Aivosolut ja ssri

Anonyymi-ap

Masennuslääkkeet heikentävät aivoja ja hermosolujen yhteyksiä. Muistinmenetystä, älyllisten kykyjen heikentymistä, persoonallisuus muutoksia

4. Biringer E., Rongve A., Lund A. A review of modern antidepressants' effects on neurocognitive function. Current Psychiatry Reviews. 2009;5(3):164–174. doi: 10.2174/157340009788971137.

5. Gallassi R., Di Sarro R., Morreale A., Amore M. Memory impairment in patients with late-onset major depression: the effect of antidepressant therapy. Journal of Affective Disorders. 2006;91(2-3):243–250. doi: 10.1016/j.jad.2006.01.018. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]

43

470

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Itse epäilen että minulle puhkesi psykiatrian lääkkeiden seurauksena jonkinlainen neurotoksisuus ja vieroitusvaihe muistutti kuin dysautonomiaa eli autonomisen hermoston häiriöitä. En pystynyt harrastamaan liikuntaa kun hermosto oli niin sekaisin. Parestesiat eli pistelymäiset tuntohäiriöt puhkesivat vieroitusvaiheessa SSRI eivätkä koskaan poistuneet. Polttavia, pisteleviä tuntemuksia ja tuntohäiriöitä. PSSD ja tuntohäiriöt on kestäneet vuosia mutta en laita niitä vain masennuslääkkeiden piikkiin. Minun kohdallani psykiatria harjoitti lopussa polyfarmasiaa mikä on paljon vaarallisempaa kuin yksittäinen aine ja lääkitys alkoi SSRI vieroituksessa. Loppuvaiheessa lääkitystä olin sekavuustilassa missä kärsin extrapyramidaalioireista ja kognition ongelmista. Siinä onneksi tapahtui paranemista kun alasajoin psykiatrian koktailit, kuin valot olisi laitettu päälle takaisin, niin dramaattinen muutos se oli. Useat vieroitukset tehtynä miten sattuu, lääkevaihdokset ja vuosien lääkitykset kasvuiästä alkaen vahingoittivat hermostoani. Vieläkin tuntuu kuin raajojeni sisällä menisi väreilevä sähkövirta ja kropassani tuntuu oudolle.

      Olisio ollut mielenkiintoista päästä pahimmassa vaiheessa johonkin kuvantamiseen missä tutkitaan eri aivoalueiden aktiivisuutta jossa voidaan todentaa esim aivoalue ei toimi normaalisti. Uskon että siinä olisi näkynyt poikkeavuuksia. Oudoin tunne mitä koin psykiatrian vieroitusten ja polyfarmasian myötä oli polttelevat tuntemukset.

      Uskon että psykiatria vahingoittaa ihmisten kehoja leikkiessään Jumalaa välittäjäaineiden sotkemisella ymmärtämättä kunnolla edes seurauksia. Ja en ihmettele mikäli tästä on neuroneille, aivojen yhteyksille ja reseptoreille harmia. Ja hermostolle näin muutenkin kokonaisuutena.

      Se mikä on alun suotuisa vaikutus on lopun sekasotku. En epäilisi että etenkin raskas psykiatria on yhteydessä neurodegeneratiivisiin aivoja rappeuttaviin sairauksiin sekä autonomisen hermoston sairauksiin ja häiriöihin. En ainakaan itse ole enää kuin ennen kuin kehoni sai olla luomu.

      • Anonyymi

        Sinun ongelmasi on se että sait vääränlaista hoitoa

        Tuossa tilanteessa olisi tullut aloittaa sähkö hoidolla


      • Anonyymi

        Psykiatriset lääkkeet sotkivat myös uneni täysin pitkiksi ajoiksi. Uni on aivoterveydelle ja hyvinvoinnille erittäin tärkeä asia.
        Opin psykiatrisista lääkkeistä asioita miksi en koskaan olisi käyttänyt niitä, etenkään niin pitkään.

        Tässä asioita mitä opin kantapään kautta masennuslääkkeistä mitä söin vuosia:

        1. Kun yksikin annos jäi väliin päässäni meni sähköiskumaisia kummallisia tuntemuksia liikutellessa katsetta. Ne ovat todennäköisesti osoituksia että hermosto on epätasapainotilassa. Niitä tavataan myös MS taudissa ja sähköiskutuntemuksia voidaan kuvata sanalla lhermittes sign. Mielestäni psykiatrian kannattaisi satsata näiden tutkimiseen koska ne kertovat mitä kehossa tapahtuu. Näiden ilmaantuminen vieroituksessa kertoo että vieroitus on liian nopea. Näitä tuli psykiatrian suosittelemalla vieroitustavalla.

        2. Kehossa pyrkii aina tasapainotilaan eli homeostaasiin. Kun alkaa vetämään psykiatrian aineita, keho pyrkii aineiden käytön alettua uuteen homeostaasitilaan, aineen alaisuudessa. Tapahtuu muutoksia, esim keho saattaa vähentää serotoniinireseptorien reseptoritiheyttä jotta mitään ei olisi liikaa. Liika olisi terveydelle haotaksi tai jopa kuolemaksi johtaen esim serotoniinisyndroomaan. Lopussa kun ainetta ajaa alas, voi olla tilanne jossa siis serotoniinireseptorien tiheys on liian alhainen ja kehossa on kemiallinen epätasapainotila. Samaten vieroituksessa kehon pitää kehittää uusi homeostaasi. Kehossa eri asiat toimii kuin dominopalikkamaisesti ja yksi asia vaikuttaa toiseen. Prosessi on monimutkainen. Uskon että pahemmat pitempikestoisemmat vieroitusoireet ovat sitä että keholla on vaikeuksia saavuttaa uusi homeostaasi ongelmitta ja johonkin jää häiriöitä. Vietoitusoireet voivat todellisuudessa olla autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä. Lääkkeiden potentiaali vaikuttaa tahdosta riippumattomaan hermostoon näkyy yksinkertaisimmin esim pupillien kokoon vaikuttamisena jota säätelee autonominen hermosto. Pupillit voivat suurentua luonnottomiksi lääkkeissä. Käsittääkseni pupillien suurentumista säätelee sympaattinen hermosto

        Kun sanotaan että lääke ei aiheuta riippuvuutta unohdetaan kuitenkin fyysisen riippuvuuden ja mukautumisen elementti (dependence) missä keho mukautuu aineen alla olemiseen ja siitä seuraa ihan yhtälailla vieroitusoireita kuin riippuvuutta aiheuttavista huumeista. Ja yhtälailka voi tulla henkisen tason pelkoa että miten selviän ilman ainetta olet sitten huumeidenkäyttäjä tai SSRI käyttäjä. Dependence voi saada aineen tuntumaan hyödyllisemmältä kuin se onkaan

        3. SSRI lääkkeet voivat vaikuttaa päiväväsymystä lisäävästi. Ne voivat supistaa REM unen vaihetta. On kyseenalaista jatkuvasti muokata unen vaiheita joita evoluutio on kehittänyt. Niillä on kaikilla oma tehtävänsä, esim REM unella. Niistä kannattaa lukea.

        En ihmettelisi jos jonkin mekanisnin kautta todistettaisiin miten SSRIt on yhteydessä krooniseen väsymykseen CFS tai ainakin autonomisen hermiston häiriöihin

        4. Seksuaalisuus tuhoutui itselläni SSRI-lääkkeissä. Heti alusta asti koin että genitaalialueen tunto oli heikompi. Pystyin ajatuksen tasolla kiihottumaan mutta kytkös tuntoaistiin oli häiriintynyt. Kosketus ei kiihottanut. Orgasmi oli vaimea ja tunnottomuus paheni psykiatrian aineilla vuosien saatossa. Jossain vaiheessa uskon että psykiatrian aineet alkoi laukaista neuropaattista oireilua mistä varhaisin merkki oli vieroituksessa puhjenneet parestesiat.

