Uskotko yliluonnolliseen?

Anonyymi-ap

Onko meillä sielu?

66

672

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      On.

    • Anonyymi

      Tavallaan uskon, koska olen nähnyt aika monia unia jotka ovat totetuneet. Isäni äiti näki myös. Pääasiassa ne ovat olleet enneunia hyvistä tapahtumista.

    • Sinä olet sielu. Mieti sitä.

      • Anonyymi

        Ihminen on ruumis, henki ja sielu.


      • Anonyymi

        Minkäköhän näköinen se sielu on? Hassua ajatella? Jos se onkin jonkun vanhan elokuvan huonoilla erikoistehosteilla kyhätyn näköinen... joku kauhua kryptasta tyyliin yli iloinen skeletooni ilmeineen ...
        Hihityksineen.
        No ei kai. Mutta sekin olisi toisaalta osoitus siitä. Että luojalla olisi huumorintajua.

        Noi on isoja asioita miettiä. Joskus tarvii kevennyksiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen on ruumis, henki ja sielu.

        Ihminen on sielu, jolla on ruumis kotina.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Ihminen on sielu, jolla on ruumis kotina.

        Se on keho. Ei kai ruumis voi kantaa sielua. Sielu voi kyllä poistua ruumiista. Enkä usko sen jäävän ruumiiseen kuoleman jälkeenkään. Toki niinkin voi käydä. Kuulostat jotenkin pelottavan synkältä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on keho. Ei kai ruumis voi kantaa sielua. Sielu voi kyllä poistua ruumiista. Enkä usko sen jäävän ruumiiseen kuoleman jälkeenkään. Toki niinkin voi käydä. Kuulostat jotenkin pelottavan synkältä.

        Kun keho lopettaa toimintansa heräät ihan toisaalla välittömästi. Se paikka voi olla nimeltään vaikka taivas.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Kun keho lopettaa toimintansa heräät ihan toisaalla välittömästi. Se paikka voi olla nimeltään vaikka taivas.

        Taivas meitä odottaa, loppuu kärsimys 🙏


      • Anonyymi kirjoitti:

        Taivas meitä odottaa, loppuu kärsimys 🙏

        Ei lopu. Voit elää jälleen jossain jonain ihan muuna taas. En tiedä kuinka se sitten toimii.


      • Anonyymi
        mustasusi kirjoitti:

        Ihminen on sielu, jolla on ruumis kotina.

        Hienosti kuvailit.


    • Anonyymi

      En usko joulupukkiin, valtamediaan, Jeesukseen, jumalaan, satuihin, raamattuun, mutta johonkin yliluonnolliseen uskon. En osaa nyt selväksi selventää.

      • Anonyymi

        Ei tarvi, noissa edellisissä on jo niin monta pielessä, ettei niin väliä enää yhdellä yliluonnollisella kysymyksellä.


    • Anonyymi

      Miksi premissinä on, että sielu olisi yliluonnollinen?

      Vai oliko tuossa kaksi kysymystä?

      • Anonyymi

        Oli kaksi kysymystä.
        Hyvin hoksaat.


      • Anonyymi

        Oikeastaan kolme...


    • Anonyymi

      En usko joulupukkiin, Jumalaan, yliluonnolliseen mutta saduista kyllä pidän ja niissä olevat tarinat ja elämän opetuksia.
      Sielujen sympatiaan, kyllä. Joskus tuntuu, että kolahtaa palaset yhteen.

    • Anonyymi

      Kyllä ja syvällä...Tunnevirta on jotain uskomatonta

      • Anonyymi

        ❤❤❤


    • Anonyymi

      Uskon todellakin ja mielestäni myös henkimaailmaan. Kuollut ihminen näyttää jollain tavalla kuorelta, niin kyllä sielukin täytyy olla niin ihmisissä kuin eläimissäkin.

      • Anonyymi

        Olen samaa mieltä.


      • Anonyymi

        Totta tuo samoilla sanoilla. Näin isäni kuolleena totesin ettei se siinä ole vaan tuossa on tyhjä kuori. Kotilolta näytti.


    • Anonyymi

      Se ei riitä että uskoo yliluonnolliseen. Täytyy uskoa siihen mitä Jumala on itsestään ilmoittanut Raamatussa. Siihen että hän on Jeesus ja että hän kuoli meidän syntiemme tähden, lunastaakseen meidät niistä.

