mutta kiuas taas kiukaan, eikä "kiuaksen"? Löytyykö palstalta vankkaa dataa?
Miksi hauis on genetiivimuodossa "hauiksen"
Anonyymi-ap
36264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
-is - iksen, -as -aan. Siinä dataa.
Miten tehdään taivutus sanalle ruis?
Ruisen. (gen.)
Se taipuu varmastikin sillä lailla jotta: Ruisen.
Nörttihuumoria.
Ei kukaan käytä tuollaista taivutusta.
(nauraa vedet silmissä)
Jos taivutetaan ruis - rukiin, niin taipuuko hauis - haukiin?
ruis - rukiitten, rukiiden
hauis - hauiksen, hauksien
Haukiin - se tarkoittaa kalaa.
Hau - kiin.
Tai hauisten.
- Haluat varmaan yhden Ruiseneistani?
- Haluan
- Mutta ethän sinä ennen niistä pitänyt
- No siitä nyt on aikaa
Samaa olen ihmetellyt. Ja sitten on vielä se sukunimisääntö. Takavuosina kun Suomen maajoukkueessa pelasi mies nimeltä Susi, niin selostaja teki aina virheen sanoessaan esimerkiksi, että "Suden laukaus". Olisi täytynyt sanoa Susen laukaus koska kyseessä oli sukunimi eikä eläin. Miksi selostaja meni kuitenkin sillä tavalla sanomaan? Eikö se tiennyt vai mitä? Vai eikö se ollenkaan välittänyt?
Sukunimet taivutetaan samalla tavalla kuin muutkin sanat
https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=2747
Sukunimen taivutussääntö oli voimassa silloin kun Susi pelasi. Helpotus sääntöön tehtiin koska nykyään niin suuri osa lapsista kärsii oppimis- ja keskittymisvaikeuksista. Kaunokirjoitustakaan ei enää opeteta niin kuin ennen. Puhelimiä vain pyyhitään ja hiplataan äidinkielen tunneilla. Hitto soikoon!
Orpo - Orvon laukaus?
Orpon
"Orvon" on oikein taivutussääntöjen mukaan. Jonkilainen vaihtoehtoinen muoto on "Orpon", jos se on suvulla ollut käytäntönä, mutta "Orvon" on aina oikein.
Jo muinaisena kouluaikanani suomenopettaja opetti että sukunimen haltija määrittää kuinka se erisnimi taivutetaan, eivät oikeinkirjoitussäännöt. Hakematta tulee mieleen nimi Paasi, jonka haltija taivutti sen Paasia, ei Paatta.
Samanlainen taivutusoppi saatiin etunimen Impi osalta. Impi - Impin eikä Immen, josta opettaja punastellen totesi että olisi vähän turhan konkreettinen merkitys etunimelle.
Pitääkö siis aina ottaa yhteyttä henkilöön ja kysyä miten kirjoitetaan jos ei satu olemaan esim. julkkis, josta tiedetään?
Elin--elimiä, puhelin-puhelimia
Ylellä on tomittaja nimeltään Närhi. Kuuluttajat, joita on ihan varmasti opastettu ties kuinka arvovaltaiselta taholta, sanovat että nyt seuraa Närhin sävelradio.
Sillä suvulla on oma lehtikin. jossa on monikkomuoto nimenä: Närhet. Oli ruotsinkielinen, joten en ymmärtänyt siitä mitään.
Koska hauis on pienempi kuin kiuas.
Liittyisikö sanan alkuperään? Mitä kiuas tarkoittaa, alunperin?
Kiukaan takana
Hauiksen takana
Rukiin takana
Hauen takana (hauki kala)
Kiuas, kiukaan. Hauis, bullmentulaan
Tää liittyy latinan kieleen tai
tapaan taivuttaa sana.
Joku keksii jonkun sanahirviöselityksen. Odotellaan kyykyssä.
Kuten posessiivisuffiksi.
Hauis, haukan
https://fi.wiktionary.org/wiki/kiuas
https://fi.wiktionary.org/wiki/hauis
Onko sitten as ja is loppuiset eri taivutusmalliin kuuluvia?
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit#Nominit
ruis (41-D)
kiuas (41-D)
mutta
hauis (39)
Varmaan sama kuin englannin vahvoissa verbeissä. Pitää opetella ulkoa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Liuos ---> liuoksen.
Olen varmaan joskus käyttänyt muotoa kiuaksen. Ei näyttäisi olevan edes vaihtoehtoinen muoto.
Kivi kasa, kivikasa, kiu(k)as. Tässä on joku pohtinut kiuas sanan etymologiaa ja taivutusmuotoja.
Kivikasa, kyllä liittyy kivi sanaan.
https://journal.fi/sananjalka/article/download/86743/45491
Ne keille ei suomenkielen nykyiset taivutusmuodot kelpaa, vaan että täytyy ihmetellä, niin semmoiset saa painua minun mielestä vaikka Venäjälle asumaan.
Olen yrittänyt miettiä sanoja missä olisi f-kirjain mutta en ole keksinyt yhtään muuta kuin sanan pesufati.
f-kirjain on harvinainen metsäläisväestön keskuudessa.
Presidentin puolison Hauki on kala.
Katos, sellaista se on.
Kielisukulaisuus selittää joskus, ei aina. Suomenkielessä on lainasanoja myös saamenkielestä, kuten: kota- koti, givigasa, giugas, kiuas jne.
Erikoista, että suomenkielen lähin samankaltaisuus löytyy virosta. Lahden yli.
Venäjä on ihan erilainen, vaikka lainasanoja löytyy.
Ruotsi, tanska ja saksa muistuttaa toisiaan ja
Norjalla ja UK kielessä on paljon samankaltaisuutta.
Katsokaa Englannin kaupunkien nimiä.
Islanti on ihan oma lukunsa. Tosin historiallisesti löytyy kohtaamisia.
Kielellisesti ja toiminnassa.
Kuten se miten Norjan kuningas kiristi islantilaisia muuttamaan
lakejaan. Töykeä teko. Islannissa oli kehittynyt oma systeemi.