"Työnantajalla on työelämässä kaikki rahat, valta ja vastuu. Työnantaja johtaa tuotantoa ja hänellä on kaikki huippuosaaminen käytössään henkilöstöjohtamisessa sosiaalipsykologeista alkaen. Jos asiat menevät pieleen, työnantajan pitää kysyä, onko jotain, mitä pitäisi tehdä toisin, jotain millä henkilöstön saisi paremmin mukaan."
K: Entä veropolitiikka? Jos vaikka yritysvero nostettaisiin 40%:iin ja pääomavero 30%:iin, niin olisiko vastuu tällöinkin yksin työnantajan?
"Pari piirua lähemmäs ihmistä -slogania ei voi soveltaa talouspolitiikkaan. Slogan on vain ajattelutapa ja toimintaohje. Pitää olla kristallinkirkkaana, että puolue jatkaa yli vaalikausien menevää yritysmyönteistä talouspolitiikkaa ja sitoutuu siihen, että pidetään yritysten toimintaedellytykset kunnossa. Yritysverouudistus vuoden alussa oli melkoinen ratkaisu. Se toi yli 500 miljoonan euron veronkevennyksen nettona yrityksille. SDP on puoluekokouspäätöksellä sitoutunut siihen, että yritysverotus myös pidetään kilpailukykyisenä."
K: Eivätkö useat yritykset kommentoineet, että väärin kevennetty? Miksi veroale ei sellaisenaan kelvannut?
Entä työvoiman kilpailukyky, voivatko saavutetut edut joustaa huonompaan suuntaan?
"Jos joustoa halutaan, pitää miettiä, miten se viisaasti tehdään. Aloilla, joille tämä jousto on tärkeätä, pitäisi lähteä siitä, että sopimuspalkat luovat turvaelementin ja kehittyvät vakaasti. Sitten pitäisi luoda sen päälle tulospalkkaukseen liittyviä eriä, kuten henkilöstörahastoja ja vastaavia."
K: Miten työnantaja ottaisi huomioon peruspalkassa tulospalkasta ja henkilöstörahastoista aiheutuvat kulut? Jos kustannusten suuruus on sama ja peruspalkan lisäksi palkkauksessa käytetään joustoelementtejä, kuten tulospalkkaa ja henkilöstörahastoja, niin silloin peruspalkka on pienempi, vai mitä?
Miten teollisuustyöpaikat pysyvät Suomessa?
"Pitää olla vahva näkemys Suomen teollisuuden alakohtaisista kilpailueduista. Ne eivät voi perustua halpaan työvoimaan. Minuun on tehnyt vaikutuksen se Michael Porterin Kansakuntien kilpailukyky kirja, joka osoitti, ettei halpa työvoima ole kilpailuetu. Aina nousee uusia kansakuntia, joiden ainoa mahdollisuus on tarjota halpaa työvoimaa. Seuraavaksi nousee Brasilia, sen jälkeen tulevat Afrikan maat."
"Tämä ei tarkoita, että teollisuus voisi maksaa mitä tahansa palkkoja, mutta kilpailuedut ovat osaamispuolella. Osaamisessa täytyy tehdä panostuksia kautta linjan."
K: Eikö tuo taas kiihdytä teollisuustuotannon ulosliputtamista Suomesta? Innovaatiokehitys mahdollistaa jo virtuaaliryhmät. Kun sitä kehitetään vielä tästä eteenpäin, ei tuotannon ja tuotekehityksen tarvitse olla lähekkäin toisaan. Toki tuotekehitys tarvitsee tutkimuksen ja tuotekehityksen väiin linkin, mutta kun tuoteprosessi on hiottu huippuunsa, on se nykytekniikalla helppo siirtää lähelle kysyntää. Suomessa on varauduttava kaikilla aloilla siihen, että Skandinavian, Baltian ja Venäjän lisäksi vientimarkkinat tulevat kappaletavara- ja prosessiteolllisuuden osalta pienenemään selkeästi. Monilla aloilla tuo prosesi on jo käyty loppuun. Esimerkiksi tekstiiliteollisuus tekee tuotekehityksen Suomessa, mutta kokoonpano on Venäjällä ja Baltiassa.
Voiko veroja vielä alentaa?
"Veroja ei voi loppumattomiin alentaa, pohja tulee vastaan. Tämän sukupolven pitää huolehtia eläkevastuistakin. Tämä edellyttää varautumista noin 0,2 prosenttiyksikön eläkemaksujen nostoon joka vuosi. Siksi liikkumatila verotuksessa on tosi ahdas."
K: Onko Suomen todellakin tarve kerätä kaksinkertaiste EMU-puskuria eläkerahastoihin? Pörssikursseissa on ollut viime vuosina huima nousu, kuinka se on vaikuttanut tuohon 0.2%:n vuotuiseen eläkemaksunostoon.
http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/country/countryfiles/fi/fi20022003_fi.pdf
"Työeläkerahastojen markkina-arvo oli vuoden
2001 lopussa 50 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Sosiaaliturvarahastojen puitteissa
koottaviksi sovitut, talous- ja rahaliittoon
liittymisen motivoimat puskurirahastot ovat
täyttyneet etuajassa. Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän tasausrahastoon kerätyn ylimääräisen ns. EMU-puskurin enimmäismäärä
vastaa 2½ prosenttia yksityisen sektorin vuotuisesta palkkasummasta ja työttömyysvakuutusrahaston puskuri 3,6 prosentin työttömyysasteesta koituvia vuotuisia ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoja."
Luku 6, sivu 18:
"Pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen
edellyttää myös työllisyysasteen nostamista.
Hallituksen työvoimapoliittisena tavoitteena
on ollut työllisyysasteen nostaminen lähelle 70
prosenttia hallituskauden aikana"
"Riskit ennakoitua olennaisesti huonommasta kehityksestä
toteutuvat, jos eläkerahaston reaalituotto
jää selvästi matalammaksi kuin laskelmassa
käytetty 4 prosenttia tai julkisen talouden
tila esimerkiksi suhdannesyistä lähivuosina
heikkenee olennaisesti. Lisäksi riskinä on,
että eläkeuudistuksen arvioidut myönteiset
työllisyysvaikutukset eivät toteudu täysimääräisesti
ja että terveyden ja pitkäaikaishoidon
menot kasvavat nopeammin kuin on arvioitu.
Riskinä on myös se, onko laskelmassa käytetty
42,3 prosentin veroaste kestävä kansainvälisessä
verokilpailussa."
http://www.etk.fi/Dynagen_attachments/Att22929/22929.pdf
(s. 36)
"Vuosi VT(v) "EMU-puskuri" Lisärahastointi Lisärahastointi
%(EA EB)(v 1) Me % Sv Me Iv2 % Sv Me Iv3 % Sv
2002 44.06 769 2.14 0.0 0.00 0.0 0.00
2003 47.78 1029 2.78 185.6 0.50 0.0 0.00
2004 56.02 1565 4.06 0.0 0.00 0.0 0.00
2005 50.00 1279 3.21 1040.7 2.60 80.1 0.20
2006 57.46 1875 4.52 0.0 0.00 83.3 0.20"
Heinäluoma tarkoittanee näitä vuoden 2005 ja 2006 0.2%:n korotuksia.
Michel Porter:
http://www.ymparistotoimittajat.fi/artikkelit/pertti_haaparanta.html
"Harvardin professori Michael Porter on tutkinut valtioiden ja yritysten kilpailukykyä, ja hän väittää, että tiukan ympäristöpolitiikan maiden yrityksillä on hyvä imago maailmanmarkkinoilla, ja tätä kautta myös niiden tuottavuus saattaa olla parempi. Portterihypoteesin mukaan ympäristöimago siis auttaa yrityksiä. Tästäkin aiheesta on olemassa kuitenkin hyvin ristiriitaista näyttöä. On näyttöä siitä, että tiukan ympäristöpolitiikan maissa yritykset harjoittavat enemmän ympäristö ja kehityspolitiikkaa, mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että ne olisivat mitenkään keskimääräistä tuottavampia.
"
http://www.joensuu.fi/yhtpol/henkilo/salo/porter.htm
"Porter sanoo, että kysymys on viimekädessä tuottavuudesta. Maan kilpailukyvyn ja samalla myös sen elintason määrää yritysten kyky saavuttaa korkea tuottavuus ja kasvattaa sitä aikaa myöten. Tuottavuus riippuu tuotteiden laadusta ja ominaisuuksista samoin kuin myös tuotannon tehokkuudesta. "
"Kilpailuetuun pyrkivät yritykset tarvitsevat tukikohdan, sanoo Porter, jossa tuotteet luodaan ja prosessit kehitetään. Se tarvitsee ympäristön, joka kannustaa luovuutta ja mahdollistaa innovoinnin. Jostakin maakunnasta tulee menestyvien yritysten tukikohta avautumalla ja suuntautumalla ulospäin - ei sulkeutumalla ja kääntymällä sisäänpäin."
K: Entä veropolitiikka? Jos vaikka yritysvero nostettaisiin 40%:iin ja pääomavero 30%:iin, niin olisiko vastuu tällöinkin yksin työnantajan?
"Pari piirua lähemmäs ihmistä -slogania ei voi soveltaa talouspolitiikkaan. Slogan on vain ajattelutapa ja toimintaohje. Pitää olla kristallinkirkkaana, että puolue jatkaa yli vaalikausien menevää yritysmyönteistä talouspolitiikkaa ja sitoutuu siihen, että pidetään yritysten toimintaedellytykset kunnossa. Yritysverouudistus vuoden alussa oli melkoinen ratkaisu. Se toi yli 500 miljoonan euron veronkevennyksen nettona yrityksille. SDP on puoluekokouspäätöksellä sitoutunut siihen, että yritysverotus myös pidetään kilpailukykyisenä."
K: Eivätkö useat yritykset kommentoineet, että väärin kevennetty? Miksi veroale ei sellaisenaan kelvannut?
Entä työvoiman kilpailukyky, voivatko saavutetut edut joustaa huonompaan suuntaan?
"Jos joustoa halutaan, pitää miettiä, miten se viisaasti tehdään. Aloilla, joille tämä jousto on tärkeätä, pitäisi lähteä siitä, että sopimuspalkat luovat turvaelementin ja kehittyvät vakaasti. Sitten pitäisi luoda sen päälle tulospalkkaukseen liittyviä eriä, kuten henkilöstörahastoja ja vastaavia."
K: Miten työnantaja ottaisi huomioon peruspalkassa tulospalkasta ja henkilöstörahastoista aiheutuvat kulut? Jos kustannusten suuruus on sama ja peruspalkan lisäksi palkkauksessa käytetään joustoelementtejä, kuten tulospalkkaa ja henkilöstörahastoja, niin silloin peruspalkka on pienempi, vai mitä?
Miten teollisuustyöpaikat pysyvät Suomessa?
"Pitää olla vahva näkemys Suomen teollisuuden alakohtaisista kilpailueduista. Ne eivät voi perustua halpaan työvoimaan. Minuun on tehnyt vaikutuksen se Michael Porterin Kansakuntien kilpailukyky kirja, joka osoitti, ettei halpa työvoima ole kilpailuetu. Aina nousee uusia kansakuntia, joiden ainoa mahdollisuus on tarjota halpaa työvoimaa. Seuraavaksi nousee Brasilia, sen jälkeen tulevat Afrikan maat."
"Tämä ei tarkoita, että teollisuus voisi maksaa mitä tahansa palkkoja, mutta kilpailuedut ovat osaamispuolella. Osaamisessa täytyy tehdä panostuksia kautta linjan."
K: Eikö tuo taas kiihdytä teollisuustuotannon ulosliputtamista Suomesta? Innovaatiokehitys mahdollistaa jo virtuaaliryhmät. Kun sitä kehitetään vielä tästä eteenpäin, ei tuotannon ja tuotekehityksen tarvitse olla lähekkäin toisaan. Toki tuotekehitys tarvitsee tutkimuksen ja tuotekehityksen väiin linkin, mutta kun tuoteprosessi on hiottu huippuunsa, on se nykytekniikalla helppo siirtää lähelle kysyntää. Suomessa on varauduttava kaikilla aloilla siihen, että Skandinavian, Baltian ja Venäjän lisäksi vientimarkkinat tulevat kappaletavara- ja prosessiteolllisuuden osalta pienenemään selkeästi. Monilla aloilla tuo prosesi on jo käyty loppuun. Esimerkiksi tekstiiliteollisuus tekee tuotekehityksen Suomessa, mutta kokoonpano on Venäjällä ja Baltiassa.
Voiko veroja vielä alentaa?
"Veroja ei voi loppumattomiin alentaa, pohja tulee vastaan. Tämän sukupolven pitää huolehtia eläkevastuistakin. Tämä edellyttää varautumista noin 0,2 prosenttiyksikön eläkemaksujen nostoon joka vuosi. Siksi liikkumatila verotuksessa on tosi ahdas."
K: Onko Suomen todellakin tarve kerätä kaksinkertaiste EMU-puskuria eläkerahastoihin? Pörssikursseissa on ollut viime vuosina huima nousu, kuinka se on vaikuttanut tuohon 0.2%:n vuotuiseen eläkemaksunostoon.
http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/country/countryfiles/fi/fi20022003_fi.pdf
"Työeläkerahastojen markkina-arvo oli vuoden
2001 lopussa 50 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
Sosiaaliturvarahastojen puitteissa
koottaviksi sovitut, talous- ja rahaliittoon
liittymisen motivoimat puskurirahastot ovat
täyttyneet etuajassa. Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän tasausrahastoon kerätyn ylimääräisen ns. EMU-puskurin enimmäismäärä
vastaa 2½ prosenttia yksityisen sektorin vuotuisesta palkkasummasta ja työttömyysvakuutusrahaston puskuri 3,6 prosentin työttömyysasteesta koituvia vuotuisia ansiosidonnaisen työttömyysturvan menoja."
Luku 6, sivu 18:
"Pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen
edellyttää myös työllisyysasteen nostamista.
Hallituksen työvoimapoliittisena tavoitteena
on ollut työllisyysasteen nostaminen lähelle 70
prosenttia hallituskauden aikana"
"Riskit ennakoitua olennaisesti huonommasta kehityksestä
toteutuvat, jos eläkerahaston reaalituotto
jää selvästi matalammaksi kuin laskelmassa
käytetty 4 prosenttia tai julkisen talouden
tila esimerkiksi suhdannesyistä lähivuosina
heikkenee olennaisesti. Lisäksi riskinä on,
että eläkeuudistuksen arvioidut myönteiset
työllisyysvaikutukset eivät toteudu täysimääräisesti
ja että terveyden ja pitkäaikaishoidon
menot kasvavat nopeammin kuin on arvioitu.
Riskinä on myös se, onko laskelmassa käytetty
42,3 prosentin veroaste kestävä kansainvälisessä
verokilpailussa."
http://www.etk.fi/Dynagen_attachments/Att22929/22929.pdf
(s. 36)
"Vuosi VT(v) "EMU-puskuri" Lisärahastointi Lisärahastointi
%(EA EB)(v 1) Me % Sv Me Iv2 % Sv Me Iv3 % Sv
2002 44.06 769 2.14 0.0 0.00 0.0 0.00
2003 47.78 1029 2.78 185.6 0.50 0.0 0.00
2004 56.02 1565 4.06 0.0 0.00 0.0 0.00
2005 50.00 1279 3.21 1040.7 2.60 80.1 0.20
2006 57.46 1875 4.52 0.0 0.00 83.3 0.20"
Heinäluoma tarkoittanee näitä vuoden 2005 ja 2006 0.2%:n korotuksia.
Michel Porter:
http://www.ymparistotoimittajat.fi/artikkelit/pertti_haaparanta.html
"Harvardin professori Michael Porter on tutkinut valtioiden ja yritysten kilpailukykyä, ja hän väittää, että tiukan ympäristöpolitiikan maiden yrityksillä on hyvä imago maailmanmarkkinoilla, ja tätä kautta myös niiden tuottavuus saattaa olla parempi. Portterihypoteesin mukaan ympäristöimago siis auttaa yrityksiä. Tästäkin aiheesta on olemassa kuitenkin hyvin ristiriitaista näyttöä. On näyttöä siitä, että tiukan ympäristöpolitiikan maissa yritykset harjoittavat enemmän ympäristö ja kehityspolitiikkaa, mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että ne olisivat mitenkään keskimääräistä tuottavampia.
"
http://www.joensuu.fi/yhtpol/henkilo/salo/porter.htm
"Porter sanoo, että kysymys on viimekädessä tuottavuudesta. Maan kilpailukyvyn ja samalla myös sen elintason määrää yritysten kyky saavuttaa korkea tuottavuus ja kasvattaa sitä aikaa myöten. Tuottavuus riippuu tuotteiden laadusta ja ominaisuuksista samoin kuin myös tuotannon tehokkuudesta. "
"Kilpailuetuun pyrkivät yritykset tarvitsevat tukikohdan, sanoo Porter, jossa tuotteet luodaan ja prosessit kehitetään. Se tarvitsee ympäristön, joka kannustaa luovuutta ja mahdollistaa innovoinnin. Jostakin maakunnasta tulee menestyvien yritysten tukikohta avautumalla ja suuntautumalla ulospäin - ei sulkeutumalla ja kääntymällä sisäänpäin."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallituksen esitys HE 83/2005 vp
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=HE 83/2005
Ilmoitus eduskunnalle:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/ptkhref.scr?{KEY}=PTK 73/2005&{VEPSTUN}=HE 83/2005&{KAS}=IL&{PVM}=15.06.2005&{KNRO}=&{PVJ}=73
"
Ensimmäinen varapuhemies: Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on tänään 15. päivänä kesäkuuta 2005 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen HE 83/2005 vp .
"
Lähetekeskustelu:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_74_2005_ke_p_1.htm
"Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ehkä, ed. Pulliainen, on todella tarkoituksenmukaista, että käytätte sen varsinaisen puheenvuoron, johon olette valmistautunut, koska tässä vastauspuheenvuorossa iskitte kirveenne kiveen. En puhunut lakoista, puhuin työtaistelutoimenpiteistä, jotka tällä hetkellä ovat meneillään ja jotka aiheuttavat huomattavaa taloudellista vahinkoa koko maalle, aiheuttavat talouskehityksen hidastumista, sitä kautta työllisyyskehityksen hidastumista ja sitä kautta myös verotulojen vähentymisen kautta muun muassa uhkaavat monella tavalla ihan tavallisten kansalaisten peruspalveluja. Nämä työtaistelutoimenpiteet jatkuessaan aiheuttavat suurta taloudellista vahinkoa ja hätää tässä maassa. Ja nyt on kyse siitä, herra puhemies, että presidentti Tarja Halonen on antanut tämän lakiesityksen. En kaipaa lakeja paperiteollisuuden lakko- ja työsulkutilanteessa, mutta kaipaan sitä, että presidentti käyttäisi arvovaltaansa vauhdittaakseen metsäteollisuuden työtaistelutoimenpiteiden loppumista ja sovinnon aikaansaamista siellä"
"Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari on oikeassa, pitäisi neuvotella, mutta hämmästelen sitä, että työmarkkinajuristi, SAK:n entinen juristi, Tarja Halonen, antaa tämän esityksen eduskunnalle. Mielenkiintoista on se, että kun porvarilliset virkamiehet ovat kyseessä tällä kertaa, niin kyllä silloin annetaan lakiesityksiä ja pyritään vaikuttamaan siihen, minkälaista työtä ja minkälaista suojelutyötä tehdään, mutta kun on paperimiehistä kysymys, demareitten peruskannattajista, niin silloin kyllä vedotaan työnantajapuoleen, mutta ei olla valmiita panemaan tikkuakaan ristiin sen hyväksi, että työntekijäpuoli joustaisi vaatimuksissaan, niin että saataisiin kohtuullinen ratkaisu, ja ei yritetä auttaa edes siinä, että valtakunnansovittelijan ehdotus menisi lävitse. Kyllä teidän pitäisi hieman katsoa peiliin, että joku tasapuolisuus työmarkkinoillakin pitäisi olla."
"Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien pitää muistaa, että kyseessä on hallituksen esitys, joka on tehty uuden SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman aikana ja jonka on antanut eduskunnalle tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän olisi voinut palauttaa sen hallitukselle, hän ei ole palauttanut sitä vaan hänen allekirjoituksensa on tämän paperin alla. Se on Halosen esitys eduskunnalle."
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/ptk_75_2005_ke_p_1.htm
"Ben Zyskowicz /kok:"
"
Herra puhemies! En malta olla tässä lopuksi kiinnittämättä huomiota siihen rinnastukseen, jonka jo eräissä vastauspuheenvuoroissani tein. Kun on kyse pienestä ryhmästä, rajavartijoiden ryhmästä, hallitus ymmärtäen taustalla olevat näkökohdat aika rohkeasti, niin kuin täällä on sanottu, tarttuu tällaiseen radikaaliin toimenpiteeseen. Samanaikaisesti maassamme on käynnissä jo neljättä viidettä viikkoa paperiteollisuudessa työtaistelutilanne, joka on johtanut huomattaviin kielteisiin taloudellisiin vaikutuksiin koko maan kannalta. Talouskasvu on hyytymässä, sitä kautta työllisyyskehitys on arvioitua heikompi, ja tässä taustalla on se, että hallitus on muutoinkin epäonnistumassa surkeasti tärkeimmässä lupauksessaan vähintään 100 000 työpaikan luomisesta tämän vaalikauden loppuun mennessä.
Näiden vaikutusten lisäksi metsäteollisuuden piirissä oleva työtaistelutilanne vaikuttaa välittömästi monien yrittäjien, kuten kuljetusyrittäjien, metsäkoneyrittäjien ja vastaavien, välittömiin elinehtoihin ja mahdollisuuksiin jatkaa yritystoimintaansa yli tämän kuopan, jota nykyinen tilanne aiheuttaa. Miten hallitus on reagoinut tähän tilanteeseen? En kaipaa mitään lakeja, en kaipaa mitään pakkosovintoa mutta kaipaan sitä, että hallitus laittaisi täysillä arvovaltansa peliin metsäteollisuuden työtaistelutilanteen ratkaisemiseksi. Puheenjohtaja Heinäluoma, hallituksen tunnettu salaneuvos, on sanonut, että hallituksella on käytössään keinoja osapuolten painostamiseksi, koska molemmat osapuolet joissakin tilanteissa tarvitsevat hallitukselta tukea tavoitteilleen. Kun näin on, niin on hämmästyttävää, että hallitus ei ole vahvemmin laittanut arvovaltaansa peliin sovinnon edistämiseksi ja sovinnon nopeuttamiseksi metsäteollisuuden työtaistelutilanteessa.
Kun tasavallan presidentti Halonen on antanut sen lakiesityksen, jota me nyt käsittelemme, niin kysyä pitää: Miksi tasavallan presidentti Halonen, jota hyvin laajasti kunnioitetaan ja arvostetaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ole henkilökohtaisesti laittanut arvovaltaansa peliin ja julkisesti kääntynyt osapuolten puoleen sovinnon edistämiseksi ja aikaansaamiseksi?"
"Ensimmäinen varapuhemies (koputtaa): Ed. Zyskowicz, 10 minuuttia on kulunut!
Puhuja: Kun verrataan hallituksen aktiivisuutta tässä nyt esillä olevassa kiistassa, mukaan lukien presidentti, ja kun verrataan hallituksen ja presidentin aikaansaamattomuutta metsäteollisuuden kiistan sovinnon edistämiseksi, niin on pakko kysyä: Miksi hallitus ei tee enemmän jälkimmäisen kiistan sovinnon edistämiseksi ja vauhdittamiseksi? Sanon selvästi, että odottaisin hallituksen suuntaavan sovintoon kannustavia toimenpiteitä, siis vetoomusta ja arvovaltansa käyttämistä ennen kaikkea siihen osapuoleen, joka on hylännyt valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen."
"Outi Ojala /vas:"
"Ensinnäkin, arvoisa puhemies, on nyt aika kummallista lainsäädäntötyötä se, että eduskunta ei vieläkään näin monen tunnin keskustelun jälkeen ole saanut tietoa siitä, kuka on tämän lain isä tai äiti. (Eduskunnasta: Hallitus!) - No, hallituksen nimissä se täällä on, ja presidentti on allekirjoittanut, mutta kuka tämän on keksinyt?"
"Arvoisa ministeri, mitä te olette tehneet sen jälkeen, te tai hallituksenne ja valtion työmarkkinalaitoksen edustajat? Meillä on myöskin valtion virkaehtosopimuslaissa selkeät pykälät siitä, miten voidaan menetellä, mikäli joudutaan tulkitsemaan, että on olemassa tällainen vaara, joka vaarantaa kansakunnan turvallisuuden. Siellä on säädökset virkariitalautakunnasta, ja me tiedämme, että virkariitalautakunnalla on mahdollisuus siirtää lakkoja, jos ne katsotaan yhteiskuntavaarallisiksi. Eivätkö ne ole niitä keinoja, joita tässä tapauksessa olisi pitänyt käyttää, ennen kuin lähdetään tällaiseen todella poikkeukselliseen menettelyyn, olkoon kuinka tilapäinen tahansa? Tämä on päänavaus, tällä tullaan romuttamaan meidän sopimusyhteiskuntaa."
Isät ja äidit löytyvät (HE 83/2005 vp):
"3. Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarain- ja sisä-
asiainministeriöissä. "
Allekirjoittanut, eli hyväksynyt käsittelyyn (HE 83/2005 vp):
"Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2005
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN"
MIKSI HALONEN, KALLIOMÄKI, RAJAMÄKI (ET.AL.) SIUNASIVAT NÄIN JÄREÄT LAKONTAPPOASEET???
EIKÖ SOPIMUSYHTEISKUNTA JA PERUSTUSLAIN SUOMA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS KOSKEKAAN KOKO KANSAA???