    • Anonyymi

      Meillä on sielu. Ihan täysin luonnollista.

    • Anonyymi

      erään naisen lapsilla ei oo

    • Anonyymi

      Ei se ole yliluonnollista, mutta totta se on. Pääsemme (joudumme) Onnen maahan.

      • Anonyymi

        Eipä tule etenemään.


    • Anonyymi

      Muutenhan sitä olisi pelkkää tyhjä kuori. Tosin niitäkin valitettavasti täällä näkee joilla se on vielä kehitysvaiheessa tai jäänyt kehittymättä.

      • Anonyymi

        Gandhi kirjoittikin asiaa


    • Anonyymi

      I miehellä ei oo

      • Anonyymi

        monster


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        monster

        🤢🤢


    • Anonyymi

      Tietysti, ei se ajatuskoneisto sammu koskaan.
      Se on se piirre, joka pystyy tarkastelemaan myös ihmisen omia ajatuksia. Se on henki.
      Kuollessa ruumiin toiminnot lakkaa, mutta henki ja sielu jatkaa elämistä. Tästä olen 100% varma.

    • Anonyymi

      I mies on psykopaatti

    • Anonyymi

      Pieni giguli

    • Anonyymi

      Miksi joku kysyy, että onko meillä sielu? Miten sellaisen voi kyseenalaistaa muuta kuin joidenkin yksilöiden kohdalla?

    • Anonyymi

      Kyllä uskon eli kyllä meillä on sielu. Olemme ensisijaisesti sieluja fyysisessä kehossa eikä toisinpäin. Tämä oivallus avautuu kun on siihen valmis 🙏🥰🩷

      • Anonyymi

        No siinäpä oivallus.


    • ja kun mietit, niin elämä on vain peliä, joka kestää syntymästä kuolemaan asti. Tämä keho on avatar tässä pelimaailmassa, jota sielu, eli minä ohjaa..

    • Anonyymi

      Jos tuntee toisen henkilön kanssa sielujen sympatiaa, niin onko kyse siitä, että kahden ihmisen sielut värähtelevät samalla taajuudella?

      Aloittajan kolmas kysymys lienee se, voiko kahdella ihmisellä olla yksi ja yhteinen, jaettu sielu.

      • Anonyymi

        Kyllä värähtelee. Molempien pitää löytää ensin itsensä että voi sit yhdistyä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä värähtelee. Molempien pitää löytää ensin itsensä että voi sit yhdistyä!

        Voitaisko näistä testailuista muru sopia jatkossa hieman etukäteen?

        Hieman riskialtista auton ratissa 🤭😘.


    • Anonyymi

      En helvetissä usko.

      • Anonyymi

        Ei siellä enää voikaan uskoa. Siellä ihminen on hänelle määrätyssä ja oikein mitoitetussa rangaistuksessa. Sieltä ei pääse koskaan pois. Sitä varten Jumala on sen rangaistuksen luonut, että ihmiset pelkäisivät häntä enemmän kuin toisiaan. Silti ihmiset iloitsevat pahuudestaan ja nauttivat pahana olemisesta ja pahan tekemisestä. Ihminen kapinoi Jumalaa vastaan kuin olisi jo helvetissä. Kapinoivan ihmisen asenne on:"Minä en koskaan usko, en koskaan kadu, en häpeä, pysyn sellaisena kuin olen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei siellä enää voikaan uskoa. Siellä ihminen on hänelle määrätyssä ja oikein mitoitetussa rangaistuksessa. Sieltä ei pääse koskaan pois. Sitä varten Jumala on sen rangaistuksen luonut, että ihmiset pelkäisivät häntä enemmän kuin toisiaan. Silti ihmiset iloitsevat pahuudestaan ja nauttivat pahana olemisesta ja pahan tekemisestä. Ihminen kapinoi Jumalaa vastaan kuin olisi jo helvetissä. Kapinoivan ihmisen asenne on:"Minä en koskaan usko, en koskaan kadu, en häpeä, pysyn sellaisena kuin olen."

        Just näin.


    • Tietenkin on. Uskon, että ihmisillä ja eläimillä on sielu. Vaikea selittää, mikä on sielu. Siihen liittyy hyvyys ja pahuus, oikea ja väärä.

