Sähköautojen lataus tapahtuu tehoelektroniikan säätämänä ja ohjaamana.
Laitteessa oleva elektroniikka katkoo ja kytkee jännitettä hyvin suurella taajuudella.
Puolijohdekytkimet tuottavat valtavan suuria suurtaajuisia jännitteitä.
Myös säköverkon siirretty virta vääristyy.
Suurimmat jännite yliaallot ovat 5, 7,11,13 jne. kertaa verkkotaajuus 50 Hz.
Lisäksi nollajohtoon, joka normaalisti on kolmivaihejärjestelmässä pieni, aiheutuu 150 Hz virta joka voi tuhota sähkölaitteita.
Suuritaajuiset yliaallot siirtyvät verkkoon ja muihin siihen kytkettyihin laitteisiin rikkoen niitä.
Maadoitusjohdin ei enää olekaan "puhdas" vaan sisältää vaarallisen suuritaajuisia häiriöjännitteitä ja virtoja.
Verkon kautta siirtyvien häiriöiden lisäksi laitteet tuottavat radiosätelyä joka häritsee mm. TV-vastaanottimia ja radioita.
Ilmiö on tunnettu vuosikymmeniä, haitat alkavat yleistyä jakeluverkkoon kytkettyjen puolijohdekytkinten (autolatausasemien) lisääntyessä .
Voimme varautua siihen että kodin elektroniikka, puhelimet, vastaanottimet, liedet alkavat ottaa vastaan autolauausasemien lähetystä verkon kautta.
Monien automaatiolaitteiden toiminta sekoilee arvaamattomasti.
Elektroniikkaa sisätävät mikrot, liedet, LED valot, palohälyttimet, kamerat, tietokoneet ovat vaarassa.
Myös etäluettavat kWh-mittarit alkavat näyttää epämääräisiä lukemia.
Laitteessa oleva elektroniikka katkoo ja kytkee jännitettä hyvin suurella taajuudella.
Puolijohdekytkimet tuottavat valtavan suuria suurtaajuisia jännitteitä.
Myös säköverkon siirretty virta vääristyy.
Suurimmat jännite yliaallot ovat 5, 7,11,13 jne. kertaa verkkotaajuus 50 Hz.
Lisäksi nollajohtoon, joka normaalisti on kolmivaihejärjestelmässä pieni, aiheutuu 150 Hz virta joka voi tuhota sähkölaitteita.
Suuritaajuiset yliaallot siirtyvät verkkoon ja muihin siihen kytkettyihin laitteisiin rikkoen niitä.
Maadoitusjohdin ei enää olekaan "puhdas" vaan sisältää vaarallisen suuritaajuisia häiriöjännitteitä ja virtoja.
Verkon kautta siirtyvien häiriöiden lisäksi laitteet tuottavat radiosätelyä joka häritsee mm. TV-vastaanottimia ja radioita.
Ilmiö on tunnettu vuosikymmeniä, haitat alkavat yleistyä jakeluverkkoon kytkettyjen puolijohdekytkinten (autolatausasemien) lisääntyessä .
Voimme varautua siihen että kodin elektroniikka, puhelimet, vastaanottimet, liedet alkavat ottaa vastaan autolauausasemien lähetystä verkon kautta.
Monien automaatiolaitteiden toiminta sekoilee arvaamattomasti.
Elektroniikkaa sisätävät mikrot, liedet, LED valot, palohälyttimet, kamerat, tietokoneet ovat vaarassa.
Myös etäluettavat kWh-mittarit alkavat näyttää epämääräisiä lukemia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voiko sähköyhtiölle tehdä valituksen mittarin virheestä jota latauslaitteet ovat aiheuttaneet?
Onko Energiavirasto tietoinen mittarivirheestä?
Mikäli epäilee mittarin toimivan väärin, sähkön myyjä on velvollinen tarkistamaan mittarin.
Se tapahtuu niin että kyseinen mittari viedään laboratorioon jossa se tarkistetaan ja kalibroidaan.
Lopputulos on että mittari toimii virheettömästi, eihän laboratoriossa VOI olla häiriövirtoja tai jänniiteitä.
Lasku kuitenkin takuuvarmasti tärähtää asikkaalle 200 €.
Kun mittari on taas häiriöisessä verkossa virhe on ennallaan.
Jos edelleen epäilee verkon olevan yliaaltopitoinen tarvitaan verkkoanalysaattori asiakkaan pääkeskuseen, siirrettävä tai kiinteä. Sen voi kytkeä sähköurakoitsija.
Yleensä tarvitaan pitempiaikainen seuranta ja arvojen talletus.
Mittari on suoraan verkkoonkytketty elektroninen laite joten EVn tulisi tunnistaa riski.