        2019 Euroopan lääkevirasto laittoi paketteihin merkinnän että seksuaalihäiriöt ei välttämättä lopu lääkkeen lopettaessa.

        Sittemmin olen lukenut ohutsäieneuropatian small fiber neuropathy ja PSSD oireiden välisestä yhteydestä mitä joillain on tavattu. Minulla tilaan vaikutti polyfarmasia mitä psykiatria tunki lopetusvaiheessa kun romahdin liian nopealla lääkealasajolla (esim uni). Se tuhosi terveyteni täysin pitkiksi ajoiksi. Mitään vastuuta psykiatria ei tästä ota vaikka tunkevat lyhyen aikaa tutkittuja aineita vuosiksi, bähän yhdessä tutkittuja aineita päällekkäin jne. Heille first do not harm ei tarkoita mitään tai varovaisuus tietämättömän äärellä.

        4. Lääke ylittää kehon luonnollisia säätelyjärjestelmiä. Serotoniini säätelee lukuisia asioita kehossa. Siihen puuttuminen pitkiksi ajoiksi on kyseenalaista. Kaikki on kehossa kehittynyt siihen pisteeseen kun evoluutio on tarkoittanut, puuttumisesta voi seurata kroonisesti isoja haittoja ja uskon että reseptoreissa tapahtuu asteittain muutoksia mitkä boivat olla yhteydessä esim huonompiin hoitotuloksiin tai toleranssiin tai kroonistuneeseen pahaan oloon. Vieroitus voi olla yksi pahan olon lisääjänsä ja vuodet käyttöä ja isot käyttöannokset lisää riskejä vieroitusoireiden vaikeudelle. Psykiatriset aineet voivat vaikuttaa esim motoriikkaan siten että ihminen kokee jatkuvaa tarvetta liikutella raajojaan eikä voi istua paikoillaan (akatisia)

        5. Psykiatrian lääkkeet voi tehdä paljon sen ulkopuolella mitä niiden tarkoitus olisi tehdä. Esim leikata tunteita. Tai lisätä apatiaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriset lääkkeet sotkivat myös uneni täysin pitkiksi ajoiksi. Uni on aivoterveydelle ja hyvinvoinnille erittäin tärkeä asia.
        Opin psykiatrisista lääkkeistä asioita miksi en koskaan olisi käyttänyt niitä, etenkään niin pitkään.

        Tässä asioita mitä opin kantapään kautta masennuslääkkeistä mitä söin vuosia:

        1. Kun yksikin annos jäi väliin päässäni meni sähköiskumaisia kummallisia tuntemuksia liikutellessa katsetta. Ne ovat todennäköisesti osoituksia että hermosto on epätasapainotilassa. Niitä tavataan myös MS taudissa ja sähköiskutuntemuksia voidaan kuvata sanalla lhermittes sign. Mielestäni psykiatrian kannattaisi satsata näiden tutkimiseen koska ne kertovat mitä kehossa tapahtuu. Näiden ilmaantuminen vieroituksessa kertoo että vieroitus on liian nopea. Näitä tuli psykiatrian suosittelemalla vieroitustavalla.

        2. Kehossa pyrkii aina tasapainotilaan eli homeostaasiin. Kun alkaa vetämään psykiatrian aineita, keho pyrkii aineiden käytön alettua uuteen homeostaasitilaan, aineen alaisuudessa. Tapahtuu muutoksia, esim keho saattaa vähentää serotoniinireseptorien reseptoritiheyttä jotta mitään ei olisi liikaa. Liika olisi terveydelle haotaksi tai jopa kuolemaksi johtaen esim serotoniinisyndroomaan. Lopussa kun ainetta ajaa alas, voi olla tilanne jossa siis serotoniinireseptorien tiheys on liian alhainen ja kehossa on kemiallinen epätasapainotila. Samaten vieroituksessa kehon pitää kehittää uusi homeostaasi. Kehossa eri asiat toimii kuin dominopalikkamaisesti ja yksi asia vaikuttaa toiseen. Prosessi on monimutkainen. Uskon että pahemmat pitempikestoisemmat vieroitusoireet ovat sitä että keholla on vaikeuksia saavuttaa uusi homeostaasi ongelmitta ja johonkin jää häiriöitä. Vietoitusoireet voivat todellisuudessa olla autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä. Lääkkeiden potentiaali vaikuttaa tahdosta riippumattomaan hermostoon näkyy yksinkertaisimmin esim pupillien kokoon vaikuttamisena jota säätelee autonominen hermosto. Pupillit voivat suurentua luonnottomiksi lääkkeissä. Käsittääkseni pupillien suurentumista säätelee sympaattinen hermosto

        Kun sanotaan että lääke ei aiheuta riippuvuutta unohdetaan kuitenkin fyysisen riippuvuuden ja mukautumisen elementti (dependence) missä keho mukautuu aineen alla olemiseen ja siitä seuraa ihan yhtälailla vieroitusoireita kuin riippuvuutta aiheuttavista huumeista. Ja yhtälailka voi tulla henkisen tason pelkoa että miten selviän ilman ainetta olet sitten huumeidenkäyttäjä tai SSRI käyttäjä. Dependence voi saada aineen tuntumaan hyödyllisemmältä kuin se onkaan

        3. SSRI lääkkeet voivat vaikuttaa päiväväsymystä lisäävästi. Ne voivat supistaa REM unen vaihetta. On kyseenalaista jatkuvasti muokata unen vaiheita joita evoluutio on kehittänyt. Niillä on kaikilla oma tehtävänsä, esim REM unella. Niistä kannattaa lukea.

        En ihmettelisi jos jonkin mekanisnin kautta todistettaisiin miten SSRIt on yhteydessä krooniseen väsymykseen CFS tai ainakin autonomisen hermiston häiriöihin

        4. Seksuaalisuus tuhoutui itselläni SSRI-lääkkeissä. Heti alusta asti koin että genitaalialueen tunto oli heikompi. Pystyin ajatuksen tasolla kiihottumaan mutta kytkös tuntoaistiin oli häiriintynyt. Kosketus ei kiihottanut. Orgasmi oli vaimea ja tunnottomuus paheni psykiatrian aineilla vuosien saatossa. Jossain vaiheessa uskon että psykiatrian aineet alkoi laukaista neuropaattista oireilua mistä varhaisin merkki oli vieroituksessa puhjenneet parestesiat.

        2019 Euroopan lääkevirasto laittoi paketteihin merkinnän että seksuaalihäiriöt ei välttämättä lopu lääkkeen lopettaessa.

        Sittemmin olen lukenut ohutsäieneuropatian small fiber neuropathy ja PSSD oireiden välisestä yhteydestä mitä joillain on tavattu. Minulla tilaan vaikutti polyfarmasia mitä psykiatria tunki lopetusvaiheessa kun romahdin liian nopealla lääkealasajolla (esim uni). Se tuhosi terveyteni täysin pitkiksi ajoiksi. Mitään vastuuta psykiatria ei tästä ota vaikka tunkevat lyhyen aikaa tutkittuja aineita vuosiksi, bähän yhdessä tutkittuja aineita päällekkäin jne. Heille first do not harm ei tarkoita mitään tai varovaisuus tietämättömän äärellä.

