Aamulehden pääkirjoituksena oli 8.6.05 ”Verenhukkaa verotuksessa” ja siinä ihmetellään:
”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”
Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.
Ovatko nämä kustannukset juuri niitä kuluja, jotka eivät Suomessa maksa mitään ja joita ei haluta selvittää?
Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä.
Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot supistuisivat ja järkeistyisivät.
Esimerkki pelkästään koulutuspuolelta: Suurimmassa osassa kouluista käytetään nykyisin ruotsin opiskeluun 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonalalla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.
Eli hyvinkin kevyellä juustohöylän vedolla saadaan huomattavat säästöt aikaan - ja mikä parasta: säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Eikä siinä vielä kaikki: Näitä leikkauksia tuskin kukaan vastustaisi.
”Mutta miten ihmeessä useimmat muut maat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen samantasoiset hyvinvointipalvelut turvautumatta silti Suomen kaltaiseen himoverotukseen?”
Suomessa on mm. OECD-maiden korkeimmat marginaaliverot kaikissa tuloissa. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajetut palvelut eivät selitä korkeampia veroja muihin maihin verrattuna ja suhteutettuna. Jostakin syntyy siis huomattava määrä ylimääräisiä kustannuksia, joita ei ole vertailumaissa.
Ovatko nämä kustannukset juuri niitä kuluja, jotka eivät Suomessa maksa mitään ja joita ei haluta selvittää?
Taloustieteilijät arvioivat, että kaksikielisyyden ylläpito vaatii valtion veroihin noin 2 - 2,5 % veronlisän ja kunnallisveroissa veronkorotus on 0,5 - 0,9 äyriä.
Kaksikielisyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunnissa ja valtiolla organisaatiot supistuisivat ja järkeistyisivät.
Esimerkki pelkästään koulutuspuolelta: Suurimmassa osassa kouluista käytetään nykyisin ruotsin opiskeluun 10 % koko opetusajasta. Lisäksi lähes joka ainoassa suomalaisessa yrityksessä, kunnan ja valtion eri hallinnonalalla pyörivät jatkuvasti ruotsinkurssit.
Eli hyvinkin kevyellä juustohöylän vedolla saadaan huomattavat säästöt aikaan - ja mikä parasta: säästöillä on minimaalinen vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Eikä siinä vielä kaikki: Näitä leikkauksia tuskin kukaan vastustaisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suomen ylisuuri hallinto, virkamieskoneisto ja politiikkojen ylläpitämä sukulaisten ja tuttujen suosiminen pitää tehokkaasti huolen siitä että ylimääräisiä varoja ei pääse kertymään.
jos ulkomaille investoivien yhtiöiden kehittämis-,tutkimus-, investointi- ja työllistämis-"apurahat" lopetettasiin?