Valitettavasti sähkölaitokset eivät raportoi ylilaskutuksesta.
Analysaattorin voi kytkeä suoraan 3-vaihe pistorasiaan, eli sikäli urakoitsijaa ei tarvita. Sähkölle on määritelty laatustandardit ja sähköä jakava yhtiö on vastuussa sähkön laadusta, viime kädessä jäljittämällä häiriön lähteen. Speksien rajoissa oleva sähkö ei voi aiheuttaa mittausvirhettä.
Kyllä siirrettävän analysaattorin voi kytkeä pistorasiaan ja siihen ei välttämättä tarvita urakoitsijaa.
Kunnollinen siirrettävä 3-vaihe verkkoanalysaattori on usein kallis eikä Reiskalla sitä ole.
Sähkölaitosten tapauksessa on kyseessä syyllisyysolettama eli asiakkaan on todistettava vian lähde. Rajapintana on liittymä, korjaukset verkon puolella maksaa laitos, asikkaan puolella laitteiston haltija.
Epäonnistuneen vikaselvityksen maksaa aina asiakas.
Ei se nyt ihan noin mustavalkoista ole. Perusteltu epäily riittää. Itse olen alijännitteestä tehnyt joskus ilmoituksen ihan Flukella tehdyn mittauksen perusteella. Korjasivat heti muuntajan käämikytkintä ja nostivat sitten muuntopiirin maakaapelointilistalla ylös.
Siitäkö johtuu tuo tv-kuvan säröily nykyisin. Välillä jää ohjelma säröilemään, ja menee juoni pipariksi.
TV-kuva voi häiriintyä paitsi latauslaitteiden häiriöistä, myös antennilaitteiston vioista tai riittämättömyydestä.
Radiamatööri- tai LA antennin ilmestyminen lähialueelle saa takuuvarmasti aikaan häiriöitä TV-vastaanottoon.
Riippumatta onko radioamatöri paikalla vai ei.
Aloittaja ei ehkä tiedä, mutta jo aikoja sitten on keksitty sellainen laite kuin kondensaattori.
Sillä ei tiivistetä vesipisaroita sisäpinnalleen.
Mitä se kondensaattori tekee?
Nollajohto normaalisti pieni?
Mikäli äärijohtimet ovat >16 mm2 nollajohtimen poikkipinnaksi riittää 0,5x äärjohtimen poikkipinta.
Voiko surkeampaa provoa keksiä?
Avaaja nyt sattuu olemaan yliaaltojen kompensoitia mitoittanut parikymmentä vuotta.
Aluksi tyristorikäyttöjen, myöhemmin taajuusmuuttajakäyttöjen suunnittelussa.
Häiritasot jotka verkkoon siirtyvät ovat riippuvaisia verkon oikosulkuipedanssista suhteessä epälineaarisen laitteen aiheuttamiin tasoihin.
Perinteisissä menetelmissä vaiheistettiin laitteet siten että ne luontaisesti kompensoivat häiriöitä, vaihesiirrossa olevien verkkomuuntajien avulla, (kytkentäryhmät).
Myöhemmin on alettu käytettää elektronisia kompensointilaitteita ja suodatin kuristin yhdistelmiä.
"Lähtökohtaisesti sähkön laatustandardeissa on määritelty, että jännitteen kokonaissärö asiakkaan liittymispisteessä saa olla enintään kahdeksan prosenttia. Järventaustan mukaan autojen runsas samanaikainen lataaminen samalla alueella voi rikkoa tämän raja-arvon.
– Tarkastelimme jo muutama vuosi sitten laskennallisesti, että riittävä määrä sähköautoja pienjänniteverkossa ihan kotilataustasollakin voi aiheuttaa särövirtoja, joiden kautta tämä kahdeksan prosentin jännitteen kokonaissärön raja ylittyy"
Siis Suomessa ei kukaan oikeasti valvo, miten paljon säröä voit verkkojännitteeseen aiheuttaa.
Yksittäinen kotilatauslaite on verkon kannalta pieni epälineaarinen kuorma ja aiheuttaa häiriöita yleensä kuluttajalle itselleen.
Kun teholatauslaitteita syötetään omasta muuntopiiristään muuntaja vaimentaa muualle verkkoon siirtyviä häiriöitä kunhan sen oikosulkuimpedanssi on riittävän suuri.
Muuntajakin voi kyllästyä yliaalloista jolloin tilanne pahenee.
Mikäli samaan muuntopiiriin on liitetty sekä runsaasti lataustehoa että muuta (kotitalous) kulutusta häriöt näkyvät suoraan kuluttajalaitteille vaimentumatta.
Sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston standardit täyttävästä toiminnasta, EN 50160.
Voiko sähköauto ajaa seinään, kyllä kai.