        4. Lääke ylittää kehon luonnollisia säätelyjärjestelmiä. Serotoniini säätelee lukuisia asioita kehossa. Siihen puuttuminen pitkiksi ajoiksi on kyseenalaista. Kaikki on kehossa kehittynyt siihen pisteeseen kun evoluutio on tarkoittanut, puuttumisesta voi seurata kroonisesti isoja haittoja ja uskon että reseptoreissa tapahtuu asteittain muutoksia mitkä boivat olla yhteydessä esim huonompiin hoitotuloksiin tai toleranssiin tai kroonistuneeseen pahaan oloon. Vieroitus voi olla yksi pahan olon lisääjänsä ja vuodet käyttöä ja isot käyttöannokset lisää riskejä vieroitusoireiden vaikeudelle. Psykiatriset aineet voivat vaikuttaa esim motoriikkaan siten että ihminen kokee jatkuvaa tarvetta liikutella raajojaan eikä voi istua paikoillaan (akatisia)

        5. Psykiatrian lääkkeet voi tehdä paljon sen ulkopuolella mitä niiden tarkoitus olisi tehdä. Esim leikata tunteita. Tai lisätä apatiaa

        Neurodegeneratiivisista sairauksista ja suoranaisista aivovovaurioista psyykenlääkkeissä merkkejä antaa esim antikolinergisten aineiden yhteys dementiaan, antipsykootteihin liittyvä tardiivi dyskinesia, sekä antipsykootteihin liittyvän lääkeparkinsonismin oireet. En tule lainkaan yllättyneeksi jos jossain vaiheessa todetaan vahvempi yhteys siitä, että krooninen esim masennuslääkkeenkäyttö tai yleisesti psykiatrian lääkkeiden käyttö on yhteydessä neurodegeneratiivisiin, hermoston tai autonomisen hermoston sairauksiin. Esim alkoholismissa alkoholineuropatia on yksi seuraus siitä ja uskon että neuropatia on myös yksi potentiaalinen seuraus psykiatrisilla aineilla kehonsa sotkemisesta. Osa psykiatrian aineista esim voi vaikuttaa diabetesriskiä pahentaen ja sitä kautta neuropatia voi olla myös todennäköinen seuraus.

        No palataan sitten viidenkymmenen vuoden päästä kun tällaisista kehdataan puhua tai asioita tutkia kun ehkä aineiden käyttö väestötasolla on vähentynyt ja tarjolla on muuta.

        Eniten surkuhupaisaa on se kun nähdään kuinka masennuslääkkeet olisi hyviä uusien aivosolujen synnyssä tai lisäisi plastisuutta tai olisi suorastaan suojaavia aivoille. Loppupeleissä uskon että kyse on siitä että aivojen toimintaa on häiritty (vs aivovaurioiden lisääntynyt neurogeneesi). Se mikä on hyödyllistä lyhyemmällä tähtäimellä voi olla jotain ihan muuta dependence ilmiön, vieroitusoireiden ja vieroituksen jälkeen kun aivoja oikeasti kehittyneemmällä teknologialla kuvannettaisiin niiltä ketkä esim saa pahoja vieroitusoireita ja kuvaa esim kognition tai unen ongelmia.

        Parasta aivohoitoa on edelleenkin kunnon aivoterveellinen ruokavalio(esim välimeren) pelkäämättä liikaa aivoille terveellisiä liharuokia, liikkuminen (jo kävely on äärimmäisen aivoterveellistä), autonomisen hermoston toiminnan tukeminen esim hermoston rentoutusharjoituksilla kovassa stressissä koska autonomisen hermoston balanssin tukeminen on avain hyvään oloon ja palautumiseen. Aamuisin on hyvä saada valoa koska valo tahdittaa kehon sisäistä kelloa, yöllä taas on hyvä välttää keinotekoisia valoja ja kehossa tapahtuu erilaiaia prosesseja valon tukemana esim melatoniinintuotannista alkaen. On sanomattakin selvää että päihteitä ja erilaisia keinotekoisia stimulantteja kuten kofeiini kannattaa käyttää varoen. Samalla kun näitä tekee, usein uni ja palautuminen kohenee ja usein kun kauan jaksaa tehdä, mielessäkin alkaa tuntua positiivisia vaikutuksia. Tässä on talon perustukset mille taloa rakennetaan mitä ilman talo ei kovin hyvin kestä.

        Tarvehierarkiassa on tärkeää että tällaiset perusasiat toteutuvat osana hyvinvointia. Palautumisen ja terveyden kautta jaksaa

        On suorastaan absurdia kuinka ihmisille joiden hermosto on jo sekaisin esim liiasta stressitilasta elämisestä ja jotka ei osaa välttämättä käsitellä tunteitaan tungetaan pillereitä jotka erkaannuttaa tunteista ja voi hankaloittaa oman kehon signaalien tuntemisen oppimista.

        No siinä käy niin että ihminen vpi joutua aineiden jälkeen kärsimään vieroitusoireista ja opetella uudet elämäntaidot aineiden jälkeen. Ja pahimmillaan siitä tulee pitkäaikainen psykiatrian ura jossa haittaa lääkitään lääkkeellä.

        Loppuelämä voi mennä vähän erilailla miten olisi kuvitellut jos esim saa PSSD:n.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun ongelmasi on se että sait vääränlaista hoitoa

        Tuossa tilanteessa olisi tullut aloittaa sähkö hoidolla

        Varmaankin hyvin harvoissa tapauksissa mennään suoraan sähköhoitoon, ennemminkin taitavat pitää sitä vaihtoehtona vasta sitten, jos ei lääkityksellä saada mitään vastetta.
        Itse käytin aikoinaan neuroleptejä, SSRI-lääkkeitä, trisyklisiä masennuslääkkeitä, päälle Lito, erilaiset vanhat epilepsialääkkeet, ym.
        Kognition vaikeuksia on jäänyt, vaikka lääkityksistä jo vuosia onkin. Myös jotkut aksonit aivoissa ovat vaurioituneet, josta johtuu monihermosairaus.

        En sinänsä pidä lääkkeitä pahoina, jos niitä käytetään akuutissa tilanteessa pienillä annoksilla ja vähän aikaa; mutta pidemmän ajan käytön vaikutukset ja seuraukset voivat olla lähes mitä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun ongelmasi on se että sait vääränlaista hoitoa

        Tuossa tilanteessa olisi tullut aloittaa sähkö hoidolla

        Höpöhöpö. Minulle toimi hidas asteittainen lääkealasajo harmin jälkeen ja aineiden purku. Olen todella kiitollinen että en mennyt sähjöhoitoon jonka teoriaperusta lienee aikoinaan ollut niinkin tieteellinen että epileptikoilla ei juuri ole skitsofreniaa tasoinen. Todellista puoskarointia josta voi seurata pitkäkestoisiakin muistihäiriöitä ja todennäköisesti yhtälailla neurodegeneratiivisia sairauksia etenkin runsaammin käytettynä.

        Ei kukaan tietokoneen kovalevyäkään sähköllä sorki, saatika sitten kemiallis-sähköisesti toimivia aivoja.

        Nykyään "hoitoni" perustuu pitkälti elintapoihin ja se perustui psykiatrian aineiden purkuun kun harmia oli tullut. Minun ei olisi koskaan pitänyt uskoa psykiatrian teeseihin siitä kuinka minulla on aivoissani joku kemiallinen vika jota lääke korjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Psykiatriset lääkkeet sotkivat myös uneni täysin pitkiksi ajoiksi. Uni on aivoterveydelle ja hyvinvoinnille erittäin tärkeä asia.
        Opin psykiatrisista lääkkeistä asioita miksi en koskaan olisi käyttänyt niitä, etenkään niin pitkään.

        Tässä asioita mitä opin kantapään kautta masennuslääkkeistä mitä söin vuosia:

        1. Kun yksikin annos jäi väliin päässäni meni sähköiskumaisia kummallisia tuntemuksia liikutellessa katsetta. Ne ovat todennäköisesti osoituksia että hermosto on epätasapainotilassa. Niitä tavataan myös MS taudissa ja sähköiskutuntemuksia voidaan kuvata sanalla lhermittes sign. Mielestäni psykiatrian kannattaisi satsata näiden tutkimiseen koska ne kertovat mitä kehossa tapahtuu. Näiden ilmaantuminen vieroituksessa kertoo että vieroitus on liian nopea. Näitä tuli psykiatrian suosittelemalla vieroitustavalla.

        2. Kehossa pyrkii aina tasapainotilaan eli homeostaasiin. Kun alkaa vetämään psykiatrian aineita, keho pyrkii aineiden käytön alettua uuteen homeostaasitilaan, aineen alaisuudessa. Tapahtuu muutoksia, esim keho saattaa vähentää serotoniinireseptorien reseptoritiheyttä jotta mitään ei olisi liikaa. Liika olisi terveydelle haotaksi tai jopa kuolemaksi johtaen esim serotoniinisyndroomaan. Lopussa kun ainetta ajaa alas, voi olla tilanne jossa siis serotoniinireseptorien tiheys on liian alhainen ja kehossa on kemiallinen epätasapainotila. Samaten vieroituksessa kehon pitää kehittää uusi homeostaasi. Kehossa eri asiat toimii kuin dominopalikkamaisesti ja yksi asia vaikuttaa toiseen. Prosessi on monimutkainen. Uskon että pahemmat pitempikestoisemmat vieroitusoireet ovat sitä että keholla on vaikeuksia saavuttaa uusi homeostaasi ongelmitta ja johonkin jää häiriöitä. Vietoitusoireet voivat todellisuudessa olla autonomisen hermoston eli tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä. Lääkkeiden potentiaali vaikuttaa tahdosta riippumattomaan hermostoon näkyy yksinkertaisimmin esim pupillien kokoon vaikuttamisena jota säätelee autonominen hermosto. Pupillit voivat suurentua luonnottomiksi lääkkeissä. Käsittääkseni pupillien suurentumista säätelee sympaattinen hermosto

        Kun sanotaan että lääke ei aiheuta riippuvuutta unohdetaan kuitenkin fyysisen riippuvuuden ja mukautumisen elementti (dependence) missä keho mukautuu aineen alla olemiseen ja siitä seuraa ihan yhtälailla vieroitusoireita kuin riippuvuutta aiheuttavista huumeista. Ja yhtälailka voi tulla henkisen tason pelkoa että miten selviän ilman ainetta olet sitten huumeidenkäyttäjä tai SSRI käyttäjä. Dependence voi saada aineen tuntumaan hyödyllisemmältä kuin se onkaan

        3. SSRI lääkkeet voivat vaikuttaa päiväväsymystä lisäävästi. Ne voivat supistaa REM unen vaihetta. On kyseenalaista jatkuvasti muokata unen vaiheita joita evoluutio on kehittänyt. Niillä on kaikilla oma tehtävänsä, esim REM unella. Niistä kannattaa lukea.

        En ihmettelisi jos jonkin mekanisnin kautta todistettaisiin miten SSRIt on yhteydessä krooniseen väsymykseen CFS tai ainakin autonomisen hermiston häiriöihin

        4. Seksuaalisuus tuhoutui itselläni SSRI-lääkkeissä. Heti alusta asti koin että genitaalialueen tunto oli heikompi. Pystyin ajatuksen tasolla kiihottumaan mutta kytkös tuntoaistiin oli häiriintynyt. Kosketus ei kiihottanut. Orgasmi oli vaimea ja tunnottomuus paheni psykiatrian aineilla vuosien saatossa. Jossain vaiheessa uskon että psykiatrian aineet alkoi laukaista neuropaattista oireilua mistä varhaisin merkki oli vieroituksessa puhjenneet parestesiat.

        2019 Euroopan lääkevirasto laittoi paketteihin merkinnän että seksuaalihäiriöt ei välttämättä lopu lääkkeen lopettaessa.

        Sittemmin olen lukenut ohutsäieneuropatian small fiber neuropathy ja PSSD oireiden välisestä yhteydestä mitä joillain on tavattu. Minulla tilaan vaikutti polyfarmasia mitä psykiatria tunki lopetusvaiheessa kun romahdin liian nopealla lääkealasajolla (esim uni). Se tuhosi terveyteni täysin pitkiksi ajoiksi. Mitään vastuuta psykiatria ei tästä ota vaikka tunkevat lyhyen aikaa tutkittuja aineita vuosiksi, bähän yhdessä tutkittuja aineita päällekkäin jne. Heille first do not harm ei tarkoita mitään tai varovaisuus tietämättömän äärellä.

        4. Lääke ylittää kehon luonnollisia säätelyjärjestelmiä. Serotoniini säätelee lukuisia asioita kehossa. Siihen puuttuminen pitkiksi ajoiksi on kyseenalaista. Kaikki on kehossa kehittynyt siihen pisteeseen kun evoluutio on tarkoittanut, puuttumisesta voi seurata kroonisesti isoja haittoja ja uskon että reseptoreissa tapahtuu asteittain muutoksia mitkä boivat olla yhteydessä esim huonompiin hoitotuloksiin tai toleranssiin tai kroonistuneeseen pahaan oloon. Vieroitus voi olla yksi pahan olon lisääjänsä ja vuodet käyttöä ja isot käyttöannokset lisää riskejä vieroitusoireiden vaikeudelle. Psykiatriset aineet voivat vaikuttaa esim motoriikkaan siten että ihminen kokee jatkuvaa tarvetta liikutella raajojaan eikä voi istua paikoillaan (akatisia)

        5. Psykiatrian lääkkeet voi tehdä paljon sen ulkopuolella mitä niiden tarkoitus olisi tehdä. Esim leikata tunteita. Tai lisätä apatiaa

        Ainiin ja kohta
        6. Psykiatriset aineet ja huumeet eivät loppupeleissä ole niin erilaisia. Psykoaktiivisia aineita yhtä kaikki joiden haittavaikutusprofiili ja toimintamekanismi on hiukan erilainen mutta yjtälailla pyritään vaikuttamaan välittäjäaineisiin. Lopetus voi sotkea unet, tulee vieroitusoireita osalla helpompia osalla pahempia, usein vieroituksessa tavataan ahdistusta, levottomuutta ja synkkää oloa. Uskon että kummankin vieroitus altistaa mielenterveyden oireilulle kun aivokemiat on lopetuksessa sekaisin. Kummassakin voi tuhota seksuaalisuutensa käyttämällä näitä aineita. Esim oliko se ekstaasi?

        Toista määrää laillisesti lääkäri, ja usein käyttäjä on asiallisempi käyttäessään laillisia aineita mutta kumpikin voi huonossa lykyssä sotkea päätä, aiheuttaa adverse reactioneja ja huono-onnisen viedä jopa psykoosin rajamaille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainiin ja kohta
        6. Psykiatriset aineet ja huumeet eivät loppupeleissä ole niin erilaisia. Psykoaktiivisia aineita yhtä kaikki joiden haittavaikutusprofiili ja toimintamekanismi on hiukan erilainen mutta yjtälailla pyritään vaikuttamaan välittäjäaineisiin. Lopetus voi sotkea unet, tulee vieroitusoireita osalla helpompia osalla pahempia, usein vieroituksessa tavataan ahdistusta, levottomuutta ja synkkää oloa. Uskon että kummankin vieroitus altistaa mielenterveyden oireilulle kun aivokemiat on lopetuksessa sekaisin. Kummassakin voi tuhota seksuaalisuutensa käyttämällä näitä aineita. Esim oliko se ekstaasi?

        Toista määrää laillisesti lääkäri, ja usein käyttäjä on asiallisempi käyttäessään laillisia aineita mutta kumpikin voi huonossa lykyssä sotkea päätä, aiheuttaa adverse reactioneja ja huono-onnisen viedä jopa psykoosin rajamaille.

        On tullut mietittyä, kun alkoholin ja huumeiden käyttäjät vieroittautuessaan päihteistä, käyvät ne vieroitusoireet läpi, ja siltikään he eivät jää voivottelemaan oireitaan niiden loputtua. Elämä jatkuu ja ovat tyytyväisiä, kun ovat päässeet päihteistä eroon. Heille ei useinkaan tule mitään traumaattisuutta jälkeen päin, vieroituksesta, tms.
        Mutta miksi jotkut psyyken lääkkeistä vieroittautuneet jäävät " jumiin " niihin oireisiin, joista vieroituksen aikana ovat kärsineet ?

