Miten syntiä voi tehdä vahingossa?
Etkö tiedä tekeväsi syntiä, kun sitä teet?
Vai tiedätkö sitä tehdessä sen olevan syntiä ja sitä tekeväsi?
Teetkö syntiä rohkeasti vai pelkäätkö joutuvasi helvettiin, jos kuolet tai Herra saapuu sitä tehdessäsi?
Teetkö syntiä?
Jos et tee, niin miksi valehtelet tekeväsi?
Keksitkö itsellesi syntejä osoittaaksesi olevasi nöyrä tai muiden kaltainen tai sellainen kuin uskovan ihmisen pitäisi mielestäsi ja seurakunnan opetuksen mukaan olla?
Etkö halua olla niin kuin fariseus, joka ei tunne tekevänsä mitään väärää ja on omasta mielestään hyvä ihminen?
Mitä jos joku on ihan oikeasti hyvä ihminen eikä tee mitään pahaa? Pitääkö teeskennellä olevansa syntinen ja keksiä syntejä, joita ei ole tehnyt?
Että on muka syyllinen, kun ei ole myynyt kaikkea omaisuuttaan ja antanut rahoja lahjaksi köyhille?
Tai että ei ole täydellinen niin kuin taivaallinen isä?
Tai että olisi voinut tehdä niin paljon enemmän ja jättää paljon tekemättä?
Miksi pitäisi tuntea syyllisyyttä ja syntisyyttä sen vuoksi, että ei ole täydellinen ja on sellainen kuin on?
Millainen ihminen olet?
Etkö olekaan "uusi luomus"?
Vai tunkeeko vanha luonto - se vanha Aatami - itseään esiin ja elät sen elämää?
Miksi pitää olla jakomielitautinen ja jakaa itsensä kahdeksi eri persoonaksi?
Miksi et voi olla yksi ehyt persoona ja sinut itsesi kanssa virheinesi ja puutteinesi ja myös hyvänä ihmisenä onnistumisten kanssa?
Hulluja nuo uskovaiset vai mitä! 😁
Etkö tiedä tekeväsi syntiä, kun sitä teet?
Vai tiedätkö sitä tehdessä sen olevan syntiä ja sitä tekeväsi?
Teetkö syntiä rohkeasti vai pelkäätkö joutuvasi helvettiin, jos kuolet tai Herra saapuu sitä tehdessäsi?
Teetkö syntiä?
Jos et tee, niin miksi valehtelet tekeväsi?
Keksitkö itsellesi syntejä osoittaaksesi olevasi nöyrä tai muiden kaltainen tai sellainen kuin uskovan ihmisen pitäisi mielestäsi ja seurakunnan opetuksen mukaan olla?
Etkö halua olla niin kuin fariseus, joka ei tunne tekevänsä mitään väärää ja on omasta mielestään hyvä ihminen?
Mitä jos joku on ihan oikeasti hyvä ihminen eikä tee mitään pahaa? Pitääkö teeskennellä olevansa syntinen ja keksiä syntejä, joita ei ole tehnyt?
Että on muka syyllinen, kun ei ole myynyt kaikkea omaisuuttaan ja antanut rahoja lahjaksi köyhille?
Tai että ei ole täydellinen niin kuin taivaallinen isä?
Tai että olisi voinut tehdä niin paljon enemmän ja jättää paljon tekemättä?
Miksi pitäisi tuntea syyllisyyttä ja syntisyyttä sen vuoksi, että ei ole täydellinen ja on sellainen kuin on?
Millainen ihminen olet?
Etkö olekaan "uusi luomus"?
Vai tunkeeko vanha luonto - se vanha Aatami - itseään esiin ja elät sen elämää?
Miksi pitää olla jakomielitautinen ja jakaa itsensä kahdeksi eri persoonaksi?
Miksi et voi olla yksi ehyt persoona ja sinut itsesi kanssa virheinesi ja puutteinesi ja myös hyvänä ihmisenä onnistumisten kanssa?
Hulluja nuo uskovaiset vai mitä! 😁
Vastaukset 4
Vanhimmat
Syntiä kannattaakin tehdä.
Olisi se sääli jos Jesse tapatti ittensä ihan turhan päiten.
En tee tahallani syntiä mutta sitä tulee koko ajan jos ei muuten niin ajatuksen tasolla.
Olet siis syntinen ja saastainen. Et voi pelastua.
Syntinen pelastuu Jumalan armosta Jeesuksen sovitustyön tähden. Ei kukaan pääse taivaaseen oman synnittömyyden vaa armon takia.