Voiko nykydieseleillä ajaa pienillä kierroksilla?

Koneen on hyvä saavuttaa käyntilämpötila, jossa vesi haihtuu öljystä. Se onnistuu matalallakin taholla kunhan sitä kestää tarpeeksi kauan.

Kos kone on oikein säädetty, sen ei pitäisi kärsiä.

Kun nyt purjehduspalstalla ollaan, on nykyaikainen tyypillisesti turboton ja varustettu perinteisellä governorilla ja ruiskupumpulla eikä common rail tai pumppusuuttimilla. Tehoa ja kierroksia on varsin vaatimattomasti. Vaikkapa D1-20 19 hv 760 cm3 ja 3200 rpm.

Vertailun vuoksi dieselautossa voi olla vaikkapa 130 hv 1,5 -lirtrasessa koneessa kierrroksilla 3750.

Mutta siitä olen samaa mieltä, ettei venemoottorit hajoa nykyään pienistä kierroksista, ainakaan ongelmallisessa ajassa.

Venemoottorit eivät ole auton moottoreita. Vai millä autolla valmistaja antaa "OK" vetää valtaosan käytöstä 80% teholla? ei millään, sillä auton moottorit ei sitä kestäisi pitkään. Veneen moottorit kestää. Eli on niillä oleellista eroa

Anonyymi kirjoitti:

Venemoottorit eivät ole auton moottoreita. Vai millä autolla valmistaja antaa "OK" vetää valtaosan käytöstä 80% teholla? ei millään, sillä auton moottorit ei sitä kestäisi pitkään. Veneen moottorit kestää. Eli on niillä oleellista eroa

Lue lisää

Viritysaste on se oleellinen ero. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, autodieseleistä otetaan esim. 4-kertainen teho. Tosin tämä ei sitten päde liukuvien veneiden koneisiin, joissa tehoa on ihan samaa luokkaa ja kyllähän ne kestää sitä 80% tehoa muutama tuhat tuntia. Autokoneilla ajetaan helposti yli 10000 tuntia.

Nykyään monessa purjeveneessä on varsin suuritehoinen moottori, esimerkiksi 6 hv/tonni. Järkevä matkavauhti (pieni kulutus, aallot ja melu) vaatii kuitenkin vain 1-2 hv/tonni. Siis noita koneita käytetään joko suurella kulutuksella tai sitten 1/6-1/3 teholla eli myöskin aika pienillä kierroksilla. 1/3 teho vastaa 70% ja 1/6 55% kierroksia eli koneen saavuttaessa kaasu pohjassa 3000 rpm olisi matkakierrokset 1650-2100 rpm. Jotkut ajavat 1500 rpm:kin pidempiä matkoja, jolloin kulutus laskee vielä tuostakin.

Tuossa on testituloksia veneestä, jossa oli n, 6hv/tonni. Vaikkapa tuo kiinteälapainen ottaa kaasu pohjassa 3300 rpm, kulkee 7,5 solmua ja kuluttaa 6,5 l/h eli 0,87 l/mpk. Kun malttaa tiputtaa 2500 rpm:ään, vauhtia on edelleen 6,6 solmua ja kulutus enää 2,4 l/h eli 0,36 l/mpk. Jos vielä malttaa lisää, 2000 rpm vauhtia on 5,6 solmua ja kulutus 1,4 l/h eli 0,25 l/mpk. Edelleen 1500 rpm:llä pääsee pienemmällä eli 4,4 solmua ja 0,7 l/h eli 0,16 l/mpk.

Hyvä nyrkkisääntö on 1 solmu lisää vauhtia tuplaa kulutuksen. Lähellä huippunopeutta tuo ei edes riitä.

https://www.clubfeeling1090.fr/images/dossiers/helice/VV_avril_2009_helices.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään monessa purjeveneessä on varsin suuritehoinen moottori, esimerkiksi 6 hv/tonni. Järkevä matkavauhti (pieni kulutus, aallot ja melu) vaatii kuitenkin vain 1-2 hv/tonni. Siis noita koneita käytetään joko suurella kulutuksella tai sitten 1/6-1/3 teholla eli myöskin aika pienillä kierroksilla. 1/3 teho vastaa 70% ja 1/6 55% kierroksia eli koneen saavuttaessa kaasu pohjassa 3000 rpm olisi matkakierrokset 1650-2100 rpm. Jotkut ajavat 1500 rpm:kin pidempiä matkoja, jolloin kulutus laskee vielä tuostakin.