        Tuo on sellainen asia, jota en oikein osaa ymmärtää. Ehkä johtuen siitä, kun olen itse aikoinaan lopettanut päihteet, myöhemmin myös psyyken lääkkeet, enkä muistele menneitä traumaattisena/traumatisoivana aikana.
        Molemmissa lopetuksissa tuli toki vieroitusoireita, haittoja on jäänyt loppuelämän ajaksi, mutta ei minun tarvitse niitä mielessäni pyöritellä, vaan jatkaa elämää sen mukaan, mitä vielä on jäljellä. Toki ei kaikki ole enää niin hyvin kuin ennen, mutta vähemmälläkin pärjää.
        Tietenkin tajuan, että ihmiset ovat erilaisia, jokainen kokee, näkee, tuntee, asiat omalla tavallaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On tullut mietittyä, kun alkoholin ja huumeiden käyttäjät vieroittautuessaan päihteistä, käyvät ne vieroitusoireet läpi, ja siltikään he eivät jää voivottelemaan oireitaan niiden loputtua. Elämä jatkuu ja ovat tyytyväisiä, kun ovat päässeet päihteistä eroon. Heille ei useinkaan tule mitään traumaattisuutta jälkeen päin, vieroituksesta, tms.
        Mutta miksi jotkut psyyken lääkkeistä vieroittautuneet jäävät " jumiin " niihin oireisiin, joista vieroituksen aikana ovat kärsineet ?

        Tuo on sellainen asia, jota en oikein osaa ymmärtää. Ehkä johtuen siitä, kun olen itse aikoinaan lopettanut päihteet, myöhemmin myös psyyken lääkkeet, enkä muistele menneitä traumaattisena/traumatisoivana aikana.
        Molemmissa lopetuksissa tuli toki vieroitusoireita, haittoja on jäänyt loppuelämän ajaksi, mutta ei minun tarvitse niitä mielessäni pyöritellä, vaan jatkaa elämää sen mukaan, mitä vielä on jäljellä. Toki ei kaikki ole enää niin hyvin kuin ennen, mutta vähemmälläkin pärjää.
        Tietenkin tajuan, että ihmiset ovat erilaisia, jokainen kokee, näkee, tuntee, asiat omalla tavallaan.

        Et ilmeisesti ole kokenut protracted withdrawal syndromea lääkkeistä josta palautuminen kaikkiaan on vienyt vuosia, ollut kykenemätön harrastamaan liikuntaa kun hermosto on sekaisin, ollut pahimmillaan kykenemätön istumaan paikallasi kun kehosi on niin sekaisin extrapyramidaalioireista miettien itsesi päiviltä ottamista ratkaisuna? Entäs ne jotka vetää tuossa vaiheessa, onko heillä helppo jatkaa elämää?

        Yrittänyt tihrustaa lääkeannosta pikkupalasina alas kun hermostosi on ollut niin sekaisin kaiken jälkeen että ei siedä enää isoja tiputuksia?

        Etkä ole harrastanut psykiatrian hoitoa jo harmia saaneena missä psykiatria ignooraa harmin ja pahentaa tilanteen siihen pisteeseen painostaen sinua syömään aineita pisteeseen asti että aivosi ovat tuusannuuskana ja tunnet suurta lääketoksisuutta väittäen kaiken olevan sairautesi syytä? Kuitenkin ns sairauden oireiden alkaen palautua kun lähdet polyfarmasiareitiltä pois. Ja jäljelle jää mm neuropatiaoireita ja PSSD.

        Oletko?

        Itseasiassa moni ns narkkari pääsee aika helpolla jos verrataan psykiatrian isoja ainekoktaileja vetäneisiin.
        Psykiatrian aineongelmia ei ratkaista esim korvaushoidolla. Olen kateellinen vain opiaatteja esim vetäneille.

        Toki on joitakin joille ei pahimmat viekkarit tule psykiatriasta. Mutta on niitä joille ne tulee esim kolmannella vieroituskerralla. Kindling is real.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ilmeisesti ole kokenut protracted withdrawal syndromea lääkkeistä josta palautuminen kaikkiaan on vienyt vuosia, ollut kykenemätön harrastamaan liikuntaa kun hermosto on sekaisin, ollut pahimmillaan kykenemätön istumaan paikallasi kun kehosi on niin sekaisin extrapyramidaalioireista miettien itsesi päiviltä ottamista ratkaisuna? Entäs ne jotka vetää tuossa vaiheessa, onko heillä helppo jatkaa elämää?

        Yrittänyt tihrustaa lääkeannosta pikkupalasina alas kun hermostosi on ollut niin sekaisin kaiken jälkeen että ei siedä enää isoja tiputuksia?

        Etkä ole harrastanut psykiatrian hoitoa jo harmia saaneena missä psykiatria ignooraa harmin ja pahentaa tilanteen siihen pisteeseen painostaen sinua syömään aineita pisteeseen asti että aivosi ovat tuusannuuskana ja tunnet suurta lääketoksisuutta väittäen kaiken olevan sairautesi syytä? Kuitenkin ns sairauden oireiden alkaen palautua kun lähdet polyfarmasiareitiltä pois. Ja jäljelle jää mm neuropatiaoireita ja PSSD.

        Oletko?

        Itseasiassa moni ns narkkari pääsee aika helpolla jos verrataan psykiatrian isoja ainekoktaileja vetäneisiin.
        Psykiatrian aineongelmia ei ratkaista esim korvaushoidolla. Olen kateellinen vain opiaatteja esim vetäneille.

        Toki on joitakin joille ei pahimmat viekkarit tule psykiatriasta. Mutta on niitä joille ne tulee esim kolmannella vieroituskerralla. Kindling is real.

        Miksi pitäisi tyytyä jonkun tollopsykiatrian vuoksi elämään vähempää elämää lopun elämänsä? Ehkä kaikille se ei vain käy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitäisi tyytyä jonkun tollopsykiatrian vuoksi elämään vähempää elämää lopun elämänsä? Ehkä kaikille se ei vain käy.

        Huumeista voisi vielä odottaakin tämän tason haittoja mutta ei psykiatrian aineista. En ole itse ollut mikään huumeiden tai päihteiden käyttäjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huumeista voisi vielä odottaakin tämän tason haittoja mutta ei psykiatrian aineista. En ole itse ollut mikään huumeiden tai päihteiden käyttäjä.

        Entäs onko psykiatria laskenut hirveällä kyydillä lääkeannoksiasi ja samaan aikaan pumpannut toista lääkeannosta isommaksi niin että tunnet ettet voi enää ajatella ja kehossasi on toksinen olo, paniikin aaltoja vyöryy, liikuttelet jalkojasi pakonomaisesti ja nukahdat paniikkiolossa ottaen unipillerin jotta vain kykenisit nukahtamaan koska ilman sitä olosi on niin paska ettet kykenisi edes nukahtamaan? Samaan aikaan olet hoidossa jossa psykiatria pakottaa sinua käyttämään aineita ja tulkitsee kaiken olossasi vain sairauden kautta joka nyt sattui aikalailla puhkemaan vieroitusvaiheessa psykiatrian pitkäaikaiskäytetystä aineesta? Entä oletko joutunut itse osastolla salaa sylkemään pois aineet kun et enää luota psykiatrin kykyyn tehdä päätöksiä joka tuhosi terveytesi ja pääser pois siinä vaiheessa osastolta kun opit sylkemään lääkkeesi pois ts lääketoksisuus väheni ts pystyy ajattelemaan ts alat toimia

        Sitten tajusit että tuo reitti olisi voinut olla jopa tappava. Selvisit kun tajusit kärsiväsi lääketoksisuudesta ja lääkealasajo parantaa kykyäsi ajatella, tuntea ja olla. Kun käyt lääkealasajoa läpi sinulla menee tosi pitkiä aikoja että pystyt tekemään ihan normaaleja asioita koska hermosto on kokoajan niin sekaisin ja ylikuormitut pienimmästäkin

        Lisää tarinoita aiheesta

        https://youtube.com/@taperclinic?si=_JFHRDEK7Ipbb_OZ


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huumeista voisi vielä odottaakin tämän tason haittoja mutta ei psykiatrian aineista. En ole itse ollut mikään huumeiden tai päihteiden käyttäjä.

