"Demarivaikuttajalta rajua tekstiä sisäisessä ryhmässä Sdp:stä: "Karistetaan luteet" – näin hän selittää"
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010564561.html
"Sdp:n entinen kansanedustaja ja meppi Lasse Lehtinen kirjoittaa Facebookissa ”luteista” Sdp:ssä.
IS on saanut haltuunsa kuvakaappauksen demarien yksityisestä, yli neljän tuhannen jäsenen Sosiaalidemokratia Suomessa -nimisestä ryhmästä.
Ryhmässä on IS:n tietojen mukaan käyty kiivaasti keskustelua käännytyslaista ja Sdp:n sisäisestä tilanteesta.
Kirjoitat Sdp:n vasemmistosiivestä ”luteina”, jotka pitää ”karistaa”. Miten selität kommenttiasi?
– Se oli asevelidemareiden iskulause, että ”luteet on karistettava meidän lipusta”, Lehtinen sanoo.
Jatkosodan jälkeen perustettiin SKDL-puolue, johon Lehtisen mukaan ”houkuteltiin” sosiaalidemokraatteja mukaan.
Asevelidemarit on Sdp:n historiallinen oikeistosiipi, joka käytti iskulausetta tapahtumien yhteydessä. Lehtinen edustaa itsekin oikeistolaista siipeä.
Onko mielestäsi asiallista kirjoittaa ”luteista”?
– Minä olen historiantutkija, ja lainaan historiasta näitä tilanteita, Lehtinen selittää.
Lehtinen on julkaissut useita poliittisen historian tietokirjoja sekä romaaneja.
Lehtisen kommentti Facebook-ryhmässä kuuluu sanatarkasti näin:
Aina välillä on hyvä luetteloida puolueen sisäinen vasemmisto. ”Karistetaan luteet lipusta”, asevelidemareilla oli tapana sanoa. Onneksi kysymys on taas vain ”kuutosista”.
Kommentti on kirjoitettu perjantaina, mutta se on sittemmin kadonnut ryhmästä. Lehtisen mukaan hän ei ole itse poistanut kommenttia.
Olet myös kirjoittanut useampaan kertaan, että ”Sdp:ssä on toistasataa vuotta ollut vaara vasemmalta”. Nämä kommentit ovat edelleen nähtävillä ryhmässä. Miten selität niitä?
– Sdp:n vasemmistoporukka sai aikaan punakapinan vuonna 1918. Ja sodan jälkeen oli toinen tilanne, jolloin kommunistit perustivat SKDL:n saadakseen demareita sinne.
– Tilanteet toistuvat historiassa jatkuvasti. Minun retoriikkani tulee näistä historian allegorioista, Lehtinen selittää.
Lehtisen mukaan Sdp:ssä on ollut kautta aikojen oikeisto- ja vasemmistosiipi.
Käännytyslakiäänestys osoittaa hänen mukaansa, että jakolinjat tulevat poliittisissa kysymyksissä aika ajoin esiin. Lehtinen odotti, että käännytyslain vastustus olisi ollut suurempaa.
– Minusta se oli yllättävän pieni porukka, joka on minusta lohdullista puolueen enemmistön kannalta.
– Kuitenkin suuri enemmistö pysyi yhtenäisenä. Varmasti hyvin monelle oli tietysti vaikea päätös pysyä enemmistön mukana
– Mutta politiikassa on semmoista, että jos demokratia toimii, niin enemmistö päättää, vaikka se keljuttaisi, Lehtinen sanoo.
Olitko itse käännytyslain kannalla?
– Olin sillä kannalla, että Sdp:n ei pidä erottautua suomalaisen politiikan enemmistöstä nimenomaan tässä kysymyksessä. Sitä olisi käytetty Sdp:tä vastaan pitkään ja tehokkaasti.
Lehtinen tähdentää, että oli itse käännytyslain kannalla.
Käännytyslaki meni perjantaina eduskunnassa läpi äänin 167–31. Sdp oli läpimenon suhteen ratkaisevassa asemassa.
Lakia vastaan äänesti kuusi Sdp:n kansanedustajaa. He olivat Timo Harakka, Nasima Razmyar, Matias Mäkynen, Elisa Gebhard, Krista Kiuru ja Johan Kvarnström. Muut Sdp:n kansanedustajat äänestivät lain puolesta.
IS on kertonut, että Sdp:n eduskuntaryhmässä oli paineistettu ilmapiiri käännytyslain vastustajia kohtaan. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistivät väitteet IS:lle.
Useat Sdp:n puolueaktiivit ja kannattajat ovat kritisoineet rajusti Sdp:n toimintaa käännytyslain suhteen. Osa on ilmoittanut eroavansa puolueesta."
Sosialidemokraattinen puolue oli alunperin työväenpuolue, mutta omaksui sitten valtiohoitajapuolueen toiminnan, kuten puolueohjelmakin osoittaa.