Tuossa on testituloksia veneestä, jossa oli n, 6hv/tonni. Vaikkapa tuo kiinteälapainen ottaa kaasu pohjassa 3300 rpm, kulkee 7,5 solmua ja kuluttaa 6,5 l/h eli 0,87 l/mpk. Kun malttaa tiputtaa 2500 rpm:ään, vauhtia on edelleen 6,6 solmua ja kulutus enää 2,4 l/h eli 0,36 l/mpk. Jos vielä malttaa lisää, 2000 rpm vauhtia on 5,6 solmua ja kulutus 1,4 l/h eli 0,25 l/mpk. Edelleen 1500 rpm:llä pääsee pienemmällä eli 4,4 solmua ja 0,7 l/h eli 0,16 l/mpk.

Hyvä nyrkkisääntö on 1 solmu lisää vauhtia tuplaa kulutuksen. Lähellä huippunopeutta tuo ei edes riitä.

https://www.clubfeeling1090.fr/images/dossiers/helice/VV_avril_2009_helices.pdf

Lue lisää

Tuo 30% jatkuva teho ei ole erityisen pieni vaan ihan normaali.

Ymmärsin, että aloittaja halusi jostain syystä hiipiä tyhjäkäyntiä, jolloin on luonnollista kysyä miksi ihmeessä.

Jäi kirjoittamatta vielä.

Tyhjäkäynti 600 ja max 3000 kierosta.

Tehoa on hyvä olla reservissä useastakin syystä, jos veneilee myös muuallakin, kuin kotimaan saaristossa, joissa löytyy virtaavia vesiä. Vastavirta ja tuuli yhdistettynä vie alitehoisesta koneesta kyvyn edetä ja näiden aikaan saama aalto lisää tuskaa...

Anonyymi kirjoitti:

Jäi kirjoittamatta vielä.

Tyhjäkäynti 600 ja max 3000 kierosta.

Tehoa on hyvä olla reservissä useastakin syystä, jos veneilee myös muuallakin, kuin kotimaan saaristossa, joissa löytyy virtaavia vesiä. Vastavirta ja tuuli yhdistettynä vie alitehoisesta koneesta kyvyn edetä ja näiden aikaan saama aalto lisää tuskaa...

Lue lisää

Meillä 300hv diesel. Ajellaan n.7kts 1200-1400rpm suurimman osan ajasta, kiire kun ei ole. Liukuvauhdissa kiertää +3000rpm. Ongelmia ei ole ollut. Näin tehty jo vuosia.

Anonyymi kirjoitti:

Jäi kirjoittamatta vielä.

Tyhjäkäynti 600 ja max 3000 kierosta.

Tehoa on hyvä olla reservissä useastakin syystä, jos veneilee myös muuallakin, kuin kotimaan saaristossa, joissa löytyy virtaavia vesiä. Vastavirta ja tuuli yhdistettynä vie alitehoisesta koneesta kyvyn edetä ja näiden aikaan saama aalto lisää tuskaa...

Lue lisää

Siis turboahdettu 150-200 hv kone. Aika kaukana tyypillisistä purjeveneistä. En ole kyllä koskaan ymmärtänyt miten se vastavirta vaatii suurempaa konetehoa. Tosin olenkin vain fyysikko, joka ei ole kuin kahdesti käynyt Pohjanmeren virroissa. Silloin minulle ei tullut pakottavaa tarvetta ajaa veden suhteen sen kovempaa vasta kuin myötävirtaan, vaan se normaaali 6 solmun vauhti veden suhteen riitti myös 4 solmun virrassa. Vielä en ole joutunut olosuhteeseen, jossa veneelläni en pääsisi 6 solmua, vaikka kone on vain 3 hv/tonni. Toki kierroksia joutuu nostamaan vastatuuleen ja -aallokkoon, jos haluaa sen 6 solmua ylläpitää, muttei koskaan läheskään täysille kierroksille, joita niitäkin voi tarvittaessa käyttää. Eikä minulla ole pakottavaa tarvetta päästä 6 solmua kovaan vastatuuleen koneella, vaan silloin 99% tapauksista purjehdin ja lopuissa tyydyn hitaampaa vauhtiin.

Anonyymi kirjoitti:

Siis turboahdettu 150-200 hv kone. Aika kaukana tyypillisistä purjeveneistä. En ole kyllä koskaan ymmärtänyt miten se vastavirta vaatii suurempaa konetehoa. Tosin olenkin vain fyysikko, joka ei ole kuin kahdesti käynyt Pohjanmeren virroissa. Silloin minulle ei tullut pakottavaa tarvetta ajaa veden suhteen sen kovempaa vasta kuin myötävirtaan, vaan se normaaali 6 solmun vauhti veden suhteen riitti myös 4 solmun virrassa. Vielä en ole joutunut olosuhteeseen, jossa veneelläni en pääsisi 6 solmua, vaikka kone on vain 3 hv/tonni. Toki kierroksia joutuu nostamaan vastatuuleen ja -aallokkoon, jos haluaa sen 6 solmua ylläpitää, muttei koskaan läheskään täysille kierroksille, joita niitäkin voi tarvittaessa käyttää. Eikä minulla ole pakottavaa tarvetta päästä 6 solmua kovaan vastatuuleen koneella, vaan silloin 99% tapauksista purjehdin ja lopuissa tyydyn hitaampaa vauhtiin.

Lue lisää

Kukaan ei ole puhunut nopeudesta tai määritellyt nopeutta, miksi toit koulutuksesi esiin, meinaatko olvasi siten uskottavampi satu setä?

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ei ole puhunut nopeudesta tai määritellyt nopeutta, miksi toit koulutuksesi esiin, meinaatko olvasi siten uskottavampi satu setä?

Väitettiin, että alueilla, joissa on virtoja vaadittaisiin suurempia konetehoja eli suurempaa nopeutta veden suhteen.

Eikä VP:n purjevenekoneetkaan taida enää yksikään olla merikäyttöön alunperin tehtyjä.

Suutin kusee alleen ja siten saadaan "kovat tehot"?👍😁

Miten vanha kone oli kyseessä? Nuohan olivat merivesijäähdytteisiäkin, joten aivan valtavan kauaa niilllä ei ajettu eikä merivesijäähdytteinen kone koskaan kuumaksi pääse, kun termari aukeaa 50 C paikkeilla, jotta ei tule kattilakiveä ja korroosio pysyy kohtuudessa. Noihin alkaa olla vaikea saada varaosiakin.

Suutinhuolto nyt ei mikään suuri juttu ole. Itsekin ajan pääosin vain sen 10-20 min pienillä kierroksilla sataman läheisyydessä. MD2020 on vuodelta 2005 1200 h ajettu ja mitään korjaustarvetta ei ole ollut. Varsin nopeastihan tuo lämpenee käyntilämpöönsä.

Anonyymi kirjoitti:

Miten vanha kone oli kyseessä? Nuohan olivat merivesijäähdytteisiäkin, joten aivan valtavan kauaa niilllä ei ajettu eikä merivesijäähdytteinen kone koskaan kuumaksi pääse, kun termari aukeaa 50 C paikkeilla, jotta ei tule kattilakiveä ja korroosio pysyy kohtuudessa. Noihin alkaa olla vaikea saada varaosiakin.

Suutinhuolto nyt ei mikään suuri juttu ole. Itsekin ajan pääosin vain sen 10-20 min pienillä kierroksilla sataman läheisyydessä. MD2020 on vuodelta 2005 1200 h ajettu ja mitään korjaustarvetta ei ole ollut. Varsin nopeastihan tuo lämpenee käyntilämpöönsä.

Lue lisää

Kone oli -90 vuosimallia. Veneellä ei ollut kuin tämä yksi omistaja ennen minua.
Nuuka pariskunta oli kyseessä, sillä he suunnittelivat matkansa aina tuulten ehdoilla.
Odottelivat jopa pari viikkoa, että saivat sopivan tuulen.

Sinulla onkin tuo kone makeavesi jäähdytteinen, joten sen lämpiäminen on eri asia.
Tosiasia on kuitenkin se, että dieselmoottori tarvitsee kuormaa, jotta se lämpiää.

Pidin sitä venettä yhdeksän kesää ja aloitin moottoriveneilyn liukuvalla sisäperäveneellä.

Tuossa edellä olevalta hymiöpostaajalta kysyisin mikä muu sai sen kulkemaan +3 kymmenystä kovempaan kuin sen suutin remontin jälkeen?

Anonyymi kirjoitti:

Kone oli -90 vuosimallia. Veneellä ei ollut kuin tämä yksi omistaja ennen minua.
Nuuka pariskunta oli kyseessä, sillä he suunnittelivat matkansa aina tuulten ehdoilla.
Odottelivat jopa pari viikkoa, että saivat sopivan tuulen.

Sinulla onkin tuo kone makeavesi jäähdytteinen, joten sen lämpiäminen on eri asia.
Tosiasia on kuitenkin se, että dieselmoottori tarvitsee kuormaa, jotta se lämpiää.

Pidin sitä venettä yhdeksän kesää ja aloitin moottoriveneilyn liukuvalla sisäperäveneellä.

Tuossa edellä olevalta hymiöpostaajalta kysyisin mikä muu sai sen kulkemaan 3 kymmenystä kovempaan kuin sen suutin remontin jälkeen?

Lue lisää

Että ihan 3 kymmenystä. Paha kyllä sanoa. Mutta varmaa on että viallisella suuttimella ei lisätehoa tule!

Anonyymi kirjoitti:

Että ihan 3 kymmenystä. Paha kyllä sanoa. Mutta varmaa on että viallisella suuttimella ei lisätehoa tule!

Kyllähän dieselistä saa lisää tehoa, kun kasvattaa syöttöä. Aika pian sitten tulee myös mustaa savua. Kai vuotavalla tai ohi säädöistään olevalla suuttimella voi syöttö kasvaa samoilla governorin säädöillä. Itse olen 1GM10:ssä governoria säätänyt, kun syöttö ei ollut riittävä.

Purjeveneessä 0,3 solmun lisävauhti kaasu pohjassa kertoo helposti reilustakin teholisästä. Omassa veneessäni tehon nosto 18->27 hv tuo nopeutta lisää 0,5 solmua.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän dieselistä saa lisää tehoa, kun kasvattaa syöttöä. Aika pian sitten tulee myös mustaa savua. Kai vuotavalla tai ohi säädöistään olevalla suuttimella voi syöttö kasvaa samoilla governorin säädöillä. Itse olen 1GM10:ssä governoria säätänyt, kun syöttö ei ollut riittävä.

Purjeveneessä 0,3 solmun lisävauhti kaasu pohjassa kertoo helposti reilustakin teholisästä. Omassa veneessäni tehon nosto 18->27 hv tuo nopeutta lisää 0,5 solmua.

Lue lisää

Noin se minulle selvisi.
Kun mitään muuta ei yhtälössä muutettu, niin se lisä (vuotava)polttoaine sai sen veneen kulkemaan täydellä kaasulla n. 6 kts. Voimakkaan savun säestämänä.
Uudella suuttimella nopeus asettui 5,7 kts. Savutus loppui.

Kun sitten möin sen veneen, niin moottori oli loistavassa kunnossa.
Käynnistyi nopeasti ja savusta ei ollut hajuakaan aistittavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllähän dieselistä saa lisää tehoa, kun kasvattaa syöttöä. Aika pian sitten tulee myös mustaa savua. Kai vuotavalla tai ohi säädöistään olevalla suuttimella voi syöttö kasvaa samoilla governorin säädöillä. Itse olen 1GM10:ssä governoria säätänyt, kun syöttö ei ollut riittävä.

Purjeveneessä 0,3 solmun lisävauhti kaasu pohjassa kertoo helposti reilustakin teholisästä. Omassa veneessäni tehon nosto 18->27 hv tuo nopeutta lisää 0,5 solmua.

Lue lisää

Eihän tuo kasvattanut syöttöä, suutin vain oli huonossa kunnossa!

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tuo kasvattanut syöttöä, suutin vain oli huonossa kunnossa!

Kai syöttö kasvaa, jos suutin aukeaa liian pienellä paineella tai vuotaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kai syöttö kasvaa, jos suutin aukeaa liian pienellä paineella tai vuotaa.

Ei kasva.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kasva.

Oletko kuullut sen vanhan sanonnan, jonka mukaan tyhjästä ei voi nyhjästä?

Tuossa edellä on jo useita kertoja todettu, että sinne palotilaan tuli liikaa polttoainetta.
Mihin se liika aine menee?
No, se tietenkin palaa ja antaa samalla lisää potkua.