        Pitäskö kokeilla? Jos niistä onkin vaikeampi vierottua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ilmeisesti ole kokenut protracted withdrawal syndromea lääkkeistä josta palautuminen kaikkiaan on vienyt vuosia, ollut kykenemätön harrastamaan liikuntaa kun hermosto on sekaisin, ollut pahimmillaan kykenemätön istumaan paikallasi kun kehosi on niin sekaisin extrapyramidaalioireista miettien itsesi päiviltä ottamista ratkaisuna? Entäs ne jotka vetää tuossa vaiheessa, onko heillä helppo jatkaa elämää?

        Yrittänyt tihrustaa lääkeannosta pikkupalasina alas kun hermostosi on ollut niin sekaisin kaiken jälkeen että ei siedä enää isoja tiputuksia?

        Etkä ole harrastanut psykiatrian hoitoa jo harmia saaneena missä psykiatria ignooraa harmin ja pahentaa tilanteen siihen pisteeseen painostaen sinua syömään aineita pisteeseen asti että aivosi ovat tuusannuuskana ja tunnet suurta lääketoksisuutta väittäen kaiken olevan sairautesi syytä? Kuitenkin ns sairauden oireiden alkaen palautua kun lähdet polyfarmasiareitiltä pois. Ja jäljelle jää mm neuropatiaoireita ja PSSD.

        Oletko?

        Itseasiassa moni ns narkkari pääsee aika helpolla jos verrataan psykiatrian isoja ainekoktaileja vetäneisiin.
        Psykiatrian aineongelmia ei ratkaista esim korvaushoidolla. Olen kateellinen vain opiaatteja esim vetäneille.

        Toki on joitakin joille ei pahimmat viekkarit tule psykiatriasta. Mutta on niitä joille ne tulee esim kolmannella vieroituskerralla. Kindling is real.

        " Oletko ? "
        Kyllä olen. Olen kokenut omakohtaisesti lääkitykset, lääkehaitat, vieroitukset.
        On ollut vieroitusoireita, ei ole enää. Neuropatia jäi pysyvästi olemassa olevaksi, sen kanssa pystyn kuitenkin elämään.
        Olen kokenut lääkehaitat, joita on hoidettu toisilla lääkkeillä. Yhden kerran olen meinannut kuolla kahden lääkkeen sekoitukseen, kun eivät sopineetkaan samanaikaiseen käyttöön ( lääkärin moka ).
        Olen ollut lääkkeistä pihalla kuin lumiukko, jota on väitetty vain johtuvaksi sairaudesta, ja laitettu lisää lääkettä hoitamaan tilannetta.
        Ymmärrän täysin, että ihmiset voivat kokea jos vaikka mitä, sitä en mene kieltämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs onko psykiatria laskenut hirveällä kyydillä lääkeannoksiasi ja samaan aikaan pumpannut toista lääkeannosta isommaksi niin että tunnet ettet voi enää ajatella ja kehossasi on toksinen olo, paniikin aaltoja vyöryy, liikuttelet jalkojasi pakonomaisesti ja nukahdat paniikkiolossa ottaen unipillerin jotta vain kykenisit nukahtamaan koska ilman sitä olosi on niin paska ettet kykenisi edes nukahtamaan? Samaan aikaan olet hoidossa jossa psykiatria pakottaa sinua käyttämään aineita ja tulkitsee kaiken olossasi vain sairauden kautta joka nyt sattui aikalailla puhkemaan vieroitusvaiheessa psykiatrian pitkäaikaiskäytetystä aineesta? Entä oletko joutunut itse osastolla salaa sylkemään pois aineet kun et enää luota psykiatrin kykyyn tehdä päätöksiä joka tuhosi terveytesi ja pääser pois siinä vaiheessa osastolta kun opit sylkemään lääkkeesi pois ts lääketoksisuus väheni ts pystyy ajattelemaan ts alat toimia

        Sitten tajusit että tuo reitti olisi voinut olla jopa tappava. Selvisit kun tajusit kärsiväsi lääketoksisuudesta ja lääkealasajo parantaa kykyäsi ajatella, tuntea ja olla. Kun käyt lääkealasajoa läpi sinulla menee tosi pitkiä aikoja että pystyt tekemään ihan normaaleja asioita koska hermosto on kokoajan niin sekaisin ja ylikuormitut pienimmästäkin

        Lisää tarinoita aiheesta

        https://youtube.com/@taperclinic?si=_JFHRDEK7Ipbb_OZ

        " oletko ollut ? "
        " olisi voinut.."
        " selvisit.."
        Jatkuvasti mennyt aikamuoto, siitä saa vaikutelman, että kaikki pahin on jo tapahtunut aiemmin, ja tilanne olisi nykyään parempi.
        Jos tilanne on parempi, siitä kannattaa nauttia, ottaa kaikki hyvä irti, päästää irti menneestä, joka on kenties jo takana päin.
        Myönnän, että itsellänikin olisi edelleen tosi paha olla, jos olisin jäänyt henkisesti kiinni menneisiin tapahtumiin ja asioihin.
        Jotkut pääsevät menneestä irti, jotkut eivät, ikävä kyllä. Jokaiselle kyllä toivoisi, että asiat menisivät paremmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitäskö kokeilla? Jos niistä onkin vaikeampi vierottua?

        Joka ikinen riippuvuudesta irtaantuminen aiheuttaa vieroitusoireita, sehän on selvä.
        Joillakin vieroitusoireet ovat helpompia, joillain vaikeampia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joka ikinen riippuvuudesta irtaantuminen aiheuttaa vieroitusoireita, sehän on selvä.
        Joillakin vieroitusoireet ovat helpompia, joillain vaikeampia.

        Onko potilaille määrätty tämän mahdollisuudesta määräyshetkellä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko potilaille määrätty tämän mahdollisuudesta määräyshetkellä?

        Kerrottu*


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrottu*

        Pitääkö lääkärin lähteä siitä olettamasta, että kaikki vastaanotolle tulevat ihmiset ovat vähämielisiä, eivätkä kykene mihinkään perus järkeilyyn itse?

        Vai koskeeko se vain tätä foorumia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääkö lääkärin lähteä siitä olettamasta, että kaikki vastaanotolle tulevat ihmiset ovat vähämielisiä, eivätkä kykene mihinkään perus järkeilyyn itse?

        Vai koskeeko se vain tätä foorumia?

        Jos lääkäri sanoo potilaalle rttä lääke ei aiheuta riippuvuutta, pitäisikö potilaan perusjärkeillä että siitä voi silti tulla vaikeampia ja pitempikestoisia vieroitukseen liittyviä oireita? Ei pitäisi. Potilaan pitäisi kuulla riskistä jotta voi tehdä lääkkeenkäytöstä informoidun suostumuksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lääkäri sanoo potilaalle rttä lääke ei aiheuta riippuvuutta, pitäisikö potilaan perusjärkeillä että siitä voi silti tulla vaikeampia ja pitempikestoisia vieroitukseen liittyviä oireita? Ei pitäisi. Potilaan pitäisi kuulla riskistä jotta voi tehdä lääkkeenkäytöstä informoidun suostumuksen.

        Myös oikeus vieroitusoireista kuulemiseen on olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lääkäri sanoo potilaalle rttä lääke ei aiheuta riippuvuutta, pitäisikö potilaan perusjärkeillä että siitä voi silti tulla vaikeampia ja pitempikestoisia vieroitukseen liittyviä oireita? Ei pitäisi. Potilaan pitäisi kuulla riskistä jotta voi tehdä lääkkeenkäytöstä informoidun suostumuksen.

        Pitääkö potilaan vierottautua lääkkeestä joka on tarkoitettu lopun elämää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääkö potilaan vierottautua lääkkeestä joka on tarkoitettu lopun elämää?

        Onneksi olkoon sillä polulla, koska lääketutkimukset on lyhyitä. Koko elämän käyttö on koekaniinina toimimista miten aivot ja hermosto siihen reagoi. Senkin potilas ansaitsee kuulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs onko psykiatria laskenut hirveällä kyydillä lääkeannoksiasi ja samaan aikaan pumpannut toista lääkeannosta isommaksi niin että tunnet ettet voi enää ajatella ja kehossasi on toksinen olo, paniikin aaltoja vyöryy, liikuttelet jalkojasi pakonomaisesti ja nukahdat paniikkiolossa ottaen unipillerin jotta vain kykenisit nukahtamaan koska ilman sitä olosi on niin paska ettet kykenisi edes nukahtamaan? Samaan aikaan olet hoidossa jossa psykiatria pakottaa sinua käyttämään aineita ja tulkitsee kaiken olossasi vain sairauden kautta joka nyt sattui aikalailla puhkemaan vieroitusvaiheessa psykiatrian pitkäaikaiskäytetystä aineesta? Entä oletko joutunut itse osastolla salaa sylkemään pois aineet kun et enää luota psykiatrin kykyyn tehdä päätöksiä joka tuhosi terveytesi ja pääser pois siinä vaiheessa osastolta kun opit sylkemään lääkkeesi pois ts lääketoksisuus väheni ts pystyy ajattelemaan ts alat toimia

        Sitten tajusit että tuo reitti olisi voinut olla jopa tappava. Selvisit kun tajusit kärsiväsi lääketoksisuudesta ja lääkealasajo parantaa kykyäsi ajatella, tuntea ja olla. Kun käyt lääkealasajoa läpi sinulla menee tosi pitkiä aikoja että pystyt tekemään ihan normaaleja asioita koska hermosto on kokoajan niin sekaisin ja ylikuormitut pienimmästäkin

        Lisää tarinoita aiheesta

        https://youtube.com/@taperclinic?si=_JFHRDEK7Ipbb_OZ

        Minulle aikoinaan vaihdettiin lennosta lääkitystä, ei ollut mitään alasajoja, uutta vaan laitettiin edellisen tilalle. Oli sekavaa aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääkö lääkärin lähteä siitä olettamasta, että kaikki vastaanotolle tulevat ihmiset ovat vähämielisiä, eivätkä kykene mihinkään perus järkeilyyn itse?

        Vai koskeeko se vain tätä foorumia?

        Elämä on nykyään nuoremmille liian helppoa.
        Jos joku asia ei tule valmiina, niin mistään ei tule mitään. Itse on niin kovin hankalaa selvittää asioita, eikä netistäkään viitsitä katsoa kuin instat ja tinderit, tiktokit, ym. Ja toki tämä Suomi24.
        Ei millään pahalla, en halua yleistää, enemmistö ihmisiä, nuoriakin, pärjää ihan hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitääkö potilaan vierottautua lääkkeestä joka on tarkoitettu lopun elämää?

        Miksi lääke olisi tarkoitettu loppuelämän ajaksi ?
        Ei se aina ole, vaikka lääkärit saattavat niin väittää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi lääke olisi tarkoitettu loppuelämän ajaksi ?
        Ei se aina ole, vaikka lääkärit saattavat niin väittää.

        Miksi on sairauksia jotka kestää lopunelämää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi on sairauksia jotka kestää lopunelämää?

        Niin no, tuokin tavallaan totta.
        Mutta miksi joskus väitetään, että sairaus kestäisi lopun elämää, kun se ei aina kestä ?
        Tietenkin jotkut sairaudet voivatkin kestää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin no, tuokin tavallaan totta.
        Mutta miksi joskus väitetään, että sairaus kestäisi lopun elämää, kun se ei aina kestä ?
        Tietenkin jotkut sairaudet voivatkin kestää.

        Johtuuko se siitä, että aina ei tiedetä. Vai johtuuko se siitä, että tarvitsija luulee väärin?


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Te sir, olette hyvin älykäs mies


    • Anonyymi

      Eniten minulla jaksaa ihmetyttää se että psykiatriassa ja lääketieteessä ilmeisesti aidosti uskotaan että he kykenevät muka kohentamaan ihmisten aivotoimintaa ja plastisuutta ja muuta jollain välittäjäaineita todella typerästi veivaavalla aineella. Uskon että psykiatrian aineiden rakastaminen lääketieteessä hoitona pitkälti perustuukin lääkäreiden mielikuviin aineista (esim plastisuus lisääntyy) ja tietty niihin muutamiin menestystarinoihin joissa jotenkin tähdet on olleet sopivassa asennossa ja potilaan terveyttä ei ole onnistuttu paskomaan esim vieroittamalla hänet miten sattuu.

      Jos psykiatrian aineet ymmärrettäisiin ensisijaisesti psykoaktiivisina aineina joissa on tietyt säännönmukaisuudet esim potentiaalisesta toleranssista, fyysiseen riippuvuuteen ja adaptioon aineeseen uskoisin että oltaisiin paljon järkevämmällä pohjalla aineiden määräämisessä käyttäen niitä varovaisemmin. Ja ymmärrettäisiin juuri serotoniinin tärkeys kehon säätelyssä jota aine sotkee tuottaen paljon harmia

      Jos vielä ymmärrettäisiin homeostaasiin liittyvät ongelmat, sekin olisi hienoa. Kehon pitää läpikäydä kaksi vaihetta aineenkäytön aikana missä joudutaan saavuttamaan uusi homeostaasi, ensin aineen alaisuudessa ja sitten ilman. Lääkkeiden käytön riskialtteinta aikaa onkin aloitus, nosto, lasku ja lopetus.

      Jos jotain positiivista on, uskon että on eri asia todeta joku asia positiiviseksi psykiatrian 6 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa tai yhden pillerinoton jälkeen (tällaisiakin tutkimuksia on ollut kuinka lääke esim vaikuttaa jo kuin esim jatkuvalla käytöllä joka voi esim vastatoleranssiteorian mukaisesti johtaa reseptoreissa muutoksiin mitkä loppupeleissä saattavat altistaa ihmistä kokemaan
      huonoa oloa.

      Psykiatriset aineet ei useinkaan kohenna mitään mitä ei olisi jo olemassa sisäsyntyisesti. Ne usein poistavat enemmänkin jotain esim kykyä tuntea ja siten ihminen voi joutua tekemään täysin uuden työn aineiden käytön loputtua. Toki ne voi jonkun elämässä lisätä esim rajallisen ajanjakson aikana positiivisia asioita mutta se ei silti tarkoita että aine olisi keholle ja aivoille välttämättä hyväksi, etenkään pitemmän aikavälin hahmotuksella. Tästä voi toki käydä väittelyä.

      Psykiatria voisi päästä tosiasioiden äärelle esim tutkiessaan sähköiskutuntemuksia aivoissa millä on hassuja yhtäläisyyksiä esim ms taudissa tavattaviin, genitaalialueen tuntohäiriöitä, lääkkeen puhkaisemia parestesioita ynnä muuta. Tai vaikka tutustuessaan siihen miten neurogeneesi lisääntyy aivojen vaurioituessa ja kuinka aivot itseasiassa ovat ihan neuroplastiset ilman psykiatrian aineita ja esim BNDF tasoja voi buustata luontaisestikin. Suoraan aivoterveysperspektiivistä ihminen ei näitä aineita tarvitse. Kiitos tuon plastisuuden ja aivoterveyden tukemisen sain toimintakykyäni takaisin ainevieroituksessa ajan saatossa. Ja pään päällä syttyi lamppu, en olisi koskaan näitä aineita loppupeleissä tarvinnutkaan voidakseni paremmin. Toki osa ei kestä elämää ilman itsensä huumaamista.