Ongelmana on se, että valtiolla on nykypäivänä vain vähän valtaa, varsinkin talousasioissa, jossa kotimainen ja ulkomainen pääoma tekee kaiken voittojensa eteen ja kun vallassa on Kokoomus/Persu-hallitus on työläisen ääni hukkunut ja vielä lailla tukahdutettu.
Hallituspaikka siintää tähtäimessä, mutta Persut on ensin saatava pois kuvioista ja Kepu mukaan, jotta Kokoomukselle saadaan vastavoimaa. Tästä syntyy uudelleen poliittinen koheesio, jossa ääripäiden painoarvo pienenee ja hallituspolitiikka pitkälle katsovaa johdonmukaisuutta. Kukaan ei pääse lyömään toista kenttään tavalla, mitä viimeaikainen äärittävä politiikka on saanut aikaan. Tässä pelissä ei ole muita kuin pelkkiä häviäjiä.
Oikeisto/vasemmisto-akseli tulee saada balanssiin ja siihen eivät kykene kuin maltilliset keskivoimat oikeistodemareista keskustan kautta maltilliseen kokoomukseen. Kokoomuksen vaakakupissa on jo painoa, joten vaaka tarvitsee vastapuolelleen lisää painoa päästäkseen balanssiin. Perussuomalaisiin pettyneille palkansaajille on siis löytymässä paikka, jossa heidän asiaansa vastataan. Se näkyy selvästi läpi, kun näille vasemman laidan ideologisteille näytetään ovea Vasemmistoliiton suuntaan.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010564561.html
"Sdp:n entinen kansanedustaja ja meppi Lasse Lehtinen kirjoittaa Facebookissa ”luteista” Sdp:ssä.
IS on saanut haltuunsa kuvakaappauksen demarien yksityisestä, yli neljän tuhannen jäsenen Sosiaalidemokratia Suomessa -nimisestä ryhmästä.
Ryhmässä on IS:n tietojen mukaan käyty kiivaasti keskustelua käännytyslaista ja Sdp:n sisäisestä tilanteesta.
Kirjoitat Sdp:n vasemmistosiivestä ”luteina”, jotka pitää ”karistaa”. Miten selität kommenttiasi?
– Se oli asevelidemareiden iskulause, että ”luteet on karistettava meidän lipusta”, Lehtinen sanoo.
Jatkosodan jälkeen perustettiin SKDL-puolue, johon Lehtisen mukaan ”houkuteltiin” sosiaalidemokraatteja mukaan.
Asevelidemarit on Sdp:n historiallinen oikeistosiipi, joka käytti iskulausetta tapahtumien yhteydessä. Lehtinen edustaa itsekin oikeistolaista siipeä.
Onko mielestäsi asiallista kirjoittaa ”luteista”?
– Minä olen historiantutkija, ja lainaan historiasta näitä tilanteita, Lehtinen selittää.
Lehtinen on julkaissut useita poliittisen historian tietokirjoja sekä romaaneja.
Lehtisen kommentti Facebook-ryhmässä kuuluu sanatarkasti näin:
Aina välillä on hyvä luetteloida puolueen sisäinen vasemmisto. ”Karistetaan luteet lipusta”, asevelidemareilla oli tapana sanoa. Onneksi kysymys on taas vain ”kuutosista”.
Kommentti on kirjoitettu perjantaina, mutta se on sittemmin kadonnut ryhmästä. Lehtisen mukaan hän ei ole itse poistanut kommenttia.
Olet myös kirjoittanut useampaan kertaan, että ”Sdp:ssä on toistasataa vuotta ollut vaara vasemmalta”. Nämä kommentit ovat edelleen nähtävillä ryhmässä. Miten selität niitä?
– Sdp:n vasemmistoporukka sai aikaan punakapinan vuonna 1918. Ja sodan jälkeen oli toinen tilanne, jolloin kommunistit perustivat SKDL:n saadakseen demareita sinne.
– Tilanteet toistuvat historiassa jatkuvasti. Minun retoriikkani tulee näistä historian allegorioista, Lehtinen selittää.
Lehtisen mukaan Sdp:ssä on ollut kautta aikojen oikeisto- ja vasemmistosiipi.
Käännytyslakiäänestys osoittaa hänen mukaansa, että jakolinjat tulevat poliittisissa kysymyksissä aika ajoin esiin. Lehtinen odotti, että käännytyslain vastustus olisi ollut suurempaa.
– Minusta se oli yllättävän pieni porukka, joka on minusta lohdullista puolueen enemmistön kannalta.
– Kuitenkin suuri enemmistö pysyi yhtenäisenä. Varmasti hyvin monelle oli tietysti vaikea päätös pysyä enemmistön mukana
– Mutta politiikassa on semmoista, että jos demokratia toimii, niin enemmistö päättää, vaikka se keljuttaisi, Lehtinen sanoo.
Olitko itse käännytyslain kannalla?