Kun suutin oli korjattu, niin polttoainetta ei tullut kuin se mitä suutin ja governööri antoi.
Palaminen tuli normaaliksi ja teho pieneni ja samalla nopeus. Savutus lakkasi.

Nyt sitten odotamme sinulta jonkin muun uskottavan selityksen.
Siihen tarvitaan kyllä enemmän kuin pari sanaa D.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko kuullut sen vanhan sanonnan, jonka mukaan tyhjästä ei voi nyhjästä?

Tuossa edellä on jo useita kertoja todettu, että sinne palotilaan tuli liikaa polttoainetta.
Mihin se liika aine menee?
No, se tietenkin palaa ja antaa samalla lisää potkua.

Kun suutin oli korjattu, niin polttoainetta ei tullut kuin se mitä suutin ja governööri antoi.
Palaminen tuli normaaliksi ja teho pieneni ja samalla nopeus. Savutus lakkasi.

Nyt sitten odotamme sinulta jonkin muun uskottavan selityksen.
Siihen tarvitaan kyllä enemmän kuin pari sanaa D.

Lue lisää

No en ala tässä pitämään mitään dieselmoottori tekniikan perusteiden etäkurssia mutta jos kiinnostaa niin aiheesta löytyy miljoonia sivuja netistä.
Laitan tuohon sekunnin googlettamisella löytyneen varsin hyvin tiivistetyn tekstin vuotavasta suuttimesta kun et näköjään minua usko.

Tyypillisiä suuttimien huonosta kunnosta kertovia oireita voivat olla huonontunut käynnistyvyys, sinertävä ja kitkerä savutus tyhjäkäynnillä, naputtava ääni keskikierroksilla tai ylipäätään karkea käyntiääni.

Myös alentunut teho ja tämän yhteydessä ilmenevä normaalia mustempi savutus kuormituksen aikana voivat olla merkkejä suuttimien huollon tarpeesta. Vaikka mitään oireita ei olisi havaittavissa, suosittelevat moottorivalmistajat tarkastamaan suuttimet testipenkissä määräajoin.
19.7.2018 Moottori lehti.

Anonyymi kirjoitti:

No en ala tässä pitämään mitään dieselmoottori tekniikan perusteiden etäkurssia mutta jos kiinnostaa niin aiheesta löytyy miljoonia sivuja netistä.
Laitan tuohon sekunnin googlettamisella löytyneen varsin hyvin tiivistetyn tekstin vuotavasta suuttimesta kun et näköjään minua usko.

Tyypillisiä suuttimien huonosta kunnosta kertovia oireita voivat olla huonontunut käynnistyvyys, sinertävä ja kitkerä savutus tyhjäkäynnillä, naputtava ääni keskikierroksilla tai ylipäätään karkea käyntiääni.

Myös alentunut teho ja tämän yhteydessä ilmenevä normaalia mustempi savutus kuormituksen aikana voivat olla merkkejä suuttimien huollon tarpeesta. Vaikka mitään oireita ei olisi havaittavissa, suosittelevat moottorivalmistajat tarkastamaan suuttimet testipenkissä määräajoin.
19.7.2018 Moottori lehti.

Lue lisää

Tässä on moottorin omistaja.
Minulla se moottori lähti hyvin käyntiin ja kävi kaikilla kierroksilla nätisti savutus oli aina läsnä, mutta ei selvästi silmin nähtävissä.

Kulku oli samanlaista kuin ennen vanhaan dieseleillä, joihin sai pakkosyötön päälle.
Selvästi lisää tehoa.
Pumpun säätöihin en koskenut ennen enkä jälkeen suutin remontin.
Olin hieman pettynyt kun ylimääräinen teho hävisi, mutta se savun haju oli karmea ja se tarttui joka paikkaan.

Tuo ei kyllä tullut mieleeni.
Se olisi pitänyt muuttaa makeavesi jäähdytkseen, jotta siihen saisi välijäähdyttimen.
Turbon kanssa se olisi hyödyllinen.

Epäilen kylläkin, jaksaako se sittenkään nostaa sitä venettä liukuun.
Ehkä on paras jättää se sikseen ja tyytyä nykyiseen vauhtiin.
Kiitos kuitenkin ehdotuksesta D.