Kalma-alma käytti edellisessä otsikossa sanaa asiantuntija suhteessa uskovaisen ja ateistin kuolemiseen.
Itse Suureen Elämään sisältyvän kuolemisen ja kuoleman koemme jokainen omalla tavallamme. Oman pelkomme takia saatamme karttaa lähimmäisemme tuottamaa tilannetta tai pelostamme huolimatta haluamme kohdata sen. Vain olemalla silmäkkäin oman pelkomme kanssa voimme sen voittaa.
Herättäisin kysymyksen asiantuntijauskosta parin esimerkin valossa.
Asbestin aiheuttamista sairauksista (johtivat ennenaikaiseen kuolemaan) tiedettiin jo 1800-luvulla, eli sen käyttöönottovaiheessa.
Bensiinin sisältämän lyijyn tiedettiin aiheuttavan hermovaurioita jo heti sen käyttöönoton, eli 1920-luvulla.
Kuitenkin ASIANTUNTIJOIDEN taholta ei näistä vaaroista tiedotettu niiden parissa työskenteleville eikä lyijyä ja asbestia hengittäville.
Lyijyn suhteen jo 1970-luvulla tieteellinen tutkimus osoitti veren korkean lyijypitoisuuden alentavan lasten AO:ta 6 pistettä, joka vaikuttaa oppimistuloksiin.
Asbestin tiedettiin tieteellisen tutkimustulosten valossa vaurioittavan keuhkoja jo 1920-luvulla.
Tieteellisista tutkimustuloksista huolimatta asbestin käyttö rakennusteollisuudessa kiellettiin Suomessa vasta v. 1994 ja lyijybensiini korvattiin lyijyttömällä
bensiinillä 1990-luvulla.
Eli Suomessakin asiantuntijamme hyväksyivät niin lyijybensiinin kuin asbestinkin käytön niiden jo aikoja sitten tiedetyistä terveysriskeistä huolimatta.
Esitäisin kysymyksen tällä palstalla Elämänpeliä pelaaville henkilöille: katsotteko olevanne auktoritettiuskovia tieteellisen- ja poliittisen tiedonvälityksen suhteen ?
Jos ette, niin kenen tieteentekijän - poliitikon tuottamaan tietoon luotatte ja miksi ?
Itse Suureen Elämään sisältyvän kuolemisen ja kuoleman koemme jokainen omalla tavallamme. Oman pelkomme takia saatamme karttaa lähimmäisemme tuottamaa tilannetta tai pelostamme huolimatta haluamme kohdata sen. Vain olemalla silmäkkäin oman pelkomme kanssa voimme sen voittaa.
Herättäisin kysymyksen asiantuntijauskosta parin esimerkin valossa.
Asbestin aiheuttamista sairauksista (johtivat ennenaikaiseen kuolemaan) tiedettiin jo 1800-luvulla, eli sen käyttöönottovaiheessa.
Bensiinin sisältämän lyijyn tiedettiin aiheuttavan hermovaurioita jo heti sen käyttöönoton, eli 1920-luvulla.
Kuitenkin ASIANTUNTIJOIDEN taholta ei näistä vaaroista tiedotettu niiden parissa työskenteleville eikä lyijyä ja asbestia hengittäville.
Lyijyn suhteen jo 1970-luvulla tieteellinen tutkimus osoitti veren korkean lyijypitoisuuden alentavan lasten AO:ta 6 pistettä, joka vaikuttaa oppimistuloksiin.
Asbestin tiedettiin tieteellisen tutkimustulosten valossa vaurioittavan keuhkoja jo 1920-luvulla.
Tieteellisista tutkimustuloksista huolimatta asbestin käyttö rakennusteollisuudessa kiellettiin Suomessa vasta v. 1994 ja lyijybensiini korvattiin lyijyttömällä
bensiinillä 1990-luvulla.
Eli Suomessakin asiantuntijamme hyväksyivät niin lyijybensiinin kuin asbestinkin käytön niiden jo aikoja sitten tiedetyistä terveysriskeistä huolimatta.
Esitäisin kysymyksen tällä palstalla Elämänpeliä pelaaville henkilöille: katsotteko olevanne auktoritettiuskovia tieteellisen- ja poliittisen tiedonvälityksen suhteen ?
Jos ette, niin kenen tieteentekijän - poliitikon tuottamaan tietoon luotatte ja miksi ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei sillä kauanko menee ensimmäisistä epäilyistä lopulliseen käyttökieltoon, ole käsittääkseni mitään tekemistä auktoriteettiuskon kanssa.
Noin muuten näyttäisi olevan niin että uskistumiseen taipuvaiset henkilöt ovat taipuvaisia auktoritettiuskoon.
"Jos ette, niin kenen tieteentekijän - poliitikon tuottamaan tietoon luotatte ja miksi ?"
Tässä homma mielestäni kusee, miten voisin luottaa yhden ihmisen tuottamaan tietoon _ilman_ että sitä on falsifioitu riittävän hyvin muiden toimesta?
Ja silloinhan kyseessä ei enää ole auktoriteettiusko, vai kuinka?
Tieteellinen auktoriteetti kertoo miten luotettavaa tietoa voidaan hankkia kun taas uskonnollinen mihin tulee uskoa.
Auktoriteetti on se taho joka määrittää millainen on pätevä asiantuntija. Tässä tapauksessa valtio. Asiantuntijat olivat ainakin asbestitapauksessa eri mieltä terveyshaitoista. Auktoriteetti päätti että terveyshaitat ovat taloudellisia lievemmät ja perusteli tätä vetoamalla asiantuntijoihin.
