Latviassa ainakin se vuoden 1920 pakko-kansallisti rikkaiden baltiansaksalaisten omaisuutta katkeroituneiden etnisten latvialaisten suureksi vahingoniloksi ja vuonna 1939 se Molotov-Ribbentrop-sopimus auttoi kusipäädiktaattori Karlis Ulmanisia pakkokarkoittamaan saksalaiset. Virosta ja Liettuasta voivat paremmin tietävät puolestaan sanoa.
Onko Baltian maissa nykyään enää baltiansaksalaisia?
Onko Baltian maissa nykyään enää baltiansaksalaisia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
80-luvulla punakoneessa pelasi lätkää hemmo nimeltä Helmut Balderis. Kuulosti sakulta, mutta en tieäd
Hemmo on latvialainen. Pelas enemmän Neukkumaajoukkueessa 70-luvulla eli neljänä vuotena kuin 80-luvulla elikkäs vain kahtena vuotena.
Osa baltiansaksalaisista suvuista innostui aikoinaan kansallisuusaatteesta ja vaihtoi kotikielekseen viron tai latvian. Heidän jälkeläisiään elää edelleen, mutta he eivät ole saksankielisiä.
Eihän ne täys-saksalaisia sukuja olleet muuten kuin kieleltään, vuosisatojen kuluessa olivat sekoittuneet paikalliseen väestöön.
Kyllä heillä oli myös saksalaiset nimet ja he identifioituivat itse saksalaisiksi. Puhdasrotuista kansaa ei ole olemassakaan, aina on joku käynyt kylillä.
Kiitos ei !
Mitä "Kiitos ei"?
Luuletko ihan oikeasti, että kaikki baltiansaksalaiset olisivat kollektiivisesti pyytäneet Hitleriä ja natseja tekemään invaasion ja massamurhaamaan niin paljon ei-saksalaisia kuin mahdollista? Natsit kyllä tekivät sellaisen helkkarinmoisen karhunpalveluksen saksalaisille, että ympäri Eurooppaa saksalaiset saivat kollektiivisen stigman, etenkin slaavilaisten kansojen keskuudessa, täysin ymmärrettävistä syistä. Monet saksalaiset kohtasivat loppunsa raakaa kostoa toteuttavien käsissä ja monet muut pakkokarkoitettiin kodeistaan Saksaan, jossa eivät olleet ikinä aiemmin asuneet.
Kiitos vaan h****tisti natseille ja Hitlerille. Kiitos v***sti.
Jos sionistihourulassa on stigmassa, on se vain positiivinen hommeli
Saksassa pyöritettiin jo ennen sotaa Zurück ins Reich-ohjelmaa. mikä tarkoitti saksalaiseksi katsottavan väestön asuinalueiden liittämistä sellaisenaan valtakuntaan tai sitten saksalaisen väestön kutsumista "takaisin kotiin". Neuvostoliiton uhan kasvaessa ja toteutuessa Baltiassa vuodesta 1939 moni saksalainen tarttui tilaisuuteen ja äänesti jaloillaan. Sitä mukaa kuin Saksan mahtialue kasvoi, alettiin myös suosia ja kehittää saksalaiseksi katsottavan väestön mahdollisuuksia kotiseudullaan, siis erilaisia herra-kansan soluja slaavien keskellä. Tästä tuli kuitenkin lyhyt ilo ja vuodesta 1944 nekin Baltian saksalaiset, jotka olivat vielä jäljellä, ymmärsivät kyllä mitä kello oli lyönyt. Jos joku oli kyllin tyhmä jäädäkseen, niin siitä yleensä palkittiin ainakin menolipulla Siperiaan