      Itselläni on teoria mitä ei voi osoittaa todeksi mutta uskon että psykiatrian aineiden teho on todellisuudessa sitä että ne kohentamisen sijaan häiritsevät luontaisia prosesseja eli se ns suotuisa vaikutus tulee sivutuotteena negatiivisesta asiasta eli reaktiosta häirintään. Itselläni tehoa tuli kunnolla vain marginaalisen ajan mutta elimistön saavuttaessa homeostaasin aineen alla teho alkoi hiipua, ja asteittain tilalle hiipi yhä apaattisempi olo aineenkäytössä. Uskon täysin vastatoleranssimalliin minkä mukaan asteittain reseptoreissa voi masennuslääkkeiden käytön myötä tapahtua megatiivisia muutoksia mitkä eivät lisää hyvää vointia ja ongelmia on esim toleranssi mitä masennuslääkkeissä kutsutaan nimellä antidepressant tachyphylaxis. Muistan aina kaivanneeni alun buustia. Mutta se ei kestä loputtomiin ja tilalle astui apatia lääkkeissä. Jos sille linjalle lähtee saa kokoajan olla eri aineita vetämässä ja jossain vaiheessa käteen voi jäädä Mustapekka.

      Ne jotka hehkuttaa lääkkeitään voivat voida hyvin myös lääkkeistä riippumatta ja he voivat käyttää syynä lääkkeiden tarpeilleen myös dependence ilmiötä jonka vuoksi lääke voi tuntua hyödyllisemmältä mitä onkaan.

    • Anonyymi

      Jostakin olen lukenut, että serotoniinitasoja ei saisi sotkea millään antagonisteilla.
      Taitaa tuo jotain lääkeaineryhmää tarkoittaa, tarkkaan en tiedä, muisti ei enää toimi vaikka olen asiasta lukenut.

    • Anonyymi

      SSRI ja SNRI lääkkeet tasaa tunteita liikaa, vähentää motivaatiota, tuhoaa libidon, aiheuttaa tunnottomuutta ja eroktiohäiriötä. Nämä oireet voivat olla pitkäaikaisia lääkken lopettamisen jälkeenkin.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ssri-lääkkeitä käytetään myös paniikkihäiriön hoitoon. Paniikkihäiriöstä on myös teoria elämää suurempien voimien ohjailusta. Kun ihminen menee paniikkiin, alkavat sisäiset hälytyskellot soimaan, että on joutunut täysin väärään tilanteeseen (tai tilaisuuteen). Tällaista paniikkiin menemistä sitten poistetaan ja ihmisen luontaiset suojarefleksit katoavat (vaikka ei kannattaisi touhuta niin paljon). Onhan niistä lääkkeistä hyötyäkin, koska monilla on pakollisia työtehtäviä. Mutta tilanteen rauhoituttua kannattaa kokeilla lääkityksen lopettamista ja elämäntapa muutoksia. Vihervasemmisto sopii paremmin mielenterveysongelmista kärsiville. Vihervasemmisto arvopohja on niin vahva ja myös vanhanaikainen (jos nykymaailman meno välillä hirvittää).

      • Anonyymi

        Paniikkihäiriön voi aika usein laukaista sosiaaliset tilanteet.
        Jos paniikkikohtauksen saa vaikka kaupassa, bussissa, junassa, ravintolassa, tms. ei se silloin johdu siitä, että on joutunut väärään paikkaan.
        Sosiaalisten tilanteiden pelko, jännitys, johtuu usein omasta epävarmuudesta, heikosta itsetunnosta.


    • Anonyymi

      Siinä on uusi indikaatio Ssri-lääkkeiden käyttöön eli huippuälykkyyden poistaminen. Huippuälykkäät kärsivät usein omista ajatuksistaan, koska he eivät aina pärjää tavallisten arkiaskareiden kanssa elämässään. Huippuälykkäät (tiedealan tutkijat) joskus saattavat olla niin omissa ajatuksissaan (omissa maailmoissaan), että raha-asioiden hoitaminenkin on heille liian tylsää ja helppoa. Siinä kohdassa menee pieleen, koska EU-Suomi on rahaan järjestäytynyt eli monarkian kanssa kaikki joutuvat elämään. Jotkut Espoossa suunnittelevat ihan osia avaruusraketteihin eli ei ole ihan näitä tämän planeetan juttuja. Miten avaruudessa pärjää?

      Myös antipsykootit heikentävät kognitiivista tasoa. Jos on vaikea sopeutua työelämän jälkeen takaisin tavallisemman elämän pariin, niin Ssri-lääkkeen Risperdalin yhdistelmä on hyvä yhdistelmä. Vanhat ammatit kannattaa joskus unohtaa, mutta ei kokonaan tietenkään. Mutta sitten kaikki olisivat psykiatrisia potilaita ja mitä mieltä psykiatri on psykiatrisista potilaista? Maailma ei ole mikään täydellinen paikka.

      • Anonyymi

        Voisinko minäkin olla huippuälykäs, jos minun älykkyyttä ei olisi poistettu SSRI lääkkeillä?


      • Anonyymi

        Hetkinen....
        Monarkia liittyy kyllä kuningaskuntien systeemeihin, ei EU:hun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisinko minäkin olla huippuälykäs, jos minun älykkyyttä ei olisi poistettu SSRI lääkkeillä?

        Ehkäpä ainoastaan sinä itse tiedät vastauksen kysymykseesi.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos tienaaminen koneella kiinnostaa niin lue!

      Olen kerrännyt muutaman linkin kyselysivustoille. Vastaa kyselyihin ja tienaa rahaa! Minimikotiutus on sivuilla 10e ja v
      Työ ja opiskelu
      3
      7519
    2. Kimmo Kiljunen sekoili täysin - joutuu nyt syrjään

      HS: Kimmo Kiljunen syrjään ulkoasiainvaliokunnan johdosta. SDP:n eduskuntaryhmä aikoo vaihtaa ulkoasiainvaliokunnan puh
      Maailman menoa
      383
      2018
    3. Martina Aitolehti pitkästä aikaa tv:ssä - Nyt mukana kokkauskisassa!

      Oho, Martina Aitolehti nyt kokkauskisassa! Häntä ei ole nähtykään pitkään aikaan tv:ssä. Mukana myös mm. Henny Harjusola
      Kotimaiset julkkisjuorut
      268
      1705
    4. Keski-ikäiset julkkismiehet vaihtaa nuorempiin!

      Seiska tietää kertoa: erikoisjoukot Janne Lehtosen vaimo yli 20v avioliitosta hakee eroa, Janne -ikuista rakkautta hehku
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1663
    5. Kimmo Kiljunen

      "Kimmo Kiljunen, sdp, esittää rajuja väitteitä. Hän tapasi suomenvenäläisiä. Julki tulleella videolla hän vaatii rajaa
      70 plus
      292
      1375
    6. Mitä haluaisit sanoa

      kaivatullesi juuri nyt?
      Ikävä
      74
      1124
    7. Herätät kyllä

      Tunteita vaikka missä muodossa. Tiedät että meidän on vaikea vastustaa toisiamme.
      Ikävä
      73
      1053
    8. Salassapito luottamuselimissä. Missä kulkee raja?

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila (kesk) kyselee, mitä minulle oma väki aikoo tehdä, kun toin hallituksen
      Haapavesi
      61
      809
    9. Kauan aiot vielä vastustella minua?

      Miehelle kysymys.
      Ikävä
      47
      796
    10. Miksi teet tästä niin vaikeaa?

      Olisin sinun, jos haluaisit. Antaisin sinulle koko sydämeni. Et halua kohdata minua, vaikka kuitenkin haluat. Yritä jo p
      Ikävä
      25
      749
    Aihe