on niin, että tämän tuen saa vain siinä tapauksessa, että lupautuu olemaan tekemättä mitään. Jos tekee jotain, jolla saisi ehkä euron, menettää työttömyystuen. Eli kun ei tee mitään, saa 20 euroa päivässä. Jos tekee jotain, ei saa mitään.

Ja esitykseni oli että jos ei tee mitään, saa 20 euroa päivässä. Jos tekee jotain ja saa tuloa, se tulo vähentään sovitellun päivärahan mukaisesti tuen määrää. Tämä ei siis lisää kustannuksia, vaan vähentää niitä, koska kaikille ei enää tarvitse maksaa täyttä tukea.

Mutta tämä muutos mahdollistaa kaikkien kansalaisten kehittää uutta työtä, josta syntyy helposti muutamassa vuodessa miljoonaa tuottavaa työpaikkaa eli työpaikat kaikille tarvitseville.

Hallituksemme ei tämän salli tapahtuvan. Työministeri miettii keinoja miten saadaan puolimiljoonaa työtöntä suostumaan menemään työpaikkoihin töihin, huomaamatta sitä, että meillä ei ole näitä työpaikkoja. Kysykää asiaa päättäjiltä, medialta, kaikilta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


DiplomiEkonomi kirjoitti:

Aamulehden pääkirjoituksena oli 8.6.05 ”Verenhukkaa verotuksessa” ja siinä ihmetellään:

”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”

Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.

Ovatko nämä kustannukset juuri niitä kuluja, jotka eivät Suomessa maksa mitään ja joita ei haluta selvittää?

Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä.

Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot supistuisivat ja järkeistyisivät.

Esimerkki pelkästään koulutuspuolelta: Suurimmassa osassa kouluista käytetään nykyisin ruotsin opiskeluun 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonaloilla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.

Eli hyvinkin kevyellä juustohöylän vedolla saadaan huomattavat säästöt aikaan - ja mikä parasta: säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.

Eikä siinä vielä kaikki: Näitä leikkauksia tuskin kukaan vastustaisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu