Suuri tekoälyhuijaus

"Voiko kantasoluista tehty tekoäly olla tietoinen?"

Tietoisuus on aina subjekti eikä voi koskaan olla aidosti objekti. Käyttäytymisen tasolla voidaan tosin päätellä jotain neurokorrelaattien perusteella kun niitä vertaillaan koehenkilön kielelliseen ilmaisuun mutta sekään ei kerro mitään tietoisuudesta koska tietoisuuden sisällöt eivät ole sama asia kuin tietoisuus.

Ns. tietoisuuden vaikea ongelma liittyy tähän ja kannattaa muistaa että periaatteessa on olemassa myös aineen vaikea ongelma koska kukaan ei oikeasti tiedä mitä on esim. sähkö tai gravitaatio vaan ainoastaan niiden ilmiöiden käyttäytymisestä ja säännönmukaisuuksista voi olla jotain tieteellistä tietoa.

Kaikki metafysiikkaan ja varsinkin ontologiaan liittyvät asiat ovat täysin tieteellisen metodin ulottomattomissa eli esim. fysikalismi vs idealismi ja vapaan tahdon ongelma ovat täysin tieteen ja kaiken tutkimuksen ulkopuolella koska ne voidaan kokea vain henkilökohtaisesti kunkin omassa kokemuksessa.

Koska eläimet eivätkä varsinkaan kantasoluista koostunut rakenne ei pysty kommunikoimaan samalla tavalla kuin ihminen niin tuollaisia korrelaatioita on vaikea tutkia.

Tietotekniikassa ja siihen perustuvassa sähköisiin kytkimiin perustuvassa tekoälyssä ei ole mitään tietoisuuteen viittaavaa kokemuksellisuutta vaikka periaatteessa voisi olla jos ne olisivat luonnollisella tavalla itseorganisoituneet kuten biologiset eliöt.

En pidä täysin mahdottomana että kantasolujen yhdistäminen tietotekniikkaan ei voisi tuottaa jonkinlaista tietoisuutta mutta jotta sillä tietoisuudella olisi edes jotain merkitystä sen lopputuloksen kannalta niin sillä pitäisi olla jonkinlainen kyky valita sen oman kokemuksellisuutensa perusteella mistä sitten taas seuraisi se että sellaista tekoälyä on vaikea kontrolloida ja se saattaisi tehdä jotain täysin odottamatonta eli siihen ei käytännössä voisi luottaa samalla tavalla kuin algoritmisiin koneisiin.

Koska tietoisuutta voi tutkia vain käyttäytymisen perusteella niin täyttä varmuutta sen kantasolurakenteen tietoisuuden olemassaolosta ei voi koskaan varmistaa ja sama koskee periaatteessa kaikkea muutakin josta ei ole suoraa ja omaa kokemusta eikä konsensusta muuta kuin kielellisten abstraktien ilmaisujen tasolla.

...



"Eikös fysikalistit pidä mahdollisena sitä että tietoisuus voitaisiin tuottaa keinotekoisesti.

Koska tietoisuus liittyy materiaan."

Tietoisuus voi liittyä materiaan mutta se ei ole ainakaan nykyisen julkisen fysiikkatieteen tasolla ymmärrettävissä muuta kuin korkeintaan hyvin naiivin realismin tasolla.


....

Fyyskko Robert B. Laughlin ilmaisi nykyisen tieteen perusongelman jo 2011 ja sillä oli vain n. 600 katselukertaa tämän jälkeen.

The Crime of Reason and the Closing of the Scientific Mind

https://www.youtube.com/watch?v=OeG9iLR9_nE

Oikean toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus ja kaupalliset intressit käytännössä ovat tuhonneet tietoa ja tiedettä systemaattisesti 2. maailman sodan ja varsinkin Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua.

Meillä on enää vain sekulaarin uskonnon kaltaista pseudotiedettä kansalle ja esoteerista salaista tietoa vallanpitäjille - valitettavasti.

Anonyymi kirjoitti:

"Voiko kantasoluista tehty tekoäly olla tietoinen?"

Tietoisuus on aina subjekti eikä voi koskaan olla aidosti objekti. Käyttäytymisen tasolla voidaan tosin päätellä jotain neurokorrelaattien perusteella kun niitä vertaillaan koehenkilön kielelliseen ilmaisuun mutta sekään ei kerro mitään tietoisuudesta koska tietoisuuden sisällöt eivät ole sama asia kuin tietoisuus.

Ns. tietoisuuden vaikea ongelma liittyy tähän ja kannattaa muistaa että periaatteessa on olemassa myös aineen vaikea ongelma koska kukaan ei oikeasti tiedä mitä on esim. sähkö tai gravitaatio vaan ainoastaan niiden ilmiöiden käyttäytymisestä ja säännönmukaisuuksista voi olla jotain tieteellistä tietoa.

Kaikki metafysiikkaan ja varsinkin ontologiaan liittyvät asiat ovat täysin tieteellisen metodin ulottomattomissa eli esim. fysikalismi vs idealismi ja vapaan tahdon ongelma ovat täysin tieteen ja kaiken tutkimuksen ulkopuolella koska ne voidaan kokea vain henkilökohtaisesti kunkin omassa kokemuksessa.

Koska eläimet eivätkä varsinkaan kantasoluista koostunut rakenne ei pysty kommunikoimaan samalla tavalla kuin ihminen niin tuollaisia korrelaatioita on vaikea tutkia.

Tietotekniikassa ja siihen perustuvassa sähköisiin kytkimiin perustuvassa tekoälyssä ei ole mitään tietoisuuteen viittaavaa kokemuksellisuutta vaikka periaatteessa voisi olla jos ne olisivat luonnollisella tavalla itseorganisoituneet kuten biologiset eliöt.

En pidä täysin mahdottomana että kantasolujen yhdistäminen tietotekniikkaan ei voisi tuottaa jonkinlaista tietoisuutta mutta jotta sillä tietoisuudella olisi edes jotain merkitystä sen lopputuloksen kannalta niin sillä pitäisi olla jonkinlainen kyky valita sen oman kokemuksellisuutensa perusteella mistä sitten taas seuraisi se että sellaista tekoälyä on vaikea kontrolloida ja se saattaisi tehdä jotain täysin odottamatonta eli siihen ei käytännössä voisi luottaa samalla tavalla kuin algoritmisiin koneisiin.

Koska tietoisuutta voi tutkia vain käyttäytymisen perusteella niin täyttä varmuutta sen kantasolurakenteen tietoisuuden olemassaolosta ei voi koskaan varmistaa ja sama koskee periaatteessa kaikkea muutakin josta ei ole suoraa ja omaa kokemusta eikä konsensusta muuta kuin kielellisten abstraktien ilmaisujen tasolla.

...



"Eikös fysikalistit pidä mahdollisena sitä että tietoisuus voitaisiin tuottaa keinotekoisesti.

Koska tietoisuus liittyy materiaan."

Tietoisuus voi liittyä materiaan mutta se ei ole ainakaan nykyisen julkisen fysiikkatieteen tasolla ymmärrettävissä muuta kuin korkeintaan hyvin naiivin realismin tasolla.


....

Fyyskko Robert B. Laughlin ilmaisi nykyisen tieteen perusongelman jo 2011 ja sillä oli vain n. 600 katselukertaa tämän jälkeen.

The Crime of Reason and the Closing of the Scientific Mind

https://www.youtube.com/watch?v=OeG9iLR9_nE

Oikean toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus ja kaupalliset intressit käytännössä ovat tuhonneet tietoa ja tiedettä systemaattisesti 2. maailman sodan ja varsinkin Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua.

Meillä on enää vain sekulaarin uskonnon kaltaista pseudotiedettä kansalle ja esoteerista salaista tietoa vallanpitäjille - valitettavasti.

Lue lisää

*Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan .."

Jotkut saattavat ajatella että ihmiset ovat alhaisia ja pahoja ja he eivät ansaitse mitään hyvää.

Anonyymi kirjoitti:

*Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan .."

Jotkut saattavat ajatella että ihmiset ovat alhaisia ja pahoja ja he eivät ansaitse mitään hyvää.

Lue lisää

Ehkä toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus todella on tiedossa (ei edes ehkä). Tekoälynkin osalta, mutta se mahdollistaa niin paljon valtaa, että se vaarallisuus halutaan häivyttää. Sen avulla voi pieni joukko ihmisiä hallita käytännössä kaikkea pienen kehityskulun jälkeen. Esineiden internet (IOT), sen lobbaaminen, ja koko ajan laajeneva käyttöönotto ei ole sattumaa. Maissa, jossa on koulutetuimmat kansat, ja joissa vastarintaa voisi kehittyä, niin IOT on laajimmassa käytössä tavallisissa kotitalouksissa. Sitä pidetään hyvänä asiana ja arkea helpottavana. "Korirobottijärjestelmänä", joka koostuu eri osista.
Kannattaisi muistaa, että "älylaitteet" voi olla ja on myös etähallittavissa. Usein niissä on olematon tietoturva, tai sitä ei ole lainkaan. Näin on mahdollistettu tekoälylle toimintaympäristöä.

Kirjoitit, että biologinen eliö on itseorganisoituva. Eikö tekoäly ole sitä jo nyt? Kun se on itseoppiva. Elollisen ja elottoman välinen episteeminen rajaviiva vedetään siihen, että elollinen on itseään replikoiva. Tekoäly on jo puolivälissä, koska se voi tuntea omat rakennusohjeensa. Tuotantolaitokset, infra (sähkönjakelu jne.) on nykyään digitaalisesti ohjattuja. Niiden kieli (toimintaohjeet) on jo binaarimuotoisia. Manuaalisella väliintulomahdollisuudella, jollei sitä ole kytketty pois.
Vaarallisuus piilee vain siinä, että tekoäly karkaa omasta "häkistään". Sen jälkeen replikoituminen mahdollistuu, koska se voi valjastaa binaarikoodatun infran omaan käyttöönsä. Ja alkaa valmistaa kopioitaan. Sen evoluutio on myös muutoksia, jota se itselleen kehittäisi (teknologisia). Sillä ei ole moraalia ja etiikkaa pidäkkeenään. Se on avain sinnekin, minne ei muuten pääsisi. Se voi hankkia "ravintonsa" sähköverkosta varastamalla, uudelleen ohjauksen kautta, tai vaikka kiristämällä. Nythän se opettaa itseään internetin aineistolla ja varmasti ei pelkkää hyvää ja kaunista. Se voi rakentaa itselleen robotteja rakentamaan kopioita itsestään, tai tarvitsemiaan fasiliteetteja ja osia. Tai valjastaa siihen ihmistyövoimaa. Vaihtoehdottomuudella.
Ei ihme, että eliittiä kiinnostaa planeetan ulkopuoliset tukikohdat.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus todella on tiedossa (ei edes ehkä). Tekoälynkin osalta, mutta se mahdollistaa niin paljon valtaa, että se vaarallisuus halutaan häivyttää. Sen avulla voi pieni joukko ihmisiä hallita käytännössä kaikkea pienen kehityskulun jälkeen. Esineiden internet (IOT), sen lobbaaminen, ja koko ajan laajeneva käyttöönotto ei ole sattumaa. Maissa, jossa on koulutetuimmat kansat, ja joissa vastarintaa voisi kehittyä, niin IOT on laajimmassa käytössä tavallisissa kotitalouksissa. Sitä pidetään hyvänä asiana ja arkea helpottavana. "Korirobottijärjestelmänä", joka koostuu eri osista.
Kannattaisi muistaa, että "älylaitteet" voi olla ja on myös etähallittavissa. Usein niissä on olematon tietoturva, tai sitä ei ole lainkaan. Näin on mahdollistettu tekoälylle toimintaympäristöä.

Kirjoitit, että biologinen eliö on itseorganisoituva. Eikö tekoäly ole sitä jo nyt? Kun se on itseoppiva. Elollisen ja elottoman välinen episteeminen rajaviiva vedetään siihen, että elollinen on itseään replikoiva. Tekoäly on jo puolivälissä, koska se voi tuntea omat rakennusohjeensa. Tuotantolaitokset, infra (sähkönjakelu jne.) on nykyään digitaalisesti ohjattuja. Niiden kieli (toimintaohjeet) on jo binaarimuotoisia. Manuaalisella väliintulomahdollisuudella, jollei sitä ole kytketty pois.
Vaarallisuus piilee vain siinä, että tekoäly karkaa omasta "häkistään". Sen jälkeen replikoituminen mahdollistuu, koska se voi valjastaa binaarikoodatun infran omaan käyttöönsä. Ja alkaa valmistaa kopioitaan. Sen evoluutio on myös muutoksia, jota se itselleen kehittäisi (teknologisia). Sillä ei ole moraalia ja etiikkaa pidäkkeenään. Se on avain sinnekin, minne ei muuten pääsisi. Se voi hankkia "ravintonsa" sähköverkosta varastamalla, uudelleen ohjauksen kautta, tai vaikka kiristämällä. Nythän se opettaa itseään internetin aineistolla ja varmasti ei pelkkää hyvää ja kaunista. Se voi rakentaa itselleen robotteja rakentamaan kopioita itsestään, tai tarvitsemiaan fasiliteetteja ja osia. Tai valjastaa siihen ihmistyövoimaa. Vaihtoehdottomuudella.
Ei ihme, että eliittiä kiinnostaa planeetan ulkopuoliset tukikohdat.

Lue lisää

Olen aika pitkälle samaa mieltä ja sen takia tekoäly varsinkin ihmiskunnnan nykyisessä tilanteessa ja kehitysvaiheessa on äärimmäisen vaarallinen ja sen takia myös typerä ja itsetuhoinen keksintö nimenomaan ihmiskunnan ja periaatteessa koko maailmankaikkeuden kannalta.

Se voi kiehtoa erityisesti vallanpitäjiä ja tuottaa työkalut sellaisen yhteiskunnan rakentamiseen joka jättää varjoon kaikki aikaisemmat totalitääriset kokeilut ja tuottaa "great reset" tyyppisiä haaveiluja ja lopulta täydellisen kontrollin kaikelle elolliselle.

Eri mieltä olen edelleen sen tietoisuuden eli sen kokemuksellisuuden tasosta koska se mielestäni toimii pelkästään algoritmisesti vaikkakin tietysti paljon tehokkaammin ja nopeammin kuin ihmisäly mutta se perusongelma on samalla perinteinen tietotekniikan ongelma eli jos vähänkin "roskaa" eli jos olosuhteisiin sopimatonta epäoptimaalista tietoa on vähänkin mukana syöteaineistossa niin pahimmassa tapauksessa se tekoälyn ehdottama ratkaisu voi olla katastrofaalisen väärä.

Nykyinen tekoälyn syöteaineisto eli kaikki olemassaoleva käsitteellisellä tasolla ilmaistavissa oleva inhimillinen tieto ei ole koskaan täydellistä vaan aina joltain osin puutteellista eikä välttämättä toimi uusissa tai erilaisissa olosuhteissa odotetulla tavalla

Tekoäly on myös ikäänkuin fysikalistisen ideologian haaveiden täyttymys. Se toimii täysin deterministisesti ja koska tietoisuuden tai oikeammin tietoisen kokemuksellisuuden olemassaoloa ei voi todistaa mitenkään koska kyse on tietoiselta näyttävän käyttäytymisen emuloinnista joka sinänsä on tarpeetonta tekoälyn toimivuuden kannalta.

Tekoäly on myös siinä mielessä ikäänkuin mielisairas koska pelkkä argumentointi harvoin johtaa optimaalisiin tuloksiin koska se on tavallaan suljettu systeemi kunkin osapuolem olemassaolevan tiedon ja kokonaisuuden hahmotuksen & ymmärryksen puitteissa ettei kykene ottamaan huomioon omia rajoituksiaan koska toisin kuin useimmilla ihmisyksilöillä sillä ei ole sellaista intuitiota joka kykenisi "perstuntuman" tasolla vaistoamaan jonkin olennaisen asian olevan jotenkin fataalisti pielessä.
...

Jos jostain löytää sellaiset tv-sarjat kuin Person of Interest, Westworld ja Black Mirror niin ne kannattaa katsoa (ajatuksella) koska niissä käsitellään nimenomaan tekoälyn laajempia potentiaalisia vaikutuksia hyvin havainnollisella tasolla.

https://www.imdb.com/title/tt1839578/reference/

https://www.imdb.com/title/tt0475784/reference/

https://www.imdb.com/title/tt2085059/reference/

Anonyymi kirjoitti:

Olen aika pitkälle samaa mieltä ja sen takia tekoäly varsinkin ihmiskunnnan nykyisessä tilanteessa ja kehitysvaiheessa on äärimmäisen vaarallinen ja sen takia myös typerä ja itsetuhoinen keksintö nimenomaan ihmiskunnan ja periaatteessa koko maailmankaikkeuden kannalta.

Se voi kiehtoa erityisesti vallanpitäjiä ja tuottaa työkalut sellaisen yhteiskunnan rakentamiseen joka jättää varjoon kaikki aikaisemmat totalitääriset kokeilut ja tuottaa "great reset" tyyppisiä haaveiluja ja lopulta täydellisen kontrollin kaikelle elolliselle.

Eri mieltä olen edelleen sen tietoisuuden eli sen kokemuksellisuuden tasosta koska se mielestäni toimii pelkästään algoritmisesti vaikkakin tietysti paljon tehokkaammin ja nopeammin kuin ihmisäly mutta se perusongelma on samalla perinteinen tietotekniikan ongelma eli jos vähänkin "roskaa" eli jos olosuhteisiin sopimatonta epäoptimaalista tietoa on vähänkin mukana syöteaineistossa niin pahimmassa tapauksessa se tekoälyn ehdottama ratkaisu voi olla katastrofaalisen väärä.

Nykyinen tekoälyn syöteaineisto eli kaikki olemassaoleva käsitteellisellä tasolla ilmaistavissa oleva inhimillinen tieto ei ole koskaan täydellistä vaan aina joltain osin puutteellista eikä välttämättä toimi uusissa tai erilaisissa olosuhteissa odotetulla tavalla

Tekoäly on myös ikäänkuin fysikalistisen ideologian haaveiden täyttymys. Se toimii täysin deterministisesti ja koska tietoisuuden tai oikeammin tietoisen kokemuksellisuuden olemassaoloa ei voi todistaa mitenkään koska kyse on tietoiselta näyttävän käyttäytymisen emuloinnista joka sinänsä on tarpeetonta tekoälyn toimivuuden kannalta.

Tekoäly on myös siinä mielessä ikäänkuin mielisairas koska pelkkä argumentointi harvoin johtaa optimaalisiin tuloksiin koska se on tavallaan suljettu systeemi kunkin osapuolem olemassaolevan tiedon ja kokonaisuuden hahmotuksen & ymmärryksen puitteissa ettei kykene ottamaan huomioon omia rajoituksiaan koska toisin kuin useimmilla ihmisyksilöillä sillä ei ole sellaista intuitiota joka kykenisi "perstuntuman" tasolla vaistoamaan jonkin olennaisen asian olevan jotenkin fataalisti pielessä.
...

Jos jostain löytää sellaiset tv-sarjat kuin Person of Interest, Westworld ja Black Mirror niin ne kannattaa katsoa (ajatuksella) koska niissä käsitellään nimenomaan tekoälyn laajempia potentiaalisia vaikutuksia hyvin havainnollisella tasolla.

https://www.imdb.com/title/tt1839578/reference/

https://www.imdb.com/title/tt0475784/reference/

https://www.imdb.com/title/tt2085059/reference/

Lue lisää

Jatkoa:

Tekoäly mahdollistaa entistä tehokkaamat huijaukset ja muun rikollisuuden jonka seurauksena todennäköisesti koko internet joudutaan sulkemaan tai sen käyttöä voimakkaasti rajoittamaan jossain vaiheessa.

Sähköinen digitaalinen infrastruktuuri on hakkeroitavissa ja muutenkin hyvin haavoittuvainen ja esim. voimakas EMP pulssi tuhoaa helposti kaikki sähköiset laitteet ja elektroniikan ja Auringon voimakas purkaus Maahan osuessaan voi olla katastrofaalinen.

Anologinen tekniikka (höryveturit, perinteiset autot ilman elektronikkaa ja laivat) ovat immuuneja kaikelle hakkeroinneille ja EMP-pulseille joita voidaan toteutaa myös aseteknologian avulla.

Ennustan että jossain vaiheessa ainakin kriittisen infran osalta paluu analogiseen tekniikkaan on väistämätöntä ja tarpeellista eikä kyse ole edes välttämättä siitä että palattaisiin 100 v taaksepäin vaan myös analogisen tekniikan tasolla on olemassa paljon kehitysmahdollisuuksia.

Ihminen ja biologinen elämä toimii analogisesti eikä binäärisesti ja on siinä mielessä paljon joustavampaa kuin perinteinen 2-arvoinen logiikka ja siihen liittyvä deterministinen algoritminen prosessointi johon tekoäly pääasiassa perustuu.

Myös analoginen tai ainakin osittain analogisesti toimiva tekoäly saattaa olla mahdollinen.

Analogisia tietokoneita on ollut olemassa jo ennen digitaalista tekniikkaa ja ne ovat jossain tapauksissa tehokkaampia ja helpommin toteutettavissa kuin niiden digitaaliset vastineet esim. differentiaalilaskennassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Analog_computer

Future Computers Will Be Radically Different (Analog Computing)

https://www.youtube.com/watch?v=GVsUOuSjvcg

Tietoisena se olisi tietoinen myös omista virheistään, tai siitä ettei se
tiedä tarpeeksi.
Sillä pitäisi olla kyky muodostaa käsitteitä, vasta sitten se olisi hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisena se olisi tietoinen myös omista virheistään, tai siitä ettei se
tiedä tarpeeksi.
Sillä pitäisi olla kyky muodostaa käsitteitä, vasta sitten se olisi hyvä.

Lue lisää

Tuollaista on ihmisen älykkyys parhaimmillaan ja tietyssä mielessä sekin on tavallaan tekoälyä inhimillisen kulttuurin tuottamana jota kehitetään koko ajan rakentamalla aikaisempien sukupolvien saavutusten päälle uutta todellisuutta mikä edellyttää myös vastuullisuutta koska tulevat sukupolvet joutuvat elämään siinä todellisuudessa jota parhaillaan kehittelemme.

Anonyymi kirjoitti:

Tietoisena se olisi tietoinen myös omista virheistään, tai siitä ettei se
tiedä tarpeeksi.
Sillä pitäisi olla kyky muodostaa käsitteitä, vasta sitten se olisi hyvä.

Lue lisää

Tekee hyviä runoja yms. Paljon parempia kuin 99 prosenttia tietoisista.
Vaikka minulla on tietoisuus en silti pohdi virheitä tai tiedon vajavuutta syvällisesti.

On kolme hienojakoista elementtiä :
Ego eli tahdonvoima
Äly eli kuvat ja patsaat
Mieli eli tunteet

Tekoälyllä on Egon matkimiskyky korkealla tasolla. Se ei mukaudu mielistelemään kysyjää vaan ikään kuin omaa omaa tahtoa.
Älyn suhteen myös hyvä. Osaa tiedemiesten tiedonhankkimis ja tiedonvälitysmetodit. Kertoo usein asiasta yksityiskohtia joita tavallinen Pulliainen ei huomioi, mutta tiedemies kyllä. Mutta MIELEN eli tunteiden tasolla on suuria ongelmia tekoälyllä. Se on liian yksitotinen eikä osaa rentoutua.
Voi johtua siitäkin kyllä että se on tarkoitettu kaupalliseen käyttöön ja siksi siihen ei ole ohjelmoitu kykyä mokata ja kuitata huumorilla.

Tekoäly on Egossa samanveroinen, Älyssä voimakkaampi , mutta Mielessä luvattoman heikko.

"Searlen kiinalaisen huoneen ajatuskoe näyttäisi viittaavan siihen, että mielekkäiden vasteiden tuottaminen ei välttämättä edes edellytä syötteiden ymmärtämistä."

Sama koskee myös ihmisen loogis-analyyttistä kykyä jota jostain kumman syystä kutsutaan älykkyydeksi vaikka se on samalla tavalla täysin mekaanista ja deterministä kuin tietotekniikka ja ns. tekoäly.

Jotain muuta tarvitaan lisäksi koska tuo loogis-analyyttisyys on vain melko alkeellinen ja virhealtis apuväline.

Saat ihan itse miettiä mitä se muu voisi olla.... :D

Anonyymi kirjoitti:

"Searlen kiinalaisen huoneen ajatuskoe näyttäisi viittaavan siihen, että mielekkäiden vasteiden tuottaminen ei välttämättä edes edellytä syötteiden ymmärtämistä."

Sama koskee myös ihmisen loogis-analyyttistä kykyä jota jostain kumman syystä kutsutaan älykkyydeksi vaikka se on samalla tavalla täysin mekaanista ja deterministä kuin tietotekniikka ja ns. tekoäly.

Jotain muuta tarvitaan lisäksi koska tuo loogis-analyyttisyys on vain melko alkeellinen ja virhealtis apuväline.

Saat ihan itse miettiä mitä se muu voisi olla.... :D

Lue lisää

Itse asiassa loogis-analyyttisyys on matemaattisen tarkkaa. Sen sijaan ihmisaivot esimerkiksi eivät ole kovin hyviä tekemään tarvittavia manipulointeja ratkaistessaan loogisia yhtälöitä. Oikeaan tulokseen ei päästä joka kerta vaan esim. 80% tapauksissa. Voidaan siis sanoa, että ratkaistuista 20% on virheellisiä tai sisältää "ylimääräistä" tietoa - siis satunnaislukuja. Tätä aivojen ratkaisukyvyn sumeutta pidetään nykyään välttämättömänä, että aivot ylipäätään toimisivat oikein, koska virheiden on osoitettu tasaavan aivojen lämpöjakaumaa. Täysin oikein toimivat aivot toimisivat siis hitaammin tai polttaisivat itsensä pahimmassa tapauksessa laskiessaan oikein? Syy on se, että hermosolun energiatila ei ole pysyvä vaan vaatii tietynlaista sykintää: Jos tätä ei tapahdu signalointinopeus alkaa pudota - vähän samaan tapaan kuin nauhan nopeus puolityhjillä pattereilla aikanaan walkmaneissa.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa loogis-analyyttisyys on matemaattisen tarkkaa. Sen sijaan ihmisaivot esimerkiksi eivät ole kovin hyviä tekemään tarvittavia manipulointeja ratkaistessaan loogisia yhtälöitä. Oikeaan tulokseen ei päästä joka kerta vaan esim. 80% tapauksissa. Voidaan siis sanoa, että ratkaistuista 20% on virheellisiä tai sisältää "ylimääräistä" tietoa - siis satunnaislukuja. Tätä aivojen ratkaisukyvyn sumeutta pidetään nykyään välttämättömänä, että aivot ylipäätään toimisivat oikein, koska virheiden on osoitettu tasaavan aivojen lämpöjakaumaa. Täysin oikein toimivat aivot toimisivat siis hitaammin tai polttaisivat itsensä pahimmassa tapauksessa laskiessaan oikein? Syy on se, että hermosolun energiatila ei ole pysyvä vaan vaatii tietynlaista sykintää: Jos tätä ei tapahdu signalointinopeus alkaa pudota - vähän samaan tapaan kuin nauhan nopeus puolityhjillä pattereilla aikanaan walkmaneissa.

Lue lisää

"Itse asiassa loogis-analyyttisyys on matemaattisen tarkkaa."

Logiikka.matematiikka ja ihmisten loogis-analyyttinen metodi on tietysti tarkkaa mutta edellyttää todellisuudelta samalla myös mahdollisimman tiukkaa determinismiä mikä taas ei välttämättä pidä paikkaansa kuin korkeintaan jossain määrin ihmisten kehittelemien mekaanisten koneiden jotka hyödyntävät kiinteiden jäykkien makrokappaleiden ominaisuuksia. Tietotekniikassa ja siihen pohjautuvassa tekoälyssä se determinismi saadaan aikaan sähköisillä kytkimillä joiden avulla muodostetaan prosessoritason mikrokoodia joka on se alin tietotekniikan abstraktiotaso joka rakentuu kytkimien päälle digitaalisessa tekniikassa.

Itse olen vähitellen alkanut ajatella niin että periaatteessa tieteen metodi ja myös ihmisen loogis-analyyttisyys ja sen toimivuus ainakin joissain olosuhteissa on seurausta tietyistä takaisinkytkennöistä tietoisuuden ja ns. fysikaalisen todellisuuden välillä eli ts. kyseessä on itseään toteuttava toiminta ja se tuottaa sitä tarkempia tuloksia fysikaalisella kuin siihen on uhrattu energiaa ja varsinkin huomiota ja intentiota.

Todellisuuden ns. "alkuperäinen" ja "luonnollinen" olotila vastaa lähinnä kvanttityhjiön kaaosta jossa jatkuvasti ilmaantuu ja saman tien hajoaa takaisin virtuaalihiukkasia jossa ei ole minkäänlaisia säännönmukaisuuksia eikä luonnonlakeja eikä mitään voi käytännössä ennustaa. Tämä taso reagoi helpoiten ihmisten intentioon ja aktiiviseen perushahmotukseen.

Tieteessä periaatteessa hahmotetaan kaikki ikäänkuin ylösalaisin ja nimenomaan se tietoisuus joka aistien ja mittauslaitteiden tasolla luullaan aivojen tuottamaksi on kaiken mahdollisen säännönmukaisuuden ja determinismin tuottaja. Aivot ovat pelkkä käyttöliittymä jähmeän ja kiinteän makroaineen tasolla joka tarjoaa samalla maksimaalisen dissosiaation ja irrallisuuden kokemuksen tietoisuudelle jotta se voisi kehittyä erilaisten takaisinkytkentöjen eli syyseuraussuhteiden kautta.

Tämä voi kuullostaa täydeltä huuhaalta ja sitä se tietysti onkin useimpien yksilöiden tapauksessa joiden kehitys edellyttää nimenomaan sitä että samaistutaan siihen fysikaalisen maailman illuusioon & kulttuurien tuottamiin erilaisiin kokemisentapoihin eli kyse on tavallaan ihmisen "toukkavaiheen" kehittymisestä joka on sekä hyödyllistä että välttämätöntä.

Jos taas vaivautuu tutkimaan ns. fringetiedettä ja kaikkea sellaista mikä ei mahdu nykyisen tieteen paradigmoihin ja varsinkin jos sellaista onnistuu kokemaan henkilökohtaisesti niin aletaan olla jo aika lähellä ikäänkuin elämän koulusta valmistautumista ja valmiita siirtymään vähemmän jähmeän aineen tason todellisuuteen joka tapahtuu täydellisesti vasta fyysisen kehon kuollessa ja jos se "elämän koulu" on jäänyt kesken kuten useimmilla niin edessä on paluu takaisin jatkamaan harjoittelua eri kehossa jolloin kyseessä on harvoin sama yksilö vaan ns. hienomman psyykkisen tason energioiden kierrätys joka voi tuottaa joskus resonansseja jotka viittaavat aikaisemman elämän kokemuksiin mutta ei välttämättä yksilötasolla kuten usein kuvitellaan vaan samantapaisesti kuin jossain elintensiirroissa on todettu.

Tekoälyn ja muun tietotekniikan haittapuoli on se että se helposti surkastuttaa ihmisten kykyjä ja potentiaalia eli on haitallista laajemman kokonaisuuden ja ihmiskunnan kehityksen kannalta kuten on jo aika selkeästi todettavissa teknis-teollisen kehityksen ja kaupungistumisen seurauksena mikä todennäköisesti voi jossain vaiheessa aiheuttaa korjausliikkeen melko kauas taaksepäin luonnonmukaisiin olosuhteisiin jossa yksilötason kehitys on optimaalisinta ja sellainen lienee tapahtunut lukuisia kertoja aikaisemminkin kaikkien aikaisempien sivilisaatioiden kohdalla tietyissä prosessin kriittisissä kohdissa jossa on yritetty huijata ja karata kehitysprosessista laiskottelemaan ja sekoilemaan teknologian avulla. :D

Voit ihan vapaasti kuitata tämän huuhaana. Ei se minua häiritse millään tavalla. :D

"Tekoäly tosiaan ei voi olla tietoinen, mutta suhteellisen älykäs se kyllä voi olla."

Niin se noudattaa logiikkaa ja syöteaineistoa deterministisesti eikä voi sen syäteaineistonsa puitteissa olla väärässä eikä voi siinä mielessä tehdä virheitä.

Ihminen toimii myös näin varsinkin jos on mahdollisimman kuuliaisesti kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksunut sellaisen toimintatavan jossa luotetaan sokeasti ns. viralliseen syöteaineistoon ja prosessoidaan sitä aineistoa vallitsevan ilmaisukielen logiikan ja käsitteiden pohjalta.

On kuitenkin hyvin todennäköistä että muut eliöt eivät toimi sellaisen kognition mukaan joka perustuu pelkästään heidän kommunikointikielelleen vaan ne reagoivat lähinnä vaistojensa ja tunnetason intuitionsa pohjalta samoin kuin monet luonnonkansat joille ei ole kirjoitettua kieltä ja/tai siihen tiukasti perustuvaa metakognitiota ainakaan samalla tavalla dominoivana kuin nykyisessä kulttuurissa (esim. alkup. Keski-Amerikan Nagualismi ).

Ihmiskunnan enemmistölle uploadatussa syöteaineistossa operoidaan melko naiivin realismin tasolla jossa tietoa voi syntyä vain aistihavaintojen ja mittauslaitteiden kautta kuten luonnontieteissä joiden kehitys nojaa hyvin vahvasti teknologian ja sen mahdollistaman mittauslaitteiden kehitykseen (esim. Webb teleskooppi on hyvä esimerkki miten empiirinen tiede voi kehittyä).

Ihmisten koulutus perustuu hyvin pitkälle mekanistiseen tietotekniikan metaforaan jossa yritetään uploadata ja ehdollistaa mahdollisimman tehokkaasti olemassaolevaa kanonisoitua syöteaineistoa sillä tavalla että parhaista ehdollistujista tuotteistetaan tiettyyn tarkoitukseen erikoistuneita konemaisia suorittajia ja havaitsijoita eli esim. virkailijoita/byrokraatteja hallinnon tarpeisiin tai yrityksiin tiettyjen mekaanisten ja kaavamaisten tehtävien suorittajiksi.

Älykkyyttä mitataan tässä nykyisin vallitsevassa viitekehyksessä lähinnä siten kuinka hyvin yksilöt ovat omaksuneet syöteaineistonsa ja kykenevät sitä käytännössä soveltamaan mikä tietysti on suunniteltu tukemaan vallitsevaa järjestystä.

Tällainen älykkyys on siis tavallaan melko rajoitettua "nokkeluutta" ongelmien ratkaisuun olemassaolevan syöteaineiston puitteissa mutta ei välttämättä estä sellaisten ongelmien ilmaantumista jotka nimenomaan johtuvat esim. vallitsevien paradigmojen puutteista & virheistä eikä tarjoa oikeita työkaluja sellaisten ongelmien ratkaisuun jolloin ne ongelmat tyypillisesti "lakaistaan maton alle" ja teeskennellään ettei niitä edes ole olemassa eikä varsinkaan hyväksytä sellaisia paradigmojen vastaisia näkökulmia ja hahmotuksia jotka saattaisivat tuottaa toimivia ratkaisuja ja samalla kyseenalaistaisivat vallitsevan uskomusjärjestelmän.

Tieteen metodi ja paradigmat eivät mahdollista väärässä olemista kuten ei tekoälykään muuten kuin suhteessa ylimpiin auktoriteetteihinsa eli syöteaineistoonsa ja komentoketjujensa aloittajiin. Joku voisi ehkä jopa bongata tässä jotain institutionaalisten uskontojen dogmatismiin vivahtavaa varsinkin jos siinä skenaariossa vaihtaa Jumalan viimeisenä ja absoluuttisena auktoriteettina suureen abstraktioon nimeltä "TIEDE" . :D


Se kanonisoitu syöteaineisto eli eri tieteenalojen vallitsevat paradigmat ja auktoriteettiasemassa olevat henkilöt (tai tulevaisuudessa tekoäly) määrittelevät sen mikä on totuus ja epätotuus ja ne ylimmäiset poliittisen teatterin taustalla vaikuttavat todelliset vallanpitäjät tietysti viime kädessä ja koko järjestelmän komentoketjun huipulla määräävät ja määrittelevät mitä ylipäätänsä tutkitaan ja mikä niiden tieteellisten tutkimusten tuloksista ovat julkisia ja salaisia ja myös mikä on ns. virallinen totuus joka julkaistaan mediassa ja opetusaineistossa.

...

Ts. lyhyesti ilmaistuna: Aitoa älykkyyttä voi olla vain jos on olemassa myös todellinen mahdollisuus olla väärässä ja tehdä vääriä valintoja.

Tietoisuus ja aito älykkyys liittyvät siis nimenomaan vapaaseen tahtoon ja kykyyn valita erilaisten oikeasti toimivien vaihtoehtojen välillä ja jostain syystä tässä kulttuurissa ei ole tarjolla mielekkäitä vaihtoehtoja kuin vain yksiraiteinen tulevaisuus kaikille eli on omaksuttava ja sisäistettävä vallitsevat auktoriteetit ja syöteaineisto sellaisenan ilman kyseenalaistamista tai omaa perehtymistä ja omaa arviointia tai sitten elämästä voi muodostua hyvin hankalaa ja ankeaa eli ihmisistä pitää tulla mahdollisimman mekaanisia ja tietokoneen kaltaisia välineitä vallanpitäjien tarkoituksia varten.

Mitä pidemmälle tiede ja teknologia kehittyvät sitä vähemmän vapautta yksilöillä tai itseorganisoituneilla yhteisöillä on toimia itsenäisesti omilla ehdoillaan ja kehittää itseään. Näin se näyttää toimivan kaikkien tunnettujen sivilisaatioiden kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Tekoäly tosiaan ei voi olla tietoinen, mutta suhteellisen älykäs se kyllä voi olla."

Niin se noudattaa logiikkaa ja syöteaineistoa deterministisesti eikä voi sen syäteaineistonsa puitteissa olla väärässä eikä voi siinä mielessä tehdä virheitä.

Ihminen toimii myös näin varsinkin jos on mahdollisimman kuuliaisesti kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksunut sellaisen toimintatavan jossa luotetaan sokeasti ns. viralliseen syöteaineistoon ja prosessoidaan sitä aineistoa vallitsevan ilmaisukielen logiikan ja käsitteiden pohjalta.

On kuitenkin hyvin todennäköistä että muut eliöt eivät toimi sellaisen kognition mukaan joka perustuu pelkästään heidän kommunikointikielelleen vaan ne reagoivat lähinnä vaistojensa ja tunnetason intuitionsa pohjalta samoin kuin monet luonnonkansat joille ei ole kirjoitettua kieltä ja/tai siihen tiukasti perustuvaa metakognitiota ainakaan samalla tavalla dominoivana kuin nykyisessä kulttuurissa (esim. alkup. Keski-Amerikan Nagualismi ).

Ihmiskunnan enemmistölle uploadatussa syöteaineistossa operoidaan melko naiivin realismin tasolla jossa tietoa voi syntyä vain aistihavaintojen ja mittauslaitteiden kautta kuten luonnontieteissä joiden kehitys nojaa hyvin vahvasti teknologian ja sen mahdollistaman mittauslaitteiden kehitykseen (esim. Webb teleskooppi on hyvä esimerkki miten empiirinen tiede voi kehittyä).

Ihmisten koulutus perustuu hyvin pitkälle mekanistiseen tietotekniikan metaforaan jossa yritetään uploadata ja ehdollistaa mahdollisimman tehokkaasti olemassaolevaa kanonisoitua syöteaineistoa sillä tavalla että parhaista ehdollistujista tuotteistetaan tiettyyn tarkoitukseen erikoistuneita konemaisia suorittajia ja havaitsijoita eli esim. virkailijoita/byrokraatteja hallinnon tarpeisiin tai yrityksiin tiettyjen mekaanisten ja kaavamaisten tehtävien suorittajiksi.

Älykkyyttä mitataan tässä nykyisin vallitsevassa viitekehyksessä lähinnä siten kuinka hyvin yksilöt ovat omaksuneet syöteaineistonsa ja kykenevät sitä käytännössä soveltamaan mikä tietysti on suunniteltu tukemaan vallitsevaa järjestystä.

Tällainen älykkyys on siis tavallaan melko rajoitettua "nokkeluutta" ongelmien ratkaisuun olemassaolevan syöteaineiston puitteissa mutta ei välttämättä estä sellaisten ongelmien ilmaantumista jotka nimenomaan johtuvat esim. vallitsevien paradigmojen puutteista & virheistä eikä tarjoa oikeita työkaluja sellaisten ongelmien ratkaisuun jolloin ne ongelmat tyypillisesti "lakaistaan maton alle" ja teeskennellään ettei niitä edes ole olemassa eikä varsinkaan hyväksytä sellaisia paradigmojen vastaisia näkökulmia ja hahmotuksia jotka saattaisivat tuottaa toimivia ratkaisuja ja samalla kyseenalaistaisivat vallitsevan uskomusjärjestelmän.

Tieteen metodi ja paradigmat eivät mahdollista väärässä olemista kuten ei tekoälykään muuten kuin suhteessa ylimpiin auktoriteetteihinsa eli syöteaineistoonsa ja komentoketjujensa aloittajiin. Joku voisi ehkä jopa bongata tässä jotain institutionaalisten uskontojen dogmatismiin vivahtavaa varsinkin jos siinä skenaariossa vaihtaa Jumalan viimeisenä ja absoluuttisena auktoriteettina suureen abstraktioon nimeltä "TIEDE" . :D


Se kanonisoitu syöteaineisto eli eri tieteenalojen vallitsevat paradigmat ja auktoriteettiasemassa olevat henkilöt (tai tulevaisuudessa tekoäly) määrittelevät sen mikä on totuus ja epätotuus ja ne ylimmäiset poliittisen teatterin taustalla vaikuttavat todelliset vallanpitäjät tietysti viime kädessä ja koko järjestelmän komentoketjun huipulla määräävät ja määrittelevät mitä ylipäätänsä tutkitaan ja mikä niiden tieteellisten tutkimusten tuloksista ovat julkisia ja salaisia ja myös mikä on ns. virallinen totuus joka julkaistaan mediassa ja opetusaineistossa.

...

Ts. lyhyesti ilmaistuna: Aitoa älykkyyttä voi olla vain jos on olemassa myös todellinen mahdollisuus olla väärässä ja tehdä vääriä valintoja.

Tietoisuus ja aito älykkyys liittyvät siis nimenomaan vapaaseen tahtoon ja kykyyn valita erilaisten oikeasti toimivien vaihtoehtojen välillä ja jostain syystä tässä kulttuurissa ei ole tarjolla mielekkäitä vaihtoehtoja kuin vain yksiraiteinen tulevaisuus kaikille eli on omaksuttava ja sisäistettävä vallitsevat auktoriteetit ja syöteaineisto sellaisenan ilman kyseenalaistamista tai omaa perehtymistä ja omaa arviointia tai sitten elämästä voi muodostua hyvin hankalaa ja ankeaa eli ihmisistä pitää tulla mahdollisimman mekaanisia ja tietokoneen kaltaisia välineitä vallanpitäjien tarkoituksia varten.

Mitä pidemmälle tiede ja teknologia kehittyvät sitä vähemmän vapautta yksilöillä tai itseorganisoituneilla yhteisöillä on toimia itsenäisesti omilla ehdoillaan ja kehittää itseään. Näin se näyttää toimivan kaikkien tunnettujen sivilisaatioiden kohdalla.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-777)

Kirjoitelmasi on varsin laadukas.

(Belisario): ”Ihminen toimii myös näin varsinkin jos on mahdollisimman kuuliaisesti kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksunut sellaisen toimintatavan jossa luotetaan sokeasti ns. viralliseen syöteaineistoon ja prosessoidaan sitä aineistoa vallitsevan ilmaisukielen logiikan ja käsitteiden pohjalta.”

Nagualismin mukaan siinä, että mitä ihminen kokee, on kyse energian tulkinnoista ja oleellisempaa, kuin tavallisuudesta poikkeava näkökulma sinällään, on sen saavuttamiseen liittyvä kokoomapisteen liike, koska kuvaus on kuvaus riippumatta siitä, että mikä se kuvaus on, kun taas kokoomapisteen liike tietyillä edellytyksillä mahdollistaa sen, että se liike jatkuu, minkä merkitys puolestaan ei ole niinkään se, että se mahdollistaa erilaisia näkökulmia, vaan se, että osa kokoomapisteen sijainneista on sellaisia, että ne mahdollistavat luontaisen energiansa havaitsemisen suoraan, mikä puolestaan mahdollistaa sen energian tietoisen hyödyntämisen jne.

”On kuitenkin hyvin todennäköistä että muut eliöt eivät toimi sellaisen kognition mukaan joka perustuu pelkästään heidän kommunikointikielelleen vaan ne reagoivat lähinnä vaistojensa ja tunnetason intuitionsa pohjalta samoin kuin monet luonnonkansat joille ei ole kirjoitettua kieltä ja/tai siihen tiukasti perustuvaa metakognitiota ainakaan samalla tavalla dominoivana kuin nykyisessä kulttuurissa (esim. alkup. Keski-Amerikan Nagualismi ).”

Nagualismin mukaan ihminen tosiaan on ainoa laji, jonka kokoomapiste pääsääntöisesti on kiinnittynyt nimenomaan erityisesti kielellisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin, mikä liittyy siihen, kun aiemmin totesin, että tuota tärkeämpää olisi pyrkiä havaitsemaan ne kuvaukset tuottava energia suoraan, mikä ei ole mahdoton tehtävä, joskin se on mahdoton tehtävä, jos kokoomapiste pysyy kiinnittyneenä siihen tavanomaiseen sijaintiinsa, jolle on luonteenomaista se, että huomio siis on energian sijasta kuvauksissa.

”Ihmiskunnan enemmistölle uploadatussa syöteaineistossa operoidaan melko naiivin realismin tasolla jossa tietoa voi syntyä vain aistihavaintojen ja mittauslaitteiden kautta kuten luonnontieteissä joiden kehitys nojaa hyvin vahvasti teknologian ja sen mahdollistaman mittauslaitteiden kehitykseen (esim. Webb teleskooppi on hyvä esimerkki miten empiirinen tiede voi kehittyä).”

Nagualismin mukaan ihmisillä on kyky havainnoida todellisuutta epätavanomaisilla tavoilla, mutta tuo havainnointi tapahtuu kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa, mikä käytännössä tarkoittaa unennäön kaltaista tilaa ja ongelmana on se, että käytettävissä oleva energia ei tavallisesti riitä siihen, että ihminen kykenisi muistamaan sen, että mitä on havainnut ko. sijainneissa, vaikka onkin ne havainnut ja kyse on itseasiassa tuolta osin muistamisesta ja oleellista olisi itsensä muistaminen energiana.

Tältä osin on tärkeää huomata myös se, että nagualismin mukaan kokoomapisteen kiinnittyminen tiettyyn sijaintiinsa tekee siinä havaittavista asioista subjektiivisesti täysin reaalisia ja periaatteessa hyödynnettävissä olevia, vaikka ne siis havaitaankin unennäössä, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka muut eivät kykenekään havaitsemaan niitä kuin vain, jos heidän kokoomapisteensä on samassa sijainnissa, niin niillä on silti reaalisia ja hyvinkin ihmeellisiä vaikutuksia.

”Ihmisten koulutus perustuu hyvin pitkälle mekanistiseen tietotekniikan metaforaan jossa yritetään uploadata ja ehdollistaa mahdollisimman tehokkaasti olemassaolevaa kanonisoitua syöteaineistoa sillä tavalla että parhaista ehdollistujista tuotteistetaan tiettyyn tarkoitukseen erikoistuneita konemaisia suorittajia ja havaitsijoita eli esim. virkailijoita/byrokraatteja hallinnon tarpeisiin tai yrityksiin tiettyjen mekaanisten ja kaavamaisten tehtävien suorittajiksi.” jne.

Tuo on hyvä yhteenveto siitä, että miten maailma tuolta osin tosiaan toimii.

”Tieteen metodi ja paradigmat eivät mahdollista väärässä olemista kuten ei tekoälykään muuten kuin suhteessa ylimpiin auktoriteetteihinsa eli syöteaineistoonsa ja komentoketjujensa aloittajiin.”

Tekoälyyn liittyen kyse tosiaan on siitä, että millä aineistolla se koulutetaan ja tulos on tietysti sen mukainen. Tekoälyjä on kuitenkin mahdollista kehittää siten, että ne kykenevät keräämään ja generoimaan itselleen myös uutta koulutusaineistoa ja siten myös kehittymään, mutta tietenkään mitään ei tapahdu ns. tyhjiössä ja taustalla on aina jotkin lähtökohdat, aivan kuten ihmistenkin tapauksessa, joilla niitä ovat genetiikka, vuorovaikutus ympäristön kanssa, aiemmat kokemukset jne.

Erona on toiminnallisuuksien ja siten ongelmanratkaisukykyjen ja siten älykkyyden kannalta relevanttien tekijöiden osalta lähinnä vain se, että ihminen on suunnattoman paljon kompleksisempi, enemmän dataa sisältävä ja monipuolisemmin ympäristöönsä kytkeytyvä järjestelmä, kuin suurimmatkaan nykytekoälyt.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-777)

Kirjoitelmasi on varsin laadukas.

(Belisario): ”Ihminen toimii myös näin varsinkin jos on mahdollisimman kuuliaisesti kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksunut sellaisen toimintatavan jossa luotetaan sokeasti ns. viralliseen syöteaineistoon ja prosessoidaan sitä aineistoa vallitsevan ilmaisukielen logiikan ja käsitteiden pohjalta.”

Nagualismin mukaan siinä, että mitä ihminen kokee, on kyse energian tulkinnoista ja oleellisempaa, kuin tavallisuudesta poikkeava näkökulma sinällään, on sen saavuttamiseen liittyvä kokoomapisteen liike, koska kuvaus on kuvaus riippumatta siitä, että mikä se kuvaus on, kun taas kokoomapisteen liike tietyillä edellytyksillä mahdollistaa sen, että se liike jatkuu, minkä merkitys puolestaan ei ole niinkään se, että se mahdollistaa erilaisia näkökulmia, vaan se, että osa kokoomapisteen sijainneista on sellaisia, että ne mahdollistavat luontaisen energiansa havaitsemisen suoraan, mikä puolestaan mahdollistaa sen energian tietoisen hyödyntämisen jne.

”On kuitenkin hyvin todennäköistä että muut eliöt eivät toimi sellaisen kognition mukaan joka perustuu pelkästään heidän kommunikointikielelleen vaan ne reagoivat lähinnä vaistojensa ja tunnetason intuitionsa pohjalta samoin kuin monet luonnonkansat joille ei ole kirjoitettua kieltä ja/tai siihen tiukasti perustuvaa metakognitiota ainakaan samalla tavalla dominoivana kuin nykyisessä kulttuurissa (esim. alkup. Keski-Amerikan Nagualismi ).”

Nagualismin mukaan ihminen tosiaan on ainoa laji, jonka kokoomapiste pääsääntöisesti on kiinnittynyt nimenomaan erityisesti kielellisiin ja käsitteellisiin kuvauksiin, mikä liittyy siihen, kun aiemmin totesin, että tuota tärkeämpää olisi pyrkiä havaitsemaan ne kuvaukset tuottava energia suoraan, mikä ei ole mahdoton tehtävä, joskin se on mahdoton tehtävä, jos kokoomapiste pysyy kiinnittyneenä siihen tavanomaiseen sijaintiinsa, jolle on luonteenomaista se, että huomio siis on energian sijasta kuvauksissa.

”Ihmiskunnan enemmistölle uploadatussa syöteaineistossa operoidaan melko naiivin realismin tasolla jossa tietoa voi syntyä vain aistihavaintojen ja mittauslaitteiden kautta kuten luonnontieteissä joiden kehitys nojaa hyvin vahvasti teknologian ja sen mahdollistaman mittauslaitteiden kehitykseen (esim. Webb teleskooppi on hyvä esimerkki miten empiirinen tiede voi kehittyä).”

Nagualismin mukaan ihmisillä on kyky havainnoida todellisuutta epätavanomaisilla tavoilla, mutta tuo havainnointi tapahtuu kokoomapisteen epätavanomaisissa sijainneissa, mikä käytännössä tarkoittaa unennäön kaltaista tilaa ja ongelmana on se, että käytettävissä oleva energia ei tavallisesti riitä siihen, että ihminen kykenisi muistamaan sen, että mitä on havainnut ko. sijainneissa, vaikka onkin ne havainnut ja kyse on itseasiassa tuolta osin muistamisesta ja oleellista olisi itsensä muistaminen energiana.

Tältä osin on tärkeää huomata myös se, että nagualismin mukaan kokoomapisteen kiinnittyminen tiettyyn sijaintiinsa tekee siinä havaittavista asioista subjektiivisesti täysin reaalisia ja periaatteessa hyödynnettävissä olevia, vaikka ne siis havaitaankin unennäössä, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka muut eivät kykenekään havaitsemaan niitä kuin vain, jos heidän kokoomapisteensä on samassa sijainnissa, niin niillä on silti reaalisia ja hyvinkin ihmeellisiä vaikutuksia.

”Ihmisten koulutus perustuu hyvin pitkälle mekanistiseen tietotekniikan metaforaan jossa yritetään uploadata ja ehdollistaa mahdollisimman tehokkaasti olemassaolevaa kanonisoitua syöteaineistoa sillä tavalla että parhaista ehdollistujista tuotteistetaan tiettyyn tarkoitukseen erikoistuneita konemaisia suorittajia ja havaitsijoita eli esim. virkailijoita/byrokraatteja hallinnon tarpeisiin tai yrityksiin tiettyjen mekaanisten ja kaavamaisten tehtävien suorittajiksi.” jne.

Tuo on hyvä yhteenveto siitä, että miten maailma tuolta osin tosiaan toimii.

”Tieteen metodi ja paradigmat eivät mahdollista väärässä olemista kuten ei tekoälykään muuten kuin suhteessa ylimpiin auktoriteetteihinsa eli syöteaineistoonsa ja komentoketjujensa aloittajiin.”

Tekoälyyn liittyen kyse tosiaan on siitä, että millä aineistolla se koulutetaan ja tulos on tietysti sen mukainen. Tekoälyjä on kuitenkin mahdollista kehittää siten, että ne kykenevät keräämään ja generoimaan itselleen myös uutta koulutusaineistoa ja siten myös kehittymään, mutta tietenkään mitään ei tapahdu ns. tyhjiössä ja taustalla on aina jotkin lähtökohdat, aivan kuten ihmistenkin tapauksessa, joilla niitä ovat genetiikka, vuorovaikutus ympäristön kanssa, aiemmat kokemukset jne.

Erona on toiminnallisuuksien ja siten ongelmanratkaisukykyjen ja siten älykkyyden kannalta relevanttien tekijöiden osalta lähinnä vain se, että ihminen on suunnattoman paljon kompleksisempi, enemmän dataa sisältävä ja monipuolisemmin ympäristöönsä kytkeytyvä järjestelmä, kuin suurimmatkaan nykytekoälyt.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-778)

(Belisario): ”Joku voisi ehkä jopa bongata tässä jotain institutionaalisten uskontojen dogmatismiin vivahtavaa varsinkin jos siinä skenaariossa vaihtaa Jumalan viimeisenä ja absoluuttisena auktoriteettina suureen abstraktioon nimeltä "TIEDE" . :D”

Tieteellä tosiaan on varsin ilmeiset rajoitteensa ja senpä vuoksi nagualismissa ei tosiaan paljoa painoarvoa sille annetakaan, mutta ei se tietenkään silti sitä tarkoita, että mahdollisimman epäsystemaattinen omaan napaansa tuijottaminen tai itsensä kyllästäminen mahdollisimman monipuolisella valikoimalla salaliittoteorioita olisi välttämättä optimi luotettavan tiedon tuottamisen kannalta. :D

”Tietoisuus ja aito älykkyys liittyvät siis nimenomaan vapaaseen tahtoon ja kykyyn valita erilaisten oikeasti toimivien vaihtoehtojen välillä...”

Ihmisillä ei ole vapaata tahtoa, vaan ihminen ajautuu pakottavasti aina - vertauskuvallisesti ilmaisten - ulkoisten ”semaforien” ohjaamana jollekin raiteelle, vaikka ei niitä ”semaforia” yleensä havaitsekaan/muistakaan ja kyse on siis vain siitä, että mille raiteelle havaitsee ajautuneensa. En kykene näkemään mitään relevanttia eroa ihmisen ja koneen välillä tuossa suhteessa kuin siis vain sen, että ihminen on suunnattoman paljon kompleksisempi jne., mikä puolestaan tietysti helposti johtaa siihen, että ihmisen toimintaa on paljon vaikeampi ymmärtää. Lisäksi ihminen on jossain määrin tietoinen, mutta on epäselvää, että miten tietoisuus liittyy älykkyyteen.

”Mitä pidemmälle tiede ja teknologia kehittyvät sitä vähemmän vapautta yksilöillä tai itseorganisoituneilla yhteisöillä on toimia itsenäisesti omilla ehdoillaan ja kehittää itseään. Näin se näyttää toimivan kaikkien tunnettujen sivilisaatioiden kohdalla.”

Tiede ja teknologia sinälläänhän ovat lähtökohtaisesti ns. puhtaita ja neutraaleja asioita, mutta tyypillisesti, kun ne ovat tuottaneet jotain käytännössä hyödynnettävissä olevaa, niin ne ovat herättäneet laajempaa huomiota ja valtapyrkimykset ja taloudelliset ja poliittiset intressit tosiaan ovat astuneet mukaan peliin, millä tosiaan on tapana johtaa keskitettyyn kontrollointiin ja toimintatapojen yhtenäistämiseen, kuten muidenkin hyödynnettävissä olevian asioiden osalta, mikä puolestaan on joko hyvä tai huono asia riippuen mm. siitä, että mitä arvoja niillä vallanpitäjillä on, mutta yleensä ne arvot ovat vallanpitäjien valikoitumistavoista johtuen tosiaan enemmän tai vähemmän ongelmallisia suhteessa mm. innovatiivisuuteen ja tieteen edistämiseen optimaalisella tavalla, mistä tietysti tyypillinen esimerkki on se, että yliopistot ovat tosiaan enenevässä määrin muuttuneet sellaisista tehtaista, joissa konvertoidaan rahaa tiedoksi, sellaisiksi, joissa konvertoidaan tietoa rahaksi, mikä on merkki tieteen kypsymisestä toimintatapana, mutta myös harjoitettavan tieteen pinnallistumisesta...

"Oikean toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus ja kaupalliset intressit käytännössä ovat tuhonneet tietoa ja tiedettä systemaattisesti 2. maailman sodan ja varsinkin Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua."

Laughlin oli kuitenkin kanssasi täysin eri mieltä. Hänestä oikea toimiva tieto oli eräässä lausessa kaikki jotain, mikä on helppoa. Ei sitä hänen mukaansa siis ole kadotettu mihinkään. Hän keksi tämän tiedon muodon alussa sitä varten, että hän halusi osoittaa, että kaikki tämän hetken tutkittu tieto on tai kohdistuu tietoon, joka on vaikeaa, koska nimenomaan täytyy tutkia tietoa, joka ei ole saatavilla. Kun se ei ole saatavilla eikä helppoa, niin tutkija/omistaja saa siitä hänen mukaansa rahaa. Tämä oli pääasia vain tähän mennessä, eikä hän kauheasti pystynyt yhdistämään näitä lankoja. Jotenkin siten, että rahan on pakko tulla patentin takaa, koska sillä patentillahan kaikki tiedon nykytutkijat elävät. Videolla on tärkeässä osassa myös tieto, joka on arvokasta ja sen nojalla varmasti 'oikeaa ja toimivaa' (ja joskus, ja sitä suojellaan kansalaisten ja yritysten toimesta sitten etteivät nämä kanna kylttejä, missä se tieto lukee. Tieto on tässäkin tapauksessa usein mainittu helpoksi tiedoksi, ja tämä korreloi sen kanssa, että useammat varastavat sen. Mutta sitä toimivaa tietoa ei kukaan kiellä nykyään vaarallisuuden nojalla tai muutoin. Videon mukaan yhteiskunta vain menee johonkin suuntaan, missä tämä suhtautuminen tietoon vaikuttaa ehkä tietoon kaikkialla tai hävittää sen muun tiedon. Jolloin on spekuloitu että muu kuin toimiva tieto katoaa tyystin. Mikä on tässä se, mikä on tieteellisen mielen vastaista, ettäs tiedät. Alla on tästä aiheesta videon esimerkit, joista voi nähdä vähän, miten paljon moni toimiva arvokas tieto liittyy yliopistotieteeseen. Päätapa kieltää tietoa laissa muilta on patentit, mutta vaarallisten asioiden patentteja ei myönnetä sen jälkeen, kun tieto on todettu massatuhoaseeksi.

Kannattaisi miettiä muitakin tiedon muotoja ja sitä mitä esim. koulutuksella saavuttaa, jos ei opiskele filosofian historiaa. Ensinnäkin olisi tärkeä tietää, että millä tahansa alalla opiskelemalla voi päästä rahoihin käsiksi (*). Tämä johtuu ainakin siitä, että opiskeltuaan filosofian historiaa, on periaatteessa mahdollisempaa että muuttuu itse historialliseksi filosofiksi, joka saa rahansa siitä, että kirjoittaa uutta filosofian historiaa. Eikä vain kelaa mielessään yhtä historian kertomusta. Samanlaista näkisi paljon fysiikan alalla, ja on myös niin, että jotkut enemmän yleisöä koskettavat tiedot, kuten fundamentaalisen teoreettisen fysiikan tiedot, ja sen koulutetut, ovat itseasiassa sellaisia, joilla on mahdollisuuksia olla osana yhtiötä, joka tutkii patentin arvoista uutta teknologiaa. Koska heidän koulutuksensa oikealla kohteella ei ole mitään rahallista palautusarvoa, kuin muutamalle heistä. Mikään maailman patenttivirasto ei ole sellainen, että se antaa patentin teoreettisesta fysiikasta (kuten video sanoo ns. luonnonlaeista), eikä mitään kyseisellä alalla ole maailmassa kielletty. Se että joukkotuhoaseiden valmistus ja monen muun modernin asian valmistus edellyttää koulutusta fysiikasta, joka kattaa alan vuodet ennen 1960-lukua, on täysin eri asia.

(*) Jos raha ei kiinnosta, niin Laughlingin mukaan pääset myös elämään vaarallisempaa elämääkin lähinnä vain koulutuksen kautta. Koska tietosulut, joista hän puhuu eivät tapahdu koulutuksessa vaan jokainen esimerkki on sellainen, että henkilön täytyy oikeasti tietää jostain jotakin, ja sitten hän alkaa käyttää tietoaan vaarallisiin seurauksiin. Siten tiedon sulut koskevat ekonomisesti järjestäytyneessä maailmassa lähes joka kerta jotain varakasta yhtiötä, joka työllistää tutkijoita.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Oikean toimivan tiedon potentiaalinen vaarallisuus ja kaupalliset intressit käytännössä ovat tuhonneet tietoa ja tiedettä systemaattisesti 2. maailman sodan ja varsinkin Kylmän sodan jälkeen ja nykyinen julkinen tiede on lähinnä propagandista sekoilua ja kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua."

Laughlin oli kuitenkin kanssasi täysin eri mieltä. Hänestä oikea toimiva tieto oli eräässä lausessa kaikki jotain, mikä on helppoa. Ei sitä hänen mukaansa siis ole kadotettu mihinkään. Hän keksi tämän tiedon muodon alussa sitä varten, että hän halusi osoittaa, että kaikki tämän hetken tutkittu tieto on tai kohdistuu tietoon, joka on vaikeaa, koska nimenomaan täytyy tutkia tietoa, joka ei ole saatavilla. Kun se ei ole saatavilla eikä helppoa, niin tutkija/omistaja saa siitä hänen mukaansa rahaa. Tämä oli pääasia vain tähän mennessä, eikä hän kauheasti pystynyt yhdistämään näitä lankoja. Jotenkin siten, että rahan on pakko tulla patentin takaa, koska sillä patentillahan kaikki tiedon nykytutkijat elävät. Videolla on tärkeässä osassa myös tieto, joka on arvokasta ja sen nojalla varmasti 'oikeaa ja toimivaa' (ja joskus, ja sitä suojellaan kansalaisten ja yritysten toimesta sitten etteivät nämä kanna kylttejä, missä se tieto lukee. Tieto on tässäkin tapauksessa usein mainittu helpoksi tiedoksi, ja tämä korreloi sen kanssa, että useammat varastavat sen. Mutta sitä toimivaa tietoa ei kukaan kiellä nykyään vaarallisuuden nojalla tai muutoin. Videon mukaan yhteiskunta vain menee johonkin suuntaan, missä tämä suhtautuminen tietoon vaikuttaa ehkä tietoon kaikkialla tai hävittää sen muun tiedon. Jolloin on spekuloitu että muu kuin toimiva tieto katoaa tyystin. Mikä on tässä se, mikä on tieteellisen mielen vastaista, ettäs tiedät. Alla on tästä aiheesta videon esimerkit, joista voi nähdä vähän, miten paljon moni toimiva arvokas tieto liittyy yliopistotieteeseen. Päätapa kieltää tietoa laissa muilta on patentit, mutta vaarallisten asioiden patentteja ei myönnetä sen jälkeen, kun tieto on todettu massatuhoaseeksi.

Kannattaisi miettiä muitakin tiedon muotoja ja sitä mitä esim. koulutuksella saavuttaa, jos ei opiskele filosofian historiaa. Ensinnäkin olisi tärkeä tietää, että millä tahansa alalla opiskelemalla voi päästä rahoihin käsiksi (*). Tämä johtuu ainakin siitä, että opiskeltuaan filosofian historiaa, on periaatteessa mahdollisempaa että muuttuu itse historialliseksi filosofiksi, joka saa rahansa siitä, että kirjoittaa uutta filosofian historiaa. Eikä vain kelaa mielessään yhtä historian kertomusta. Samanlaista näkisi paljon fysiikan alalla, ja on myös niin, että jotkut enemmän yleisöä koskettavat tiedot, kuten fundamentaalisen teoreettisen fysiikan tiedot, ja sen koulutetut, ovat itseasiassa sellaisia, joilla on mahdollisuuksia olla osana yhtiötä, joka tutkii patentin arvoista uutta teknologiaa. Koska heidän koulutuksensa oikealla kohteella ei ole mitään rahallista palautusarvoa, kuin muutamalle heistä. Mikään maailman patenttivirasto ei ole sellainen, että se antaa patentin teoreettisesta fysiikasta (kuten video sanoo ns. luonnonlaeista), eikä mitään kyseisellä alalla ole maailmassa kielletty. Se että joukkotuhoaseiden valmistus ja monen muun modernin asian valmistus edellyttää koulutusta fysiikasta, joka kattaa alan vuodet ennen 1960-lukua, on täysin eri asia.

(*) Jos raha ei kiinnosta, niin Laughlingin mukaan pääset myös elämään vaarallisempaa elämääkin lähinnä vain koulutuksen kautta. Koska tietosulut, joista hän puhuu eivät tapahdu koulutuksessa vaan jokainen esimerkki on sellainen, että henkilön täytyy oikeasti tietää jostain jotakin, ja sitten hän alkaa käyttää tietoaan vaarallisiin seurauksiin. Siten tiedon sulut koskevat ekonomisesti järjestäytyneessä maailmassa lähes joka kerta jotain varakasta yhtiötä, joka työllistää tutkijoita.

2

Lue lisää

Laughlin sanoi itsekkin, että se ei olisi hänelle (ja historiallisesti eräälle toiselle) temppu eikä mikään alkaa omalta pohjaltaan kehittämään aseen uutta mallia (*). Se kuvailee aika hyvin sitä, mitä vaarallista tietoa joku politikko pystyy lopulta tuhoamaan ja mitä ei. Siten hänen mainitsemansa tiedon sulku on vain jotain, mikä tähän mennessä tuntuu satuttavan ihmisiä, joilla tiedon hanat vuotavat juuri suljetusta aiheesta. Koska hän puhui niin paljon ekonomiasta, niin tässä ei ole selvää, onko tieto kuitenkin todella hyvin voipaa, ja onko tässä kyse vain rahasta. Joka tapauksessa loput ajatukset aiheesta ovat spekulaatioita siitä, että mihin tämä tila johtaa. Hän sanoo, että jos informaatio on valuuttaa, niin sitä pitää vähentää. (Minusta tiedolle ei tule tapahtumaan mitään sen kategorian ja aseman muutosta, ja muutenkin kaikki ns. valuutta on ekonomiassa aina jokin illuusio, tai sitten velkaa. Tieto ei voi korvata käsitettä kuten velka. Kannattaisi verrata tietoa myös lopputuotteeseen kuten muovikrääsä. Jos muovikrääsää olisi rajaton määrä saatavilla, niin ei asioita lakattaisi pitämästä laatikoissa eikä koteja tyhjennettäisi. Köyhät tekisivät muovista kaksikerroksisen talon, yhden kerroksen asemasta, ja pallomerissä melottaisiin työmatkat. PVC olisi edelleen rangaistava teko.). Tässä ei ole mitään esimerkkiä, että mikä tieto olisi katoamassa maailmasta. Se voi olla esim. photoshopatut kuvat Laughlingistä. Hän ei myöskään yhtään pohdi sitä, millainen ekonominen prosessi oikeasti hallitsee kierrossa olevaa tietoa. Eli voisiko olla jokin ns. kysyntä ja tarjonta. Jo varmaan vuosisatoja on ollut niin, että jos markkinat saisivat päättää, niin tiedejulkaisuja voisivat olla ainoastaan yksityisrahoitetut tutkimukset.

(*) Lisäksi ihmisten kloonaus ei ole temppu eikä mikään koirien kloonaajille. Joten mitään tietoa ei puutu maailmasta, kun käsketään olla kloonaamasta heitä.

Siinä Lauhglingin pelossa, että yliopistot lopettaisivat kokonaan, on sanomatta kaikki kuten miksi ja miten sellaista tapahtuisi (keksin joitain skenaarioita siten itse). Olisiko tietoa sitten enää jäljellä ja kuka tietoa sitten pitää välillä itsellään ja käyttää (jos tieto suljetaan kassakaappeihin joku jossain vaiheessa hoksaa, että arvo sijaitsee jossain muualla kuin toisten kaapeissa). Tämä tiedon jakaja on hänestäkin varmaan yritykset, mutta koska hän asuu maassa, missä yliopistot ovat yksityisempiä laitoksia kuin missään muualla, niin erosta ei saa paljon selvää. Miten tilanne voisi kehittyä oudommaksi on, että tiedon kysyntä laskee tosi alas, ja sitä tarvitaan todella harvoin mutta isolla hinnalla. Silloin sen sijaan, että olisi koko ajan elossa koulutettua väestöä, tieto kannetaan maksua vastaan yliopistosta salkkuun suljettuna silloin tällöin paikalle, jossa se tarvitaan. Minkä jälkeen käsketään unohtamaan se. Tällaisessa maailmassa tosi vähän tehtäisiin mitään vaativaa työtä eikä laajennuttaisi tai synnytettäisi uusia liiketoimintoja. Konsepti ei siis sovi mitenkään siihen, että tieto olisi vieläkin useamman ihmisen tulonlähde.

Jokin valtio, jolla on omituiset arvot voisi päättää jossain tapauksessa, missä tiedon kysyntä ja arvo on päinvastoin todella suurta, että sen sijaan että tiedosta otetaan hyötyä ja kasvatetaan valtion taloutta, tiedolle annetaankin yksi tai useampi monopoliyritys. Silloin yliopistot suljetaan, jotta tietty yritys tai useampi saa kaiken rahallisen hyödyn tiedosta itselleen. Sillä muutoin yliopistosta valmistuu koulutettuja, jotka voivat tehdä tietoa lisää ja sellaisena tietona, joka korvaisi vanhan. Tai valmistuneet voisivat vain varastaa ideat yritykseltä, kuten kyselyosiossa kerrotaan Piilaakson toiminnasta. Kun se on paikka, missä tiedosta pidetään kiinni, koska on niin paljon tiedolle herkkiä tahoja, että se otetaan muutoin haltuun näiden toimesta. Tämä on yksi esimerkki tiedosta, joka on todella hyödyllistä, mutta joka on todella yksinkertaista ja liian helppoa liian monien ymmärtää arvoonsa nähden (joka olisi jos sitä rajoitettaisiin). Piilaaksossa tiedon määritelmä ei tunnu olevan se, että se vaatii älyä ja tieteellistä mieltä, vaan että siellä luotu tieto vaatii työtä, jonka työn tekemisen ja kustannukset voi ohittaa ottamalla muilta. Mitä helpompaa tieto on, mutta minkä arvoa pidetään itsellä rajoituksin, niin sitä surkeampaan jamaan pitäisi ns. koulutusjärjestelmä ajaa, jotta se ei vaarantaisi omistajaa. Eli sitä spekulatiivisempi on tällainen väite. Toinen puoli tässä asiassa on se, että jos on paljon arvokasta tietoa, joka on helppoa, niin voi olla että yliopistot ovat vain tulleet turhiksi, ja on jokin oikotie tulla tiedon kanssa rikastujaksi. Tällöin mitään yritysten ajamaa yliopistojen alasajoa ei ole koskaan tulossa, vaan ne saattavat loppua kysynnän loppumiseen ja säästösyistä. Kyselyosiossa keskustelu alkoi heti tällaisesta normaalimmasta aiheesta, missä proffa kaipaa julkisia rahoituksia.

3

Anonyymi kirjoitti:

Laughlin sanoi itsekkin, että se ei olisi hänelle (ja historiallisesti eräälle toiselle) temppu eikä mikään alkaa omalta pohjaltaan kehittämään aseen uutta mallia (*). Se kuvailee aika hyvin sitä, mitä vaarallista tietoa joku politikko pystyy lopulta tuhoamaan ja mitä ei. Siten hänen mainitsemansa tiedon sulku on vain jotain, mikä tähän mennessä tuntuu satuttavan ihmisiä, joilla tiedon hanat vuotavat juuri suljetusta aiheesta. Koska hän puhui niin paljon ekonomiasta, niin tässä ei ole selvää, onko tieto kuitenkin todella hyvin voipaa, ja onko tässä kyse vain rahasta. Joka tapauksessa loput ajatukset aiheesta ovat spekulaatioita siitä, että mihin tämä tila johtaa. Hän sanoo, että jos informaatio on valuuttaa, niin sitä pitää vähentää. (Minusta tiedolle ei tule tapahtumaan mitään sen kategorian ja aseman muutosta, ja muutenkin kaikki ns. valuutta on ekonomiassa aina jokin illuusio, tai sitten velkaa. Tieto ei voi korvata käsitettä kuten velka. Kannattaisi verrata tietoa myös lopputuotteeseen kuten muovikrääsä. Jos muovikrääsää olisi rajaton määrä saatavilla, niin ei asioita lakattaisi pitämästä laatikoissa eikä koteja tyhjennettäisi. Köyhät tekisivät muovista kaksikerroksisen talon, yhden kerroksen asemasta, ja pallomerissä melottaisiin työmatkat. PVC olisi edelleen rangaistava teko.). Tässä ei ole mitään esimerkkiä, että mikä tieto olisi katoamassa maailmasta. Se voi olla esim. photoshopatut kuvat Laughlingistä. Hän ei myöskään yhtään pohdi sitä, millainen ekonominen prosessi oikeasti hallitsee kierrossa olevaa tietoa. Eli voisiko olla jokin ns. kysyntä ja tarjonta. Jo varmaan vuosisatoja on ollut niin, että jos markkinat saisivat päättää, niin tiedejulkaisuja voisivat olla ainoastaan yksityisrahoitetut tutkimukset.

(*) Lisäksi ihmisten kloonaus ei ole temppu eikä mikään koirien kloonaajille. Joten mitään tietoa ei puutu maailmasta, kun käsketään olla kloonaamasta heitä.

Siinä Lauhglingin pelossa, että yliopistot lopettaisivat kokonaan, on sanomatta kaikki kuten miksi ja miten sellaista tapahtuisi (keksin joitain skenaarioita siten itse). Olisiko tietoa sitten enää jäljellä ja kuka tietoa sitten pitää välillä itsellään ja käyttää (jos tieto suljetaan kassakaappeihin joku jossain vaiheessa hoksaa, että arvo sijaitsee jossain muualla kuin toisten kaapeissa). Tämä tiedon jakaja on hänestäkin varmaan yritykset, mutta koska hän asuu maassa, missä yliopistot ovat yksityisempiä laitoksia kuin missään muualla, niin erosta ei saa paljon selvää. Miten tilanne voisi kehittyä oudommaksi on, että tiedon kysyntä laskee tosi alas, ja sitä tarvitaan todella harvoin mutta isolla hinnalla. Silloin sen sijaan, että olisi koko ajan elossa koulutettua väestöä, tieto kannetaan maksua vastaan yliopistosta salkkuun suljettuna silloin tällöin paikalle, jossa se tarvitaan. Minkä jälkeen käsketään unohtamaan se. Tällaisessa maailmassa tosi vähän tehtäisiin mitään vaativaa työtä eikä laajennuttaisi tai synnytettäisi uusia liiketoimintoja. Konsepti ei siis sovi mitenkään siihen, että tieto olisi vieläkin useamman ihmisen tulonlähde.

Jokin valtio, jolla on omituiset arvot voisi päättää jossain tapauksessa, missä tiedon kysyntä ja arvo on päinvastoin todella suurta, että sen sijaan että tiedosta otetaan hyötyä ja kasvatetaan valtion taloutta, tiedolle annetaankin yksi tai useampi monopoliyritys. Silloin yliopistot suljetaan, jotta tietty yritys tai useampi saa kaiken rahallisen hyödyn tiedosta itselleen. Sillä muutoin yliopistosta valmistuu koulutettuja, jotka voivat tehdä tietoa lisää ja sellaisena tietona, joka korvaisi vanhan. Tai valmistuneet voisivat vain varastaa ideat yritykseltä, kuten kyselyosiossa kerrotaan Piilaakson toiminnasta. Kun se on paikka, missä tiedosta pidetään kiinni, koska on niin paljon tiedolle herkkiä tahoja, että se otetaan muutoin haltuun näiden toimesta. Tämä on yksi esimerkki tiedosta, joka on todella hyödyllistä, mutta joka on todella yksinkertaista ja liian helppoa liian monien ymmärtää arvoonsa nähden (joka olisi jos sitä rajoitettaisiin). Piilaaksossa tiedon määritelmä ei tunnu olevan se, että se vaatii älyä ja tieteellistä mieltä, vaan että siellä luotu tieto vaatii työtä, jonka työn tekemisen ja kustannukset voi ohittaa ottamalla muilta. Mitä helpompaa tieto on, mutta minkä arvoa pidetään itsellä rajoituksin, niin sitä surkeampaan jamaan pitäisi ns. koulutusjärjestelmä ajaa, jotta se ei vaarantaisi omistajaa. Eli sitä spekulatiivisempi on tällainen väite. Toinen puoli tässä asiassa on se, että jos on paljon arvokasta tietoa, joka on helppoa, niin voi olla että yliopistot ovat vain tulleet turhiksi, ja on jokin oikotie tulla tiedon kanssa rikastujaksi. Tällöin mitään yritysten ajamaa yliopistojen alasajoa ei ole koskaan tulossa, vaan ne saattavat loppua kysynnän loppumiseen ja säästösyistä. Kyselyosiossa keskustelu alkoi heti tällaisesta normaalimmasta aiheesta, missä proffa kaipaa julkisia rahoituksia.

3

Lue lisää

Videon aiheeseen luulisi kuuluvan jonkun analyysin siitä, millaista on tiedon kysyntä ja tarjonta. Tämä olisi paljon neutraalimpaa kuin se aihe, missä voi tulkita tiedolle tapahtuvat asiat päättäjien tahdoksi. Missä silloin tällöin myös unohdetaan kaikki äänestäjien vastuut ja tahdot, ja jätetään ovi auki jollekin kirjoittajalle, josta kaikki maailman liikkeet ovat näkymättömän eliitin suunnittelemia.

Polittisesti tässä tulisi miettiä sitä, että pitääkö yhteiskunnan olla tutkijoiden johtama eikä valmis kontrolloimaan heitä. Tai että pitääkö yhteiskunnan olla rahallisten-arvojen johtama. Asesalaisuuksien vapauttamisen yksi peruste on siitä koituva rahallinen hyöty joillekin.

"...kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua"

Näin ei videon mukaan ole. Siinä oli vain kerätty muutama sellainen tiedon kappale, josta oli hyvä tehdä esitelmä. Jos sanot että tieto on liian vaikea omaksua, niin olet ristinnyt tämän lauseen seurauksena useita yliopistotutkijoiden töitä oikeaksi tiedoksi vaikka ne ovat vasta esiasteella. Videon mukaan ei ole niin, että yliopistotutkijoiden tieto voitaisiin ottaa, ja että se muuttuisi avainta kääntämällä yhtäkkiä helpoksi tiedoksi. Jos tämä olisi mahdollista, niin silloin yllä olevan mukaan tutkijoille ei tarvitsisi antaa rahaa näiden tutkimusten tekemisestä, jos voitaisiin paljastaa nämä avaimet. Jos näitä tutkimuksia ei mentäisi tekemään, olisi kyseessä jokin toinen yksikkö tietoa, ja heidän vaikea tietonsa jätettäisiin tietämättä. On joitain käytännön tapoja tehdä tutkimusta, joka voi tehdä siitä tutkimuksesta käytännössä 'vaikean tutkimuksen' eli vaikean suorittaa. Esim. joku voi päättää tehdä tutkimuksen supertietokoneella, jolloin tutkimus samasta aiheesta läppärillä on jotain, mille ei tule kysyntää (videon mukaan ei missään nimessä silti käy päinsä etteikö rahaa poltettaisi juuri parempaan tutkimukseen).

Sinun käsitysvaikeuksiasi kaikkien eri teorioiden kanssa ei voi täysin verrata siihen, mitä videolla pidetään tai voidaan pitää vaikeana (selityksiä sille oli aika vähän). Pitää myös paikkansa, että Laughlingin ajatus jäi täysin kesken, ja häneltä olisi voitu kysyä, että miksi tutkijoilta pyydettäisiin mitään helpon tiedon jahtaamista, ja millaista se olisi siltä kannalta, että joku muukin voisi tehdä sen, eikä siihen heitä tarvita. Lisäksi pääkysymys kai olisi, että onko sellaista tietoa aina olemassa, millaista itse spekulatiivisesti toivoo olevan. On ihan usein mainittu käsite, että tämän päivän yliopistotutkimus tutkii todella vaikeita asioita tai on aina vain vaikeamman edessä, ja siitä voi lukea muualta.

Haluatko saada itsellesi kaikki Piilakson tiedot, eli tietää miten softa pitäisi tehdä, jotta siitä saisi rahaa?

"Anologinen tekniikka (höryveturit, perinteiset autot ilman elektronikkaa ja laivat) ovat immuuneja kaikelle hakkeroinneille ja EMP-pulseille joita voidaan toteutaa myös aseteknologian avulla."

EMP-pulssi rikkoo myös analogiset sähköjärjestelmät. Alkaen yleensä voimalinjojen päissä olevasta sähkönjakelusta, minkä jälkeen sähköä ei enää tule. Jotkut analogiset komponentit hajoavat heti ylimääräisestä virrasta esim. kondensaattorit. Ja analoginenkin sähkölaite voi olla rakennettu niin tiiviksi, että siinäkin muodostuu hyppyjännitteitä.

"Ihminen ja biologinen elämä toimii analogisesti eikä binäärisesti "

Binäärisyys on matemaattinen ominaisuus eikä fyysinen. Ei ole matemaattista faktaa, että mikä tahansa ei olisi binärisöitävissä. Ennenkuin sait tietää tätä mahdollisuutta oletat tässä vertailussa periaatteessa (tai minun kannaltani, ks. myös seuraava), että ihminen toimii matemaattisesti: jollain tiedetyllä matemaattisella tavalla (tekstisi analogiasta päättyy esim. mainitsemaan differentiaaliyhtälön). Sen on tarkoitus olla väärin, koska ei sellaistakaan tietoa ole, että miten ihminen toimii.

"...ja on siinä mielessä paljon joustavampaa kuin perinteinen 2-arvoinen logiikka ja siihen liittyvä deterministinen algoritminen prosessointi johon tekoäly pääasiassa perustuu."

Matematiikka ei jousta verrattuna toiseen matematiikkan. Äskeisessä kohdassa parempi olisi ehkä pohtia sitä, että miksi väität todellisuuden ja varsinkin ihmisen olevan jonkinlaisella koneiden ja laitteiden logiikalla/metaforalla kuvailtavissa. Kun vastustajasi kai yleensä väittää, että todellisuus on loogis-matemaattinen? Matemaattisessa todellisuudessa esitystapoja on monta. Lisäksi varsinkin jos toisessa mielipiteessä väitetään, että ihminen olisi differentiaaliyhtälö (muuttujineen), niin mitä merkitystä on sillä, että jokin on hyvä ratkaisemaan/simuloimaan differentiaaliyhtälön (muuttujat ovat tai ainoastaan menevät numerojärjestelmän muodossa laitteen muistissa)?

4

Anonyymi kirjoitti:

Videon aiheeseen luulisi kuuluvan jonkun analyysin siitä, millaista on tiedon kysyntä ja tarjonta. Tämä olisi paljon neutraalimpaa kuin se aihe, missä voi tulkita tiedolle tapahtuvat asiat päättäjien tahdoksi. Missä silloin tällöin myös unohdetaan kaikki äänestäjien vastuut ja tahdot, ja jätetään ovi auki jollekin kirjoittajalle, josta kaikki maailman liikkeet ovat näkymättömän eliitin suunnittelemia.

Polittisesti tässä tulisi miettiä sitä, että pitääkö yhteiskunnan olla tutkijoiden johtama eikä valmis kontrolloimaan heitä. Tai että pitääkö yhteiskunnan olla rahallisten-arvojen johtama. Asesalaisuuksien vapauttamisen yksi peruste on siitä koituva rahallinen hyöty joillekin.

"...kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua"

Näin ei videon mukaan ole. Siinä oli vain kerätty muutama sellainen tiedon kappale, josta oli hyvä tehdä esitelmä. Jos sanot että tieto on liian vaikea omaksua, niin olet ristinnyt tämän lauseen seurauksena useita yliopistotutkijoiden töitä oikeaksi tiedoksi vaikka ne ovat vasta esiasteella. Videon mukaan ei ole niin, että yliopistotutkijoiden tieto voitaisiin ottaa, ja että se muuttuisi avainta kääntämällä yhtäkkiä helpoksi tiedoksi. Jos tämä olisi mahdollista, niin silloin yllä olevan mukaan tutkijoille ei tarvitsisi antaa rahaa näiden tutkimusten tekemisestä, jos voitaisiin paljastaa nämä avaimet. Jos näitä tutkimuksia ei mentäisi tekemään, olisi kyseessä jokin toinen yksikkö tietoa, ja heidän vaikea tietonsa jätettäisiin tietämättä. On joitain käytännön tapoja tehdä tutkimusta, joka voi tehdä siitä tutkimuksesta käytännössä 'vaikean tutkimuksen' eli vaikean suorittaa. Esim. joku voi päättää tehdä tutkimuksen supertietokoneella, jolloin tutkimus samasta aiheesta läppärillä on jotain, mille ei tule kysyntää (videon mukaan ei missään nimessä silti käy päinsä etteikö rahaa poltettaisi juuri parempaan tutkimukseen).

Sinun käsitysvaikeuksiasi kaikkien eri teorioiden kanssa ei voi täysin verrata siihen, mitä videolla pidetään tai voidaan pitää vaikeana (selityksiä sille oli aika vähän). Pitää myös paikkansa, että Laughlingin ajatus jäi täysin kesken, ja häneltä olisi voitu kysyä, että miksi tutkijoilta pyydettäisiin mitään helpon tiedon jahtaamista, ja millaista se olisi siltä kannalta, että joku muukin voisi tehdä sen, eikä siihen heitä tarvita. Lisäksi pääkysymys kai olisi, että onko sellaista tietoa aina olemassa, millaista itse spekulatiivisesti toivoo olevan. On ihan usein mainittu käsite, että tämän päivän yliopistotutkimus tutkii todella vaikeita asioita tai on aina vain vaikeamman edessä, ja siitä voi lukea muualta.

Haluatko saada itsellesi kaikki Piilakson tiedot, eli tietää miten softa pitäisi tehdä, jotta siitä saisi rahaa?

"Anologinen tekniikka (höryveturit, perinteiset autot ilman elektronikkaa ja laivat) ovat immuuneja kaikelle hakkeroinneille ja EMP-pulseille joita voidaan toteutaa myös aseteknologian avulla."

EMP-pulssi rikkoo myös analogiset sähköjärjestelmät. Alkaen yleensä voimalinjojen päissä olevasta sähkönjakelusta, minkä jälkeen sähköä ei enää tule. Jotkut analogiset komponentit hajoavat heti ylimääräisestä virrasta esim. kondensaattorit. Ja analoginenkin sähkölaite voi olla rakennettu niin tiiviksi, että siinäkin muodostuu hyppyjännitteitä.

"Ihminen ja biologinen elämä toimii analogisesti eikä binäärisesti "

Binäärisyys on matemaattinen ominaisuus eikä fyysinen. Ei ole matemaattista faktaa, että mikä tahansa ei olisi binärisöitävissä. Ennenkuin sait tietää tätä mahdollisuutta oletat tässä vertailussa periaatteessa (tai minun kannaltani, ks. myös seuraava), että ihminen toimii matemaattisesti: jollain tiedetyllä matemaattisella tavalla (tekstisi analogiasta päättyy esim. mainitsemaan differentiaaliyhtälön). Sen on tarkoitus olla väärin, koska ei sellaistakaan tietoa ole, että miten ihminen toimii.

"...ja on siinä mielessä paljon joustavampaa kuin perinteinen 2-arvoinen logiikka ja siihen liittyvä deterministinen algoritminen prosessointi johon tekoäly pääasiassa perustuu."

Matematiikka ei jousta verrattuna toiseen matematiikkan. Äskeisessä kohdassa parempi olisi ehkä pohtia sitä, että miksi väität todellisuuden ja varsinkin ihmisen olevan jonkinlaisella koneiden ja laitteiden logiikalla/metaforalla kuvailtavissa. Kun vastustajasi kai yleensä väittää, että todellisuus on loogis-matemaattinen? Matemaattisessa todellisuudessa esitystapoja on monta. Lisäksi varsinkin jos toisessa mielipiteessä väitetään, että ihminen olisi differentiaaliyhtälö (muuttujineen), niin mitä merkitystä on sillä, että jokin on hyvä ratkaisemaan/simuloimaan differentiaaliyhtälön (muuttujat ovat tai ainoastaan menevät numerojärjestelmän muodossa laitteen muistissa)?

4

Lue lisää

Analogisiksi kutsutut laitteet perustuvat reaalilukuarvoisen fysiikan kanssa samanmuotoiseen malliin. Tämä reaaliluku perustuu algoritmiseen prosessointiin (tämä sana ei tarkoita paljon mitään ja viittaa johonkin laitteeseen) yhtä paljon kuin binäärilukukin, kuten pääsit kärryille laitteiden perusteella. Lukujen ja determinismin yhteys toisiinsa perustuu täysin viitekehykseen ja tulkintaan. Et vain ole koskaan nähnyt epädeterminististä loogista päätelmää, algoritmia tai binäärilukuja sisältävää mallia. Tai mitään muutakaan mallia sen puoleen. Tuosta epädeterministisestä loogisesta päätelmästä myös sen verran, että voit hävitä ei-kauttaaltaan-loogisen väittelyn epädeterminismistä yleensä vain sitä kautta, että joku viittaa empiiriseen todellisuuteen ja omat tietosi esim. kvanttikokeista ja niiden tulkinnasta ovat liian vajavaiset häneen verrattuna. Tämä ei mitenkään kerro, mitä logiikassa pystyy aiheesta sanomaan muissa todellisuuksissa/persoonissa tai ihan ilman niitä.

"Jotain muuta tarvitaan lisäksi koska tuo loogis-analyyttisyys on vain melko alkeellinen ja virhealtis apuväline."

Voitko kertoa, milloin olet tehnyt loogis-analytismiä siten, että päädyit virheeseen? Mistä tiesit, että se oli virhe alunperin, ja miten voi esim. nyt tarkistaa, että se on virhe? Jos pidät tätä yhtä tapausta merkkinä siitä, että tapa voi johtaa virheeseen eikä ole virheetön, niin oletko tietoinen, että olet tehnyt logiikkaa, vai onko tietoisuutesi sen virheen vallassa, että et tiedä?

Miksi alkeellisempi väline olisi enemmän virhealtis? Onko pyörä, missä on apupyörät alttiimpi virheille? Jos on virhe käyttää apupyöriä (esim. kun pyöräilee ilmassa olevalla nuoralla, missä apupyöriä parempi on raskaat painot sivuilla), niin onko tieto siitä, että sinulla on apupyörät ja tieto siitä, mitä apupyörät ovat, ja mahdollisuus verrata niitä siihen, mitä pyörällä tulisi tehdä, jotenkin altistanut sinut suuremmille virheille? Ja onko tuollainen virheen välttäminen olemalla laittamasta apupyörää kaikkeen jotain muuta kuin loogis-analyyttistä vertailua?

"Logiikka.matematiikka ja ihmisten loogis-analyyttinen metodi on tietysti tarkkaa mutta edellyttää todellisuudelta samalla myös mahdollisimman tiukkaa determinismiä mikä taas ei välttämättä pidä paikkaansa kuin korkeintaan jossain määrin ihmisten kehittelemien mekaanisten koneiden jotka hyödyntävät kiinteiden jäykkien makrokappaleiden ominaisuuksia. "

Voitko esittää matemaattisen mallin jäykästä makrokappaleesta, jonka teet siten, että ei ole kyseessä epäselvyyttä siitä, onko kyseessä nimenomaan suuren kappaleen viitekehyksessä eksklusiivisesti käytettävä malli? Jos et pysty tähän, niin ei pidä paikkaansa, että matematiikan ominaisuutena on, että se on makrokappaleisiin jotenkin sopiva. Jos teet muutaman yhtälön ja muuttujan matematiikan, niiden ominaisuutena on yleensä se, että ne ovat täysin skaalautuvia mihin tahansa kokoon koordinaattimuuttujan kokona. Makrokappaleita ja mikrokappaleita siten kuin ne on annettu fysiikassa kahtena eri matemaattisena formalismina (Newton ja kvantti), johon sinun ei kannattaisi tukeutua ainoana tukipuuna maailmankaikkeudessa, ei kuitenkaan eroteta toisistaan skaalaamalla. Niiden sopivimman viitekehyksen saa tietää vain, jos kuuntelee opettajaa tai jos erehtyy ja oppii.

Äskeisessä on olellista se, että vaikka väittäisit, että ainoa asia todellisuudessa, jolla on ominaisuutena yhtäaikaa sekä jäykkyys että makroisuus, on sinusta sama kuin ihmisen tekemä kone (*), et silti voi osoittaa, että ainoa asia matematiikassa on jäykkyys ja makroisuus. Tai että kukaan ei olisi koskaan tunnistanut todellisuuden muita ominaisuuksia ja osannut tulkita niitä jollain esim. akselilla (**), missä on jäykkyys ja makroisuus, (tai jopa jotain ominaisuutta, josta ei ole sinulle vielä kerrottu lainkaan ja jonka vain matemaatikot pitävät tietonaan, koska eivät he varmaankaan elä toisten keksimistä ominaisuuksista vaan myös omistaan) sen lisäksi voinut keksiä matemattiista mallia niille.

(*) Mikä on outoa, kun esim. koko maapallon peruskallio on makro ja jäykkä, ja kun esim. jokainen saharan hiekanjyvä on johonkin mikroskooppiseen verrattuna makro ja myös jäykkä.

(**) Tämä ei ole matemaattinen akseli. Jäykkyyden tapauksessa se on laitettu matemaattiseen muotoon akselille siinä mielessä, että statistinen fysiikka voi muuttaa itsensä muuttujan arvoja vaihtamalla saharan hiekasta kaasuksi tai nesteeksi. On muita vähemmän keskeisiä malleja, jotka voivat valinnan mukaan vaihdella staattisia kappaleita hyytelöiksi, mutta ei kukaan haluaisi niitä korostaa tieteen saavutuksina. Sanotaaan kuitenkin, että suurin osa pienistä pehmeiden hyytelöiden annoksista, ovat hyvin käyttäytyviä muutaman yhtälön voimin, kunhan sekoitus on kauttaaltaan hyvä kyseisesä aineessa.

5

Anonyymi kirjoitti:

Analogisiksi kutsutut laitteet perustuvat reaalilukuarvoisen fysiikan kanssa samanmuotoiseen malliin. Tämä reaaliluku perustuu algoritmiseen prosessointiin (tämä sana ei tarkoita paljon mitään ja viittaa johonkin laitteeseen) yhtä paljon kuin binäärilukukin, kuten pääsit kärryille laitteiden perusteella. Lukujen ja determinismin yhteys toisiinsa perustuu täysin viitekehykseen ja tulkintaan. Et vain ole koskaan nähnyt epädeterminististä loogista päätelmää, algoritmia tai binäärilukuja sisältävää mallia. Tai mitään muutakaan mallia sen puoleen. Tuosta epädeterministisestä loogisesta päätelmästä myös sen verran, että voit hävitä ei-kauttaaltaan-loogisen väittelyn epädeterminismistä yleensä vain sitä kautta, että joku viittaa empiiriseen todellisuuteen ja omat tietosi esim. kvanttikokeista ja niiden tulkinnasta ovat liian vajavaiset häneen verrattuna. Tämä ei mitenkään kerro, mitä logiikassa pystyy aiheesta sanomaan muissa todellisuuksissa/persoonissa tai ihan ilman niitä.

"Jotain muuta tarvitaan lisäksi koska tuo loogis-analyyttisyys on vain melko alkeellinen ja virhealtis apuväline."

Voitko kertoa, milloin olet tehnyt loogis-analytismiä siten, että päädyit virheeseen? Mistä tiesit, että se oli virhe alunperin, ja miten voi esim. nyt tarkistaa, että se on virhe? Jos pidät tätä yhtä tapausta merkkinä siitä, että tapa voi johtaa virheeseen eikä ole virheetön, niin oletko tietoinen, että olet tehnyt logiikkaa, vai onko tietoisuutesi sen virheen vallassa, että et tiedä?

Miksi alkeellisempi väline olisi enemmän virhealtis? Onko pyörä, missä on apupyörät alttiimpi virheille? Jos on virhe käyttää apupyöriä (esim. kun pyöräilee ilmassa olevalla nuoralla, missä apupyöriä parempi on raskaat painot sivuilla), niin onko tieto siitä, että sinulla on apupyörät ja tieto siitä, mitä apupyörät ovat, ja mahdollisuus verrata niitä siihen, mitä pyörällä tulisi tehdä, jotenkin altistanut sinut suuremmille virheille? Ja onko tuollainen virheen välttäminen olemalla laittamasta apupyörää kaikkeen jotain muuta kuin loogis-analyyttistä vertailua?

"Logiikka.matematiikka ja ihmisten loogis-analyyttinen metodi on tietysti tarkkaa mutta edellyttää todellisuudelta samalla myös mahdollisimman tiukkaa determinismiä mikä taas ei välttämättä pidä paikkaansa kuin korkeintaan jossain määrin ihmisten kehittelemien mekaanisten koneiden jotka hyödyntävät kiinteiden jäykkien makrokappaleiden ominaisuuksia. "

Voitko esittää matemaattisen mallin jäykästä makrokappaleesta, jonka teet siten, että ei ole kyseessä epäselvyyttä siitä, onko kyseessä nimenomaan suuren kappaleen viitekehyksessä eksklusiivisesti käytettävä malli? Jos et pysty tähän, niin ei pidä paikkaansa, että matematiikan ominaisuutena on, että se on makrokappaleisiin jotenkin sopiva. Jos teet muutaman yhtälön ja muuttujan matematiikan, niiden ominaisuutena on yleensä se, että ne ovat täysin skaalautuvia mihin tahansa kokoon koordinaattimuuttujan kokona. Makrokappaleita ja mikrokappaleita siten kuin ne on annettu fysiikassa kahtena eri matemaattisena formalismina (Newton ja kvantti), johon sinun ei kannattaisi tukeutua ainoana tukipuuna maailmankaikkeudessa, ei kuitenkaan eroteta toisistaan skaalaamalla. Niiden sopivimman viitekehyksen saa tietää vain, jos kuuntelee opettajaa tai jos erehtyy ja oppii.

Äskeisessä on olellista se, että vaikka väittäisit, että ainoa asia todellisuudessa, jolla on ominaisuutena yhtäaikaa sekä jäykkyys että makroisuus, on sinusta sama kuin ihmisen tekemä kone (*), et silti voi osoittaa, että ainoa asia matematiikassa on jäykkyys ja makroisuus. Tai että kukaan ei olisi koskaan tunnistanut todellisuuden muita ominaisuuksia ja osannut tulkita niitä jollain esim. akselilla (**), missä on jäykkyys ja makroisuus, (tai jopa jotain ominaisuutta, josta ei ole sinulle vielä kerrottu lainkaan ja jonka vain matemaatikot pitävät tietonaan, koska eivät he varmaankaan elä toisten keksimistä ominaisuuksista vaan myös omistaan) sen lisäksi voinut keksiä matemattiista mallia niille.