    • Anonyymi

      Ihminen on ongelma jäte, on sitä syntyessään sekä kuollessaan.

    • On meissä ainakin joku energia, henki joka häipyy kun kuollaa tai meidän keho kuolee, sammuu. Toiminta lakkaa. Se miten tiivis paketti ne on yhdessä ja erikseen, enpä tiiä.

      • Itselläni on laajempi käsitys siitä hengestäni, joka tässä kehossa asuu, kun tästä kehosta jonka kodikseni sain. Joskus tuntuu, että jouduin vähän vangiksi kehooni, johon henkeni ei sovi ja asettunut helpolla.

        Vähän kuin auto jota et halunnut, muttet muuta saanut, se laitettiin väkisin sulle käyttöön. Tai kuin lainavaatteet, mitä ihmettelee mitä helvettiä nää on, mutta lopulta tyytyy niihin.

        Kyllähän niissä kulkee, mutta ei ne ihan omilta ikinä tunnu.


      • Tuota on kyllä joskus vahingossa tullut tuumittua että mikä sen elämän kipinän tähän lihamajaan loppujen lopuksi tuo, kiertokulkuun olisi helppo uskoa mutta...🤔.
        Nah, eiköhän tuo käy selväksi tässä muutaman vuoden sisällä, turha arvailla 😀


      • E-Lukka kirjoitti:

        Tuota on kyllä joskus vahingossa tullut tuumittua että mikä sen elämän kipinän tähän lihamajaan loppujen lopuksi tuo, kiertokulkuun olisi helppo uskoa mutta...🤔.
        Nah, eiköhän tuo käy selväksi tässä muutaman vuoden sisällä, turha arvailla 😀

        En tiiä niin, se onkin ihan kiehtovaa ajatella asiaa. Ei se vaan taida selvitä meidän ajatuksilla ja arvailuilla. 😅

        Ja jos sitä siirtyy seuraavaan kehoon vaikkapa, niin muistikuvat taitaa pyyhkiytyä pois. Kovalevy putsataan, resetoidaan. 😂

        Joskushan ihmiset kyllä kokee entisistä elämistään kuulemma muistoja, pätkiä jolloin ei resetoiminen oliskaan onnistunut. 🤷🏼‍♂️

        Mullakin on ollu vuosikymmenet ikään kuin olo ja vahva tunne, että kuolin joskus taistelussa ajalta kirves ja miekka. Makasin selälläni maassa hiekan tai sekamaan seassa verta vuotaen, palellen yhä enemmän ja näin ympärilläni epämääräistä ihmistohinaa. Muistan katseeni olleen taivaalle ja tunteneeni vain sanoinkuvaamattoman suurta rakkautta perhettäni kohtaan. Lastani ja vaimoani, olin siis mies. Sitten filmi katkesi.


      • EivorCreed kirjoitti:

        En tiiä niin, se onkin ihan kiehtovaa ajatella asiaa. Ei se vaan taida selvitä meidän ajatuksilla ja arvailuilla. 😅

        Ja jos sitä siirtyy seuraavaan kehoon vaikkapa, niin muistikuvat taitaa pyyhkiytyä pois. Kovalevy putsataan, resetoidaan. 😂

        Joskushan ihmiset kyllä kokee entisistä elämistään kuulemma muistoja, pätkiä jolloin ei resetoiminen oliskaan onnistunut. 🤷🏼‍♂️

        Mullakin on ollu vuosikymmenet ikään kuin olo ja vahva tunne, että kuolin joskus taistelussa ajalta kirves ja miekka. Makasin selälläni maassa hiekan tai sekamaan seassa verta vuotaen, palellen yhä enemmän ja näin ympärilläni epämääräistä ihmistohinaa. Muistan katseeni olleen taivaalle ja tunteneeni vain sanoinkuvaamattoman suurta rakkautta perhettäni kohtaan. Lastani ja vaimoani, olin siis mies. Sitten filmi katkesi.

        Ja mulla on yhä se sama rakkaus rinnassani, vahva, sanoinkuvaamattoman iso tunne tätä perhettäni kohtaan, mutta myös sitä perhettä kohtaan. Ja ne yhdessä tuntuu kuin halkeisin tunteesta. 😅

        Ja joku minussa aina kaipaa sitä mystistä naistakin jita silloin vaimokseni kutsuin ja jota rakastin ihan valtavasti. Kalleinta aarrettani.