– Olin sillä kannalla, että Sdp:n ei pidä erottautua suomalaisen politiikan enemmistöstä nimenomaan tässä kysymyksessä. Sitä olisi käytetty Sdp:tä vastaan pitkään ja tehokkaasti.
Lehtinen tähdentää, että oli itse käännytyslain kannalla.
Käännytyslaki meni perjantaina eduskunnassa läpi äänin 167–31. Sdp oli läpimenon suhteen ratkaisevassa asemassa.
Lakia vastaan äänesti kuusi Sdp:n kansanedustajaa. He olivat Timo Harakka, Nasima Razmyar, Matias Mäkynen, Elisa Gebhard, Krista Kiuru ja Johan Kvarnström. Muut Sdp:n kansanedustajat äänestivät lain puolesta.
IS on kertonut, että Sdp:n eduskuntaryhmässä oli paineistettu ilmapiiri käännytyslain vastustajia kohtaan. Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistivät väitteet IS:lle.
Useat Sdp:n puolueaktiivit ja kannattajat ovat kritisoineet rajusti Sdp:n toimintaa käännytyslain suhteen. Osa on ilmoittanut eroavansa puolueesta."
Sosialidemokraattinen puolue oli alunperin työväenpuolue, mutta omaksui sitten valtiohoitajapuolueen toiminnan, kuten puolueohjelmakin osoittaa.
Ongelmana on se, että valtiolla on nykypäivänä vain vähän valtaa, varsinkin talousasioissa, jossa kotimainen ja ulkomainen pääoma tekee kaiken voittojensa eteen ja kun vallassa on Kokoomus/Persu-hallitus on työläisen ääni hukkunut ja vielä lailla tukahdutettu.
Hallituspaikka siintää tähtäimessä, mutta Persut on ensin saatava pois kuvioista ja Kepu mukaan, jotta Kokoomukselle saadaan vastavoimaa. Tästä syntyy uudelleen poliittinen koheesio, jossa ääripäiden painoarvo pienenee ja hallituspolitiikka pitkälle katsovaa johdonmukaisuutta. Kukaan ei pääse lyömään toista kenttään tavalla, mitä viimeaikainen äärittävä politiikka on saanut aikaan. Tässä pelissä ei ole muita kuin pelkkiä häviäjiä.
Oikeisto/vasemmisto-akseli tulee saada balanssiin ja siihen eivät kykene kuin maltilliset keskivoimat oikeistodemareista keskustan kautta maltilliseen kokoomukseen. Kokoomuksen vaakakupissa on jo painoa, joten vaaka tarvitsee vastapuolelleen lisää painoa päästäkseen balanssiin. Perussuomalaisiin pettyneille palkansaajille on siis löytymässä paikka, jossa heidän asiaansa vastataan. Se näkyy selvästi läpi, kun näille vasemman laidan ideologisteille näytetään ovea Vasemmistoliiton suuntaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No jopas nyt jotakin, onko tosiaankin äsdeepeeläisissä äärioikeistolaisia?
Ei osa SDP:stä aijo erota, ne Erotetaan !
Harakka Lentaa heti SDP:stä
ja Kiuru Pyrstöä Pyorittäen Perässä
ja Mäkynen Märisten
Oikeistodemari ei ole äärioikeistolainen eikä oikeistolainen ylipäätään vaan lähellä poliittista keskustaa oleva työväen oikean laidan demari, joka jakaa samankaltaisen kuvan yhteiskunnallisessa politiikassa keskustan ja liberaalikokoomuslaisten kanssa ja on fiskaalisen talouspolitiikan kannattaja. Oikeistodemareita kutsutaan myös tannerilaisiksi, Väinö Tannerin poliittisen ajattelun seuraajina. Joka tuntee esim. sisällissodan ajan historiaa, tietää kyllä mitä tannerilaisuus on. Ja tuo talousajattelu kumpuaa historiasta siitä, että Tannerin talousajattelu yhdistyi oikeistolaisen fiskaalikonservatiivi Risto Rytin kanssa.
Tannerilaiset ottivat puolueen haltuunsa niiltä kuusislaisilta punakapinallisilta, jotka pakenivat Moskovaan. Tanner neuvotteli kevään 1918 talven ja kevään aikana porvarien kanssa siitä, millä keinoilla punakapina saataisiin loppumaan ja tuosta syystä kuusislaiset pidättivätkin Tannerin kaksi kertaa tuona aikana. Tähänhän Lehtinen viittaa kirjoittaessaan "luteista, jotka pitää karistaa".
"Ratkaiseva ero oli se, että kommunistit hyväksyivät punaisen Suomen sisällissodan aikaiset tavoitteet, SDP puolestaan irtisanoutui niistä"
https://maansuola.fi/1900-luvun-verisin-sisallissota-ja-sita-seurannut-kansallisen-eheytymisen-maailmanenatys/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Tanner
Et sinä kijoitustaidoton persutrolli pysty ketään demareista erottamaan!
Mutta persutrolli, mites tää liittyy persuihin?
Lue otsikko.