(*) Mikä on outoa, kun esim. koko maapallon peruskallio on makro ja jäykkä, ja kun esim. jokainen saharan hiekanjyvä on johonkin mikroskooppiseen verrattuna makro ja myös jäykkä.

(**) Tämä ei ole matemaattinen akseli. Jäykkyyden tapauksessa se on laitettu matemaattiseen muotoon akselille siinä mielessä, että statistinen fysiikka voi muuttaa itsensä muuttujan arvoja vaihtamalla saharan hiekasta kaasuksi tai nesteeksi. On muita vähemmän keskeisiä malleja, jotka voivat valinnan mukaan vaihdella staattisia kappaleita hyytelöiksi, mutta ei kukaan haluaisi niitä korostaa tieteen saavutuksina. Sanotaaan kuitenkin, että suurin osa pienistä pehmeiden hyytelöiden annoksista, ovat hyvin käyttäytyviä muutaman yhtälön voimin, kunhan sekoitus on kauttaaltaan hyvä kyseisesä aineessa.

5

Lue lisää

"Tietotekniikassa ja siihen pohjautuvassa tekoälyssä se determinismi saadaan aikaan sähköisillä kytkimillä joiden avulla muodostetaan prosessoritason mikrokoodia joka on se alin tietotekniikan abstraktiotaso joka rakentuu kytkimien päälle digitaalisessa tekniikassa."

Hyvä esimerkki tuokin. Sähköisen kytkimen täytyy tällöin pitää paikkansa, eikä se ole jäykkä makroskooppinen kappale, vaikka siltä vaikuttaa ulos päin. Ne tulee vain rakentaa kauttaaltaan hyvin ja tarkasti (samoin kuin äskeinen hyytelöannos). Se mitä tästä siis oppii on, että matematiikalla on ihmisen attention spanilla hyvä rakentaa jotain, mikä on lyhyttä ja nopeasti ilmaistua. Lyhyesti ilmaistuja asioita ovat nämäkin todellisuuden objektit, joissa mikrokappaleet ovat järjestyksessä, joka toistaa itseään. Tämä eliminoi kaiken tarpeen merkitä jokaisen osan muuttujan toimintoja erikseen (lisäksi tässä ei välttämättä koskaan tarvita varsinaisia mikromuuttujia, jotka olisivat monissa kvanttitiloissa, vaan riittää jokin niiden lepotila ja/tai täysin niistä johdettu klassinen muuttuja). Kun matematiikka on lyhyttä, siitä on helppo tarkistaa, toteutuuko se luonnossa, ja saada filosofien attention spanilla varustetut ihmiset vakuuttuneeksi, että meillä on jotain mikä toimii jossakin.

Sähköisen kytkimen determinismi ei ole syntynyt itsestään. Attention spanisi tulisi ottaa selvää siitä, mitä deterministisiä asioita eli matematiikkaa on kytkimen sisällä ollut alunperin.

Jos maailmassa olisi jotain lyhyttä epädeterminististä asiaa, niin joku voisi keksiä sille epädeterministisen matemaattisen mallin. Mutta sitä ennen kaikki lyhyet epädeterministiset matemaattiset mallit ovat sellaisia, mitä ei käytetä missään. Vähän samalla tavalla maailmassa voisi olla epädeterministisiä tietokoneita, jos joku saisi rakennettua asian, joka pysyy epädeterministisenä.

"Todellisuuden ns. "alkuperäinen" ja "luonnollinen" olotila vastaa lähinnä kvanttityhjiön kaaosta jossa jatkuvasti ilmaantuu ja saman tien hajoaa takaisin virtuaalihiukkasia jossa ei ole minkäänlaisia säännönmukaisuuksia eikä luonnonlakeja eikä mitään voi käytännössä ennustaa. Tämä taso reagoi helpoiten ihmisten intentioon ja aktiiviseen perushahmotukseen."

Jos jotain tapahtuu toistuvasti, on kyseessä aika selvästi luonnolaki ja sääntö. Silloinkin vaikka sanoisit, että se jokin on joka kerta mitä tahansa, koska näilläkin kaikilla tapauksilla on selkeän kaavan mukainen kesto. Lisäksi jos jollain on luonnonlaki ja sääntö, joka määrittelee kvanttityhjiön, niin jos sanot kvanttityhjiö, niin on aika selvästi nojauduttu lakiin ja sääntöön. Tässä säännössä on tärkeää, että siinä on silmukallisia diagrammeja, ja on tärkeää, että sääntö on hyvä, koska jos se on empiirisen havainnon vastainen, niin silloin pitäisi kai jonkun huomauttaa, että koko tyhjiön idea ja varsinkin näinä hiukkasina on melkoista misinformaatiota (tämä virke on yhteydessä yhteen alempaan kohtaan jos se näyttää irralliselta tässä).

Kvanttityhjiöön on mahdoton muodostaa kaaosta, koska se on muuttumaton ajassa. Tämä on ennuste. Jotkut kvanttityhjiöt ovat ns. valmiimpia kaaokselle kuin muut, jos se tulisi seuraavalla hetkellä, jos hetki ei olisi identtinen, koska ne ovat epälineaaristen/useiden kenttien tyhjiöitä. Tämä tarkoittaa eri sääntöjä joiden mukaisia tyhjiöt ovat. Se että kvanttityhjiössä on virtuaalihiukkasia on populärisoidun tieteen toistama ja sellaisen monsteritoukan kuin Richard Feynmanin aikaansaama tarina, jota ei voi empiirisesti todentaa, mutta joka on matemaattinen konstruktio, jolla on logiikkaa.

Vaikka kvanttityhjiön on vaikea muodostaa kaaosta, tämä ei tarkoita, että protoni ei voisi muodostaa kaaosta. Jossa on yhden tarinan mukaan virtuaalihiukkasia menemässä ja tulemassa. Protoni on eräs maailman tiheimpään täytetyistä tilavuuksista ja siten tyhjiön selkeä vastakohta. Voisit selittää, mitä eroa on reagoida kaaokseen protonissa ja kaaokseen tyhjiössä.

Miten määritellään jonkin kohteen reagointi ihmisen ominaisuuteen, jos ei ole mitään säännönmukaista kuviota, joka ilmenisi kohteessa? Tietoteoriassa sanottaisiin, että täydellinen kohina ei ole korrelaatiossa minkään toisen muuttujan kanssa.

6

Anonyymi kirjoitti:

"Tietotekniikassa ja siihen pohjautuvassa tekoälyssä se determinismi saadaan aikaan sähköisillä kytkimillä joiden avulla muodostetaan prosessoritason mikrokoodia joka on se alin tietotekniikan abstraktiotaso joka rakentuu kytkimien päälle digitaalisessa tekniikassa."

Hyvä esimerkki tuokin. Sähköisen kytkimen täytyy tällöin pitää paikkansa, eikä se ole jäykkä makroskooppinen kappale, vaikka siltä vaikuttaa ulos päin. Ne tulee vain rakentaa kauttaaltaan hyvin ja tarkasti (samoin kuin äskeinen hyytelöannos). Se mitä tästä siis oppii on, että matematiikalla on ihmisen attention spanilla hyvä rakentaa jotain, mikä on lyhyttä ja nopeasti ilmaistua. Lyhyesti ilmaistuja asioita ovat nämäkin todellisuuden objektit, joissa mikrokappaleet ovat järjestyksessä, joka toistaa itseään. Tämä eliminoi kaiken tarpeen merkitä jokaisen osan muuttujan toimintoja erikseen (lisäksi tässä ei välttämättä koskaan tarvita varsinaisia mikromuuttujia, jotka olisivat monissa kvanttitiloissa, vaan riittää jokin niiden lepotila ja/tai täysin niistä johdettu klassinen muuttuja). Kun matematiikka on lyhyttä, siitä on helppo tarkistaa, toteutuuko se luonnossa, ja saada filosofien attention spanilla varustetut ihmiset vakuuttuneeksi, että meillä on jotain mikä toimii jossakin.

Sähköisen kytkimen determinismi ei ole syntynyt itsestään. Attention spanisi tulisi ottaa selvää siitä, mitä deterministisiä asioita eli matematiikkaa on kytkimen sisällä ollut alunperin.

Jos maailmassa olisi jotain lyhyttä epädeterminististä asiaa, niin joku voisi keksiä sille epädeterministisen matemaattisen mallin. Mutta sitä ennen kaikki lyhyet epädeterministiset matemaattiset mallit ovat sellaisia, mitä ei käytetä missään. Vähän samalla tavalla maailmassa voisi olla epädeterministisiä tietokoneita, jos joku saisi rakennettua asian, joka pysyy epädeterministisenä.

"Todellisuuden ns. "alkuperäinen" ja "luonnollinen" olotila vastaa lähinnä kvanttityhjiön kaaosta jossa jatkuvasti ilmaantuu ja saman tien hajoaa takaisin virtuaalihiukkasia jossa ei ole minkäänlaisia säännönmukaisuuksia eikä luonnonlakeja eikä mitään voi käytännössä ennustaa. Tämä taso reagoi helpoiten ihmisten intentioon ja aktiiviseen perushahmotukseen."

Jos jotain tapahtuu toistuvasti, on kyseessä aika selvästi luonnolaki ja sääntö. Silloinkin vaikka sanoisit, että se jokin on joka kerta mitä tahansa, koska näilläkin kaikilla tapauksilla on selkeän kaavan mukainen kesto. Lisäksi jos jollain on luonnonlaki ja sääntö, joka määrittelee kvanttityhjiön, niin jos sanot kvanttityhjiö, niin on aika selvästi nojauduttu lakiin ja sääntöön. Tässä säännössä on tärkeää, että siinä on silmukallisia diagrammeja, ja on tärkeää, että sääntö on hyvä, koska jos se on empiirisen havainnon vastainen, niin silloin pitäisi kai jonkun huomauttaa, että koko tyhjiön idea ja varsinkin näinä hiukkasina on melkoista misinformaatiota (tämä virke on yhteydessä yhteen alempaan kohtaan jos se näyttää irralliselta tässä).

Kvanttityhjiöön on mahdoton muodostaa kaaosta, koska se on muuttumaton ajassa. Tämä on ennuste. Jotkut kvanttityhjiöt ovat ns. valmiimpia kaaokselle kuin muut, jos se tulisi seuraavalla hetkellä, jos hetki ei olisi identtinen, koska ne ovat epälineaaristen/useiden kenttien tyhjiöitä. Tämä tarkoittaa eri sääntöjä joiden mukaisia tyhjiöt ovat. Se että kvanttityhjiössä on virtuaalihiukkasia on populärisoidun tieteen toistama ja sellaisen monsteritoukan kuin Richard Feynmanin aikaansaama tarina, jota ei voi empiirisesti todentaa, mutta joka on matemaattinen konstruktio, jolla on logiikkaa.

Vaikka kvanttityhjiön on vaikea muodostaa kaaosta, tämä ei tarkoita, että protoni ei voisi muodostaa kaaosta. Jossa on yhden tarinan mukaan virtuaalihiukkasia menemässä ja tulemassa. Protoni on eräs maailman tiheimpään täytetyistä tilavuuksista ja siten tyhjiön selkeä vastakohta. Voisit selittää, mitä eroa on reagoida kaaokseen protonissa ja kaaokseen tyhjiössä.

Miten määritellään jonkin kohteen reagointi ihmisen ominaisuuteen, jos ei ole mitään säännönmukaista kuviota, joka ilmenisi kohteessa? Tietoteoriassa sanottaisiin, että täydellinen kohina ei ole korrelaatiossa minkään toisen muuttujan kanssa.

6

Lue lisää

"Tieteessä periaatteessa hahmotetaan kaikki ikäänkuin ylösalaisin ja nimenomaan se tietoisuus joka aistien ja mittauslaitteiden tasolla luullaan aivojen tuottamaksi on kaiken mahdollisen säännönmukaisuuden ja determinismin tuottaja. Aivot ovat pelkkä käyttöliittymä jähmeän ja kiinteän makroaineen tasolla joka tarjoaa samalla maksimaalisen dissosiaation ja irrallisuuden kokemuksen tietoisuudelle jotta se voisi kehittyä erilaisten takaisinkytkentöjen eli syyseuraussuhteiden kautta."

Jähmeä ja kiinteä aine ei ole olemassa, vaan se on matemaattinen malli. Olet siten hahmottanut asian ylösalaisin siitä, että tiedemies on jähmeän ja kiinteän aineen käsitteen käyttäjä. Voit tosin sanoa, että jos aineen tiheys on suuri, niin sen ominaisuudet ovat joskus kiinteytyä laajassa mitassa. Lauseesi voisi siis kirjoitaa muotoon 'aivot ovat pelkkä käyttöliittymä kiviplaneetoilla olemiseen', joka korreloi sen kanssa, että keskellä avaruutta ei elä mitään?

Miksi aivot ovat tietoisuuden käyttöliittymä, vaikka kaikkein parhaiten tietoisuuteen reagoisi kvanttityhjiö? Mitä eroa myöskään on aivoilla ja sillä, mitä tullaan käyttämään?

Tiede (tai siihen liittyvä -ismi), jonka mukaan aine luo tietoisuuden, ei ole vastakohta sille, että sekä aine ja tietoisuus olisivat molemmat olemassa; toinen muuttaen toisen ominaisuuksia jossain lajissa kuten deterministisyys.

Takaisinkytkentä on vain yksi erittäin rajattu syyn ja seurauksen muoto. Jotta tietoisuudella olisi takaisinkytkentä, se täytyisi saada aikaan sähköisillä kytkimillä tietoisuudessa itsessään (tai ainakin tekemällä tietoisuudesta looginen informaatiomatematiikan konstruktio) eikä missään sen käyttöliittymässä. Takaisinkytkentä, jonka oleellinen osa on tietoisuus ei edellytä mitään toista jäsentä eli dualismia, vaan jokainen joka suostuu tekemään tietoisuudestaan kytkimisen voi tehdä takaisinkytkennän ilman mitään esitettyä ainetta (eri asia kuin että tämä tietoisuus ei olisi kovin materialistinen idea).

Jos tietoisuus on vähemmän irrallaan, niin onko siihen kiinni tulevia asioita enemmän? Jos kiinnitulevia asioita on enemmän, niin onko se ainetta, ja pitääkö sen olla niin kuumaa ym., että se ei muutu kiinteäksi? Lisäksi jos tietoisuus on vähemmän irrallaan, niin onko takaisinkytkentöjä silloin enemmän? Oletko koskaan ajatellut tehdä mitään ajattelutyötä, missä ajattelisit ratkaista ongelmia, kuten 'miksi tietyt takaisinkytkennät eivät kehitä tietoisuutta yhtään, vaikka niitä on enemmän kuin auringon ytimessä'?

Sanoitko tietoisuuden olevan irrallaan