Mainitsemassani, vain kahdessa esimerkissä, tiedegurumme totesivat terveysriskit, jotka kantapään kautta terveytensä menettäneet esim. asbestin suhteen olivat kokeneet jo ennen ajanlaskumme alkua.
Näissä kahdessa esimerkissä tieteellisellä taholla oli hallussaan kaikki tieto terveysriskeistä, mutta he eivät estäneet tämän tiedon käyttöönottoa poliittis-taloudellisessa merkityksessä.
Eli niin tieteellinen kuin poliittinenkin auktoriteettitaso jätti huomioonottamatta ihmisen ennenaikaisen sairastumisen, hermostovauriot ja kuoleman.
Voisin esittää lukemattomia muita esimerkkejä tieteellis-poliittisen, eli auktoriteettitason uskottelusta ruohonjuuritason kansalaisille.
Tämä tasohan tuo meille, ruohonjuuritason kansalaisille jatkuvasti uutta tietoa, josta tiedosta meidän tulee olla selvillä ja suhteuttaa tieto siihen mitä tiedon käyttöönotto aiheuttaa tällä planeetalla eläville eläville olennoille aina ihmistä myöten.
Eli yksilötasolla mihin uskoa ja mihin ei.
Empiirinen tiede saattaa muuttua huomaamatta uskonnoksi, jos ryhdytään palvomaan auktoriteettejä. Luonto näyttäytyy tieteentekijälle auktoriteetin ominausuudessa, ihmisille jää havaitsijan rooli. Kuka tahansa voi harrastaa havainnointia, joku vain enemmän, tarkemmin ja paremmin kuin toiset. Häntä kuitenkaan älköön kutsutako auktoriteetiksi, vaan ansioituneeksi tieteentekijäksi. Joskus kuitenkin nimekkään henkilön mielipide ohjaa tutkimusta ja havainnointia vain tietyn paradigman puitteissa. Kyseenalaistajia aina tarvitaan. Uskonto on lukkiutunut paradigma - onneksi täläkin palsatlla riittää kyseenalaistajia.
"Luonto näyttäytyy tieteentekijälle auktoriteetin ominausuudessa, ihmisille jää havaitsijan rooli. "
Kyllä moni tieteentekijä nimenomaan pyrkii hallitsemaan jos ei nyt koko luontoa, mutta joitakin osa-alueita, geenimanipulaatiot, koeputkihedelmöitykset, myrskyjen torjuminen, molekyylien "luominen" yms.
Tällöin luonto ei ole auktoriteetti.
onneksi täläkin palstalla riittää kyseenalaistajia.
eiha talla palajon muita olekkaan,joskus joku uskovaanen poekkee antaan mulle tukkee.
etta kiitosta vuan.ei tuu paan-silitysta ateisteilta.
No jaa, kuvaileva vs. soveltava tutkimus...Soveltavalla puolella häärii monkirjavia yrityksiä, vaikkapa noita hedelmättömyyshoitoklinikoita. Menetelmät ovat tulleet havaintojen kautta - ne on suoraan kysytty itse Luonnolta.
Kyllähän sitä tiedettäkin auktoriteettina pidetään. Riittää kuin vain sanotaan että "Tiede on tämän asian tutkinut ja todistanut" niin se saa jo suurimman osan ihmisistä uskomaan. Toiset uskovat enemmän uskontoihinsa, toiset enemmän johonkin muuhun, mutta uskontoihin uskovia piikitellään enemmän, tähän kätkeytyy tietääkseni myöskin jotain alitajuista (ehkä lapsuuden ajoilta [mahd. "Jumalan hylkäys"]), vihaa, (iva, pilkka, mustamaalaus) Harva
ihminen todella huomaa kuinka auktoriteetti uskoisia he todella ovat, tälläisiä asioita ei huomaa jos itsekritiikki puuttuu tai on vajavainen. On myös ihmisiä, jotka uskovat sanatarkasti tiedelehden otsikoihin totuutena. Vaikkei itse ole ollut mitään "todistamassa" tai tutkimassa, silti sitä luottaa pelkkiin sanoihin. Siihen kehen luotetaan.. kohde vain vaihtelee. Kyllähän terve järkikin sanoo, että esimerkiksi tieteilijöiden tutkimusten tuloksiin vaikuttavat myös heidän omat maailmankatsomuksensa. Eikä kyse loppujen lopuksi olekkaan niin objektiivisesta ja puolueettomasta tietolähteestä kuin tahtoisi uskoa. Mutta käytännössähän asia on niin, että jos ei selitä elämänkatsomuksessaan asioita "uskonnollisesti" on yleensä löydettävä jotain korvikkeita jotka antavat mielenrauhan, jonkun laisia vastauksia kysymyhksiin, oletuksia saa esimerkiksi tieteeltä vastapainoksi uskonnollisuudelle, "Tiede kertoo miten asiat todella ovat." Jne. Ateistille uskovainen on jonkin sortin tietämätön hörhö siinä missä uskovaiselle ateisti. Eikä voi varmaksi sanoa tuleeko tietokaan ylipäätään logiikan kautta vai jostain muualta. Ehkä, ehkä ei.
"ne on suoraan kysytty itse Luonnolta."
Tälläkertaa kohteena sana luonto
osa luontoa, kuin myös tieteentekijä.