Jos kadotus on kadoksissa olemista, sitä että EI OLE, miksi sitä pitäisi pelätä? Alempana puhutaan kuinka Jeesukseen uskovat pääsevät taivaaseen ja ne jotka eivät usko joutuvat kadotukseen. Ehkäpä kaikkia ei edes kiinnosta olla ikuisesti olemassa?
Pitäisikö jatkuvasti ahneesti uskoa niin perkeleesti jotta varmasti saa taivaspaikan... Kyllä on itsekästä, omahyväistä ja ylimielistä touhua!!! Ennemmin rukoilisin taivaspaikkaa muille. Itseäni mokoma taivas ei edes kiinnosta, jos se on niin tylsä kuin annetaan ymmärtää. Eihän siellä saa edes naida.
Pitäisikö jatkuvasti ahneesti uskoa niin perkeleesti jotta varmasti saa taivaspaikan... Kyllä on itsekästä, omahyväistä ja ylimielistä touhua!!! Ennemmin rukoilisin taivaspaikkaa muille. Itseäni mokoma taivas ei edes kiinnosta, jos se on niin tylsä kuin annetaan ymmärtää. Eihän siellä saa edes naida.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sinun kannattaa lukea Raamattua, eikä miettiä hajanaisia lauseita. Raamatun sanoma ei ole kadotus, vaan pelastus, jota Jumala tarjoaa juuri sinulle Jeesuksessa, armosta.
Pelastus tulee armosta. Se panee nöyräksi, ei Sinun kannattaa lukea Raamattua, eikä miettiä hajanaisia sanoja. Raamatun sanoma ei ole kadotus, vaan pelastus, jota Jumala tarjoaa juuri sinulle Jeesuksessa, armosta. Eikä pelastuksesi ei ole keneltäkään muulta pois, rukoile vaan!
Pelastus tulee armosta. Hänellä, joka tämän ymmärtää, ei pitäisi olla varaa röyhistellä sillä. Se panee nöyräksi.
Millainen paikka taivas sitten on? Onko sitä yleensä mahdollista kuvata tällä vajavaisella kielellä? Ihmisen ymmärrys on hyvin rajallinen. Olisiko taivas tylsä, kun siellä ei naida? Naiminen on sukuvietin tyydyttämistä. Entä, ellei enää ole viettejä, olisiko silloin halujakaan?
Oletko ollut joskus todella onnellinen, tai voitko kuvitella mitä se olisi? Millainen olisi paikka, josta sanotaan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
Entä kadotus, ikuinen ero Jumalasta, olo ilman toivoa? Millainen paikka se sitten on? En tiedä. Ei varmaan mitään hauskaa kuitenkaan - pidemmän päälle, loppumattomiin. Olisiko tylsä liian laimea ilmaus?
Onko Pyhä ja Vanhurskas Jumala, valmis tuomitsemaan ikuiseen kadotukseen lapsensa, joka on tänne maailmaan tahtomattaan joutunut?
Onko sittenkin kysymys reinkarnaatiosta, uudelleensyntymisestä, olemme täällä kärsimässä synneistämme kuin kiertolaisina.
Teidän uskovaisten kanssa on mahdoton keskustella.
Menkää kädet ristissä, hallelujaa huutaen, taivaaseenne, minä en kaltaistesi kanssa viihtyisikään!
Tuomitseeko Jumala? Niin Raamattu sanoo, tai oikeastaan jokainen tuomitsee itse itsensä - armahdustahan on tarjottu. Entä, ellei ole kuullutkaan Jeesuksesta? Tähän en osaa vastata. Luotan siihen, että kaikkeuden Luoja tietää mitä tekee tässäkin asiassa.
Raamattu ei puhu fyysisestä uudellensyntymisestä mitään. Jokaisella on siis vain yksi elämä. Se tulisi elää viisaasti.
Myönnän, että tunnen itseni usein aika itsekkääksi. En ole myöskään mikään seuraihminen, aika kömpelö olen tavoiltani. Elämä on parannuksen tekoa ja kovin vähän olen vasta edistynyt. Mutta taivaassa olen vihdoin valmis, se ihminen joksi Jumala minut tarkoitti.
Tietokone, tv, lentokoneet(?), ydinpommi...
Niitä ei siis ole olemassa?
Mitä merkitystä niillä on kenenkään pelastuksen kannalta?
Laitoit lentokoneen perään jo valmiiksi kysymysmerkin. TV:n perään voi myös laittaa. (Ilm.11:3)
Mailmassa on monia asioita joista Raamattu ei puhu. Tarkoittaako se sitä että kaikki ne asiat tulee jättää huomioimatta? Että Raamatussa on muka kaikki ihmiselämässä vastaan tuleva?
Miten tämä liittyy televisioon:
3 "Minä annan kahdelle todistajalleni tehtäväksi julistaa sanaani säkkivaatteeseen pukeutuneina tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää."
(Ilm. 11:3 - vai menikö metsään...)
Anteeksi, tuli vähän sekoiltua. Juttu alkoi jakeesta 3, mutta pitää lukea hieman eteenpäin:
11:9. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan.
10. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat.
Ihmiset kaikista heimoista ym. näkee heidät. Nämä eivät voi olla siihen paikkaan kokoontunutta sekalaista seurakuntaa, koska seuraavaksi puhutaan yleismaailmallisesti maan asukkaista. Tiedonkulku oli antiikin mediassa vielä sen verran hidasta, että tämä ei olisi mahdollista muutamassa päivässä.
CNN selittäisi kohdan oikein hyvin.
>>Jos kadotus on kadoksissa olemista, sitä että EI OLE, miksi sitä pitäisi pelätä?> Alempana puhutaan kuinka Jeesukseen uskovat pääsevät taivaaseen ja ne jotka eivät usko joutuvat kadotukseen. Ehkäpä kaikkia ei edes kiinnosta olla ikuisesti olemassa?>Pitäisikö jatkuvasti ahneesti uskoa niin perkeleesti jotta varmasti saa taivaspaikan...> Kyllä on itsekästä, omahyväistä ja ylimielistä touhua!!! Ennemmin rukoilisin taivaspaikkaa muille. Itseäni mokoma taivas ei edes kiinnosta, jos se on niin tylsä kuin annetaan ymmärtää.> Eihän siellä saa edes naida.
Sori, aion nyt vähän liioitella.
"Ei ihminen siksi usko, vaan sikis, että Jumala on sen uskon antanut. Kukaan ei usko omalla voimallaaan."
Eli joka pistää omaan kadotukseen joutumisensa Jumalan piikkiin on täysin oikeassa, kun se on yksinomaan Jumalan tahdosta kiinni?
"Kaikki ovat ikuisesti olemassa"
Milläs perustelet?
"Tosin tästäkin on joku sitä mieltä että iankaikkien kadotus kestäisi ikäkauden, eli määrällisen ajan"
Tai sitten he ajattelevat niin, että iankaikkinen kadotus on iankaikkinen seurauksensa eli olemassaolon loppumisen kautta.
"Ikuisuus sinänsä on käsittämätön, koska ei ole kronoloogista aikaa. Ikuisuudessa on kuitenkin tapahtumia ja toimintaa"
Jos tapahtumat ja toiminta eri vaiheineen voidaan piirtää aikajanalle, niin silloin mallissa aika on olemassa, jos tapahtumat voidaan laittaa tapahtumisjärjestykseen ja samalla kielletään ajan olemassaolo, niin ollaankin ristiriitatilanteessa, joka tekee väitejoukon loogisesti mahdottomaksi.
"Kun se ei ole sitä, vaan Jumalasta erossa olemista."
Aha, olemassaolo on siis ei vain mahdollista, vaan ihan todellisuutta, vaikka olisikin täysin erossa Jumalasta, joka on kaikkialla läsnä? Nähdäkseni kun tuosta suoraan seuraa se, että vain olemattomuus on sellainen "paikka", jossa voi olla erossa Jumalasta, joka on kirjaimellisesti kaikkialla läsnä.
Entäs sitten se, että Jumala on elämän ainoa lähde ja että ilman Häntä ei elämää ole?
Tai se, että Raamattu sanoo yksin Jumalan olevan kuolematon?
Tai se, että Raamattu sanoo, että vasta ylösnousemuksen jälkeen uskovat saavat kuolemattomuuden, joka kyseenalaistaa sen väitteen, että heillä se jo olisi?
Entäs se Paavalin toteamus, että ilman ylösnousemusta jo poisnukkuneet olisivat jo nyt perikatoon eli tuhoon joutuneita?
Ei kadotusta tarvitse pelätä. Ikuista elämää ja autuutta voi toivoa, mutta en minäkään alkaisi jumalien perseitä nuolemaan. Ja sitäpaitsi Jeesushan on jo nuollut jumalan persettä meidän puolestamme, eikös idea ole siinä, vai olenko käsittänyt jotenkin väärin?
"Miksi minulle oli annettu tilaisuus? Miksi minut oli varustettu kuolemattomalla sielulla? Miksi niin vähän välitin siitä? Oi, kuinka oma laiminlyöntini viiltääkään minua kuolettavasti, ja kuitenkin tiedän, etten voi enkä saa kuolla. Mutta elää kuolettavaa elämää on pahempaa kuin kymmenentuhatta kuolemaa, ja kuitenkin olisin kerran voinut tulla autetuksi tästä, mutta en tahtonut! Oi, tämä on se kalvava mato, joka ei koskaan kuole. Olisin kerran voinut olla onnellinen; kerran minulle tarjottiin pelastusta, mutta minä vastustin sitä. Jos se olisi tapahtunut vain kerran, ja olisin sitä vastustanut, olisi sekin ollut anteeksiantamaton tyhmyys, mutta sitä tarjottiin tuhatkin kertaa, ja kuitenkin yhtä usein (niin kurja minä olin) vastustin sitä. Kirottu synti, joka petollisella nautinnollaan lumoaa ihmiskuntaa iankaikkiseen perikatoon! Jumala kutsui minua usein, mutta yhtä usein minä vastustin. Hän ojensi kätensä, mutta en välittänyt siitä. Kuinka usein asetuinkaan Hänen käskyjään vastaan, kuinka usein vastustinkaan Hänen nuhteitaan! Mutta nyt on tilanne muuttunut, sillä nyt Hän seuraa minun onnettomuuttani ja pilkkaa häviötäni, joka on tullut minun osakseni. Hän olisi voinut auttaa minua silloin, mutta minä en tahtonut. Sen tähden nämä ainaiset tuskat, ovat vain palkka omista teoistani, joita olen tuomittu kärsimään."
(John Bunyan: Näkyjä taivaasta ja helvetistä, s. 67)
Bunyan oli varmaankin vilpitön, mutta väärässä.
markus 9 48..... jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
ai ei tarvitse pelätä?
Pelkkä heprealainen kielikuva, jonka monet kristityt kirkkoperinteensä aivopeseminä ymmärtävät väärin.
Gehennasta tuossa tekstissä puhutaan kuten selväksi alkukielisestä käy niinkuin siitä Jesajankin tekstistä, johon tuo teksti viittaa, eikä sillä mitään tekemistä helvetin tai ikuisuuden kanssa ole.
"Jos kadotus on kadoksissa olemista, sitä että EI OLE, miksi sitä pitäisi pelätä?"
Kai sitä niitäkin ihmisiä on, jotka eivät pelkää kuolemaa. Toisaalta asiaan liittyy myös se viimeinen tuomio eikä Raamatussa sanota, että se välttämättä ihan kivutonkaan olisi, vaan olen saanut sellaisen vaikutelman teksteistä, että se saattaisi jotenkin korreloida sen kanssa, kuinka paljon vääryyttää toisille on tullut tehtyä. Luulen, että useimmat ihmiset pelkäävät palamista kuoliaaksi ihan vain sen kivuliaisuuden vuoksi. Ehkäpä se vähiten vääryyttä tehneille on niin lyhyt juttu, että eivät edes ehdi hoksata?
Kuitenkin moni pelkää kuolemaa. Monesti itsemurhaakin yrittävät muuttavat mielensä viime hetkellä ja kuolinvuoteellaan olevat saattavat sanoa tulleensa uskoon.
Ehkä sinä et halua elää ikuisesti. Minä haluan. Luulisi Jumalan edes sen verran fiksu olevan, että tietää, ketkä sinne tulevaisuuteen soveltuvat ja miten järjestää se sellaiseksi, että siellä ei tylsäksi aika tule.
"Pitäisikö jatkuvasti ahneesti uskoa niin perkeleesti jotta varmasti saa taivaspaikan"
Ööö... ei? Mietin tässä nyt vain, että minkäköhänlaisesta uskosta sinä nyt oikein puhut? Ei kuulosta tuollainen kovin tutulta.
"Ennemmin rukoilisin taivaspaikkaa muille."
Kuten useimmiten käsittääkseni ainakin tuntemani uskovat tekevät.
Me synnymme tänne,emme voi tehdä sen suhteen päätöstä ja elämme joko viisaasti tai tyhmästi,se on meidän juttu se,me tuomitsemme itsemme tai emme,sekin on oma juttumme,kuolemme sen jälkeen on tuomio tai armo puntarissa olimmeko viisaita vai tyhmiä olleet,kumpikin on ijankaikkista kuitenkin,eli viisas pelastuu ja tyhmä ei,mitä yritän sanoa viisas on ottanut pelastuksen vastaan Jeesukselta ja elänyt sen mukaan mitä Raamattu sanoo,tyhmä ei ottanut ja itse tuomitsi itsensä Kadotukseen,ei Jumala,minä tiedän tien ,tiedätkö sinä? Ari
Harmittaa olla näin tyhmä ja epäitsekäs, joka tuollaisessa valintatilanteessa antaisi oman taivaspaikkansa toiselle...
Jos mun pitäis valita että annanko taivaspaikkani jollekin muulle ja itse katsoisin vierestä kun toinen vaikka palaa tulessa.. EN TODELLAKAAN pystyisi moiseen. Mä palaisin toisen puolesta ja antaisin paikkani sille... Vähän sama ku sotatilanteessa.. puolustaisinko toista vai katsoisinko kun toinen kuolee.. En ikinä vois elää sellanen omallatunnollani.. Enkä tajuu sellasta kristittyä joka niin itsekkäästi ajattelis. Mä en haluu elää ikuisesti.. hemmetin tylsää kattella ku itsekkäät ihmiset tappelee turhanpäiväsistä asioista.
Eiks kristityn pitäis olla epäitsekäs ja luopua omastaan. Tässäkin yks just kirjoitti että on niin itsekäs ettei omasta paikastaan luopuis.. Eiks just se ollu yks syy miks jujmala karkotti ihmisen paratiisista ettei se vaan söis viel puusta mikä tuo ikuisen elämän. Mä en ainakaan isänä haluis et mun lapset käyttäytyis itsekkäästi....... TEE TOISELLE niinkuin toivoisit toisen tekevän itsellesi. Jos mun lasta uhattais aseella ja mun pitäs valita et elänkö itse ja kannan sitä loppu elämäni omallatunnolla vai annanko oman elämäni lapseni puolesta. SAMA asia onko kyseessä joku vieras. EIKS siit oo kristinuskossa kyse... Huh, mulle on ainakin ihan se ja sama mihin päädyn, mul on vaan tää yks elämä, muu ei oo varmaa ennen ku sit joskus JA sekin on JUMALAN päätös.. EI KAIKKI pääse taivasten valtakuntaan vaik kui "kristittyjä uskovia" olisikin.. VÄÄRÄ käsitys et raamattu muka sanois niin et pääsee... Moni ajattelee et pelastus ja taivaspaikka on sillä siisti ku vaan uskoon on tullut.. Ei se ainakaan mun raamatun mukaan niin mene. JA eiks raamattu myös sano et jumala armahtaa kenet tahtoo.. EI SE OO IHMISTEN VALINTA tai varmaa kuka taivaaseen menee ja on uskomatonta soopaa ja niin VÄÄRIN et jotkut uskovat kehtaa ees sanoo toisille te sä muuten meet helvettiin tai mä meen taivaaseen, mistä ne voi sen etukäteen tietää...