      • EivorCreed kirjoitti:

        Ja mulla on yhä se sama rakkaus rinnassani, vahva, sanoinkuvaamattoman iso tunne tätä perhettäni kohtaan, mutta myös sitä perhettä kohtaan. Ja ne yhdessä tuntuu kuin halkeisin tunteesta. 😅

        Ja joku minussa aina kaipaa sitä mystistä naistakin jita silloin vaimokseni kutsuin ja jota rakastin ihan valtavasti. Kalleinta aarrettani.

        Tuo tunne välillä vaivaa mua, koska se on niin todentuntuinen.


      • EivorCreed kirjoitti:

        Tuo tunne välillä vaivaa mua, koska se on niin todentuntuinen.

        Ja mikä nolointa, se tunne saa minut itkemään. Kaipaus.


      • EivorCreed kirjoitti:

        Ja mikä nolointa, se tunne saa minut itkemään. Kaipaus.

        No voi että, eikö sulle tämän elämän murheet riitä, edellisiäkin käyt vielä lävitse 🤗.
        Mua on vaivannut taas läpi elämän aina joskus satunnaisesti jonkun oudonkin ihmisen kohdatessani ihan satunnaisesti jossain, ohimenevästikin...tunne siitä että tällä juuri tavatulla ihmisellä on jotain tekemistä tulevan elämäni kanssa jossain muodossa ja näin on oikeasti käynyt todella monta kertaa. Vähintäänkin kohtaan tämän saman ihmisen uudestaan jossain hyvin epätodennäköisessäkin tilanteessa tai paikassa.
        Jonkinlainen syvemmän tuntemuksen häivähdys käy siellä mielen perukoilla.
        Menneistä elämistä tuskin pystyn mitään sanomaan mutta nykyisen elämäntyylin ja muodon mukaan olen ollut edellisessä elämässä todennäköisesti munkki 😁


      • E-Lukka kirjoitti:

        No voi että, eikö sulle tämän elämän murheet riitä, edellisiäkin käyt vielä lävitse 🤗.
        Mua on vaivannut taas läpi elämän aina joskus satunnaisesti jonkun oudonkin ihmisen kohdatessani ihan satunnaisesti jossain, ohimenevästikin...tunne siitä että tällä juuri tavatulla ihmisellä on jotain tekemistä tulevan elämäni kanssa jossain muodossa ja näin on oikeasti käynyt todella monta kertaa. Vähintäänkin kohtaan tämän saman ihmisen uudestaan jossain hyvin epätodennäköisessäkin tilanteessa tai paikassa.
        Jonkinlainen syvemmän tuntemuksen häivähdys käy siellä mielen perukoilla.
        Menneistä elämistä tuskin pystyn mitään sanomaan mutta nykyisen elämäntyylin ja muodon mukaan olen ollut edellisessä elämässä todennäköisesti munkki 😁

        Sama, mulla on toi tunne myös ollut joittenkin ihmisten kohdalla. Osa kulkee ohi, osalla olis ikään kuin jokin syy käväistä näkökentässäni ja päätyä uudestaan just noin ennalta arvaamatta taas näkökenttääni ja piiriini.

        Heistä tulee tunne, että heidän mukana tulee joku viesti, joku tarkoitus, joku oppi ja merkitys jonka saatan tajuta vasta aikojen päästäkin. Tai ainakin selittelen itselleni niin. 😂

        Jotkut ihmiset on ikään kuin tienviittoja, suunnanmuuttajia ja oppaita?

        Ihan vaikka naisihastukseni on yksi sellainen käänteen tekijä elämässäni, joka sai mut syöksymään syvälle tajuntaani ja itseeni. Tonkimaan kaiken pohjamutia myöden kipuineen kaikkineen ja nyt oon joittenkin asioitten myötä kuin uudestisyntynyt. Löysin itsestäni ulottuvuuksia, joita en aiemmin älynnyt olevan tai tunnistanut niitä miksikään.

        Löysin myös rohkeuden hänen myötä. En tiedä ymmärsikö hän ikinä miten hän vaikutti minuun haluamatta edes vaikuttaa mitenkään. Hän myös tuntui kuin olisin ennenkin tuntenut hänet, joku sielu menneisyydestäni, joku tärkeä ja vaikuttava yksilö. Mikä, en tiedä, ehkä sekin joskus valkenee tulevassa... 🤷🏼‍♂️😄

        Mutta oli vaikuttava nainen. 😅


      • EivorCreed kirjoitti:

        Sama, mulla on toi tunne myös ollut joittenkin ihmisten kohdalla. Osa kulkee ohi, osalla olis ikään kuin jokin syy käväistä näkökentässäni ja päätyä uudestaan just noin ennalta arvaamatta taas näkökenttääni ja piiriini.

        Heistä tulee tunne, että heidän mukana tulee joku viesti, joku tarkoitus, joku oppi ja merkitys jonka saatan tajuta vasta aikojen päästäkin. Tai ainakin selittelen itselleni niin. 😂

        Jotkut ihmiset on ikään kuin tienviittoja, suunnanmuuttajia ja oppaita?

        Ihan vaikka naisihastukseni on yksi sellainen käänteen tekijä elämässäni, joka sai mut syöksymään syvälle tajuntaani ja itseeni. Tonkimaan kaiken pohjamutia myöden kipuineen kaikkineen ja nyt oon joittenkin asioitten myötä kuin uudestisyntynyt. Löysin itsestäni ulottuvuuksia, joita en aiemmin älynnyt olevan tai tunnistanut niitä miksikään.

        Löysin myös rohkeuden hänen myötä. En tiedä ymmärsikö hän ikinä miten hän vaikutti minuun haluamatta edes vaikuttaa mitenkään. Hän myös tuntui kuin olisin ennenkin tuntenut hänet, joku sielu menneisyydestäni, joku tärkeä ja vaikuttava yksilö. Mikä, en tiedä, ehkä sekin joskus valkenee tulevassa... 🤷🏼‍♂️😄

        Mutta oli vaikuttava nainen. 😅

        Enkä usko, että vaikka ihastuin höneen, että meidän oli tarkoituskaan muodostaa mitään paria, parisuhdetta. Jotenkin miellän sen ihastumisen olecan voimakasta vaikuttunista jotta avaan silmäni jollekin asialle ja asioille. Hän oli kuin tienviitta, silmieni avaaja, opas.

        Se että vaikutuin hänestä oli se koukku, joka vetäisi mut matkalle itseeni, tutkimaan sisintäni, nostamaan pelkoni pöydälle jne. Tulemaan sinuiksi.


      • EivorCreed kirjoitti:

        Sama, mulla on toi tunne myös ollut joittenkin ihmisten kohdalla. Osa kulkee ohi, osalla olis ikään kuin jokin syy käväistä näkökentässäni ja päätyä uudestaan just noin ennalta arvaamatta taas näkökenttääni ja piiriini.

        Heistä tulee tunne, että heidän mukana tulee joku viesti, joku tarkoitus, joku oppi ja merkitys jonka saatan tajuta vasta aikojen päästäkin. Tai ainakin selittelen itselleni niin. 😂

        Jotkut ihmiset on ikään kuin tienviittoja, suunnanmuuttajia ja oppaita?

        Ihan vaikka naisihastukseni on yksi sellainen käänteen tekijä elämässäni, joka sai mut syöksymään syvälle tajuntaani ja itseeni. Tonkimaan kaiken pohjamutia myöden kipuineen kaikkineen ja nyt oon joittenkin asioitten myötä kuin uudestisyntynyt. Löysin itsestäni ulottuvuuksia, joita en aiemmin älynnyt olevan tai tunnistanut niitä miksikään.

        Löysin myös rohkeuden hänen myötä. En tiedä ymmärsikö hän ikinä miten hän vaikutti minuun haluamatta edes vaikuttaa mitenkään. Hän myös tuntui kuin olisin ennenkin tuntenut hänet, joku sielu menneisyydestäni, joku tärkeä ja vaikuttava yksilö. Mikä, en tiedä, ehkä sekin joskus valkenee tulevassa... 🤷🏼‍♂️😄

        Mutta oli vaikuttava nainen. 😅

        "Jotkut ihmiset on ikään kuin tienviittoja, suunnanmuuttajia ja oppaita?" ...tai sitten niitä tien päättäviä betoniporsaita minne suuntaan kulkeminen ei takuulla onnistu ja kolina käy jos yrität 😂 road blockeja


      • EivorCreed kirjoitti:

        Enkä usko, että vaikka ihastuin höneen, että meidän oli tarkoituskaan muodostaa mitään paria, parisuhdetta. Jotenkin miellän sen ihastumisen olecan voimakasta vaikuttunista jotta avaan silmäni jollekin asialle ja asioille. Hän oli kuin tienviitta, silmieni avaaja, opas.

        Se että vaikutuin hänestä oli se koukku, joka vetäisi mut matkalle itseeni, tutkimaan sisintäni, nostamaan pelkoni pöydälle jne. Tulemaan sinuiksi.

        Sitä en sitten tiedä oliko minulla mitään vastaavaa merkitystä hänelle. Vaikutinko mihinkään hänessä. Se jäi selviämättä.

        Mutta näin nämä asiat tuntuu saavan merkityksiä omassa elämässä. 😅


      • EivorCreed kirjoitti:

        Enkä usko, että vaikka ihastuin höneen, että meidän oli tarkoituskaan muodostaa mitään paria, parisuhdetta. Jotenkin miellän sen ihastumisen olecan voimakasta vaikuttunista jotta avaan silmäni jollekin asialle ja asioille. Hän oli kuin tienviitta, silmieni avaaja, opas.

        Se että vaikutuin hänestä oli se koukku, joka vetäisi mut matkalle itseeni, tutkimaan sisintäni, nostamaan pelkoni pöydälle jne. Tulemaan sinuiksi.

        Tuossa on muuten perää miten ihastus tai miksei vihastuskin 😏 saa matkaamaan jonkin mielensä syövereihin sellaisillekin alueille missä ei ole tullut aiemmin käyskenneltyä, saatat jopa löytää jotain sieltä käymättömien korpimaiden keskeltä, jotain uutta 🙂


      • E-Lukka kirjoitti:

        "Jotkut ihmiset on ikään kuin tienviittoja, suunnanmuuttajia ja oppaita?" ...tai sitten niitä tien päättäviä betoniporsaita minne suuntaan kulkeminen ei takuulla onnistu ja kolina käy jos yrität 😂 road blockeja

        No toikin joo. 🤣👍


      • E-Lukka kirjoitti:

        Tuossa on muuten perää miten ihastus tai miksei vihastuskin 😏 saa matkaamaan jonkin mielensä syövereihin sellaisillekin alueille missä ei ole tullut aiemmin käyskenneltyä, saatat jopa löytää jotain sieltä käymättömien korpimaiden keskeltä, jotain uutta 🙂

        On se aika metkaa kyllä. Tuokin sattui niin saakelisti minuun pari vuotta, kunnes älysin että niin sen pitikin, jotta herään funtsimaan enkä hautaamaan asioita jonnekin mieleni suonsilmään.


    • Anonyymi

      On myin sen Pirulle vuonna 2004 syksyllä ja sain mitä halusin silloin(vihaamani henkilö kuoli pyynnöstäni vuoden kuluttua).
      Olisi kannattanut säästää se tähän päivään asti,tarkemmin eiliseen.

    • Anonyymi

      Uskotko telepatiaan? Niin se Karjalainen lauleskeli.

    • Anonyymi

      Yhdellä r4iskarilla ei ole

    • Anonyymi

      Luin kirjan Patrik Svensson,
      Meren kutsu.

      On kuin kuuntelisi maailmaa nähneen ja juuri siksi sitä rakastavan ihmisen jutustelua iltanuotiolla.
      Liikuttavaa, paketoitu pieniin tarinoihin.
      Kirjan alussa kuvataan myös
      sielua tavalla, joka on kuulemistani eri vertauksista ehkäpä kaunein.
      " väittäisin jopa, ettei ihmisellä ole sielua.
      Ihmisillä on sielu, mutta sielu ei ole
      meissä itsessämme, vaan välillämme ."

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      338
      3999
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      278
      2277
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      119
      1592
    4. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      95
      1415
    5. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1393
    6. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1257
    7. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1228
    8. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      50
      1089
    9. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      1064
    10. Rakkauden riemuvoitto

      Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie
      Hindulaisuus
      336
      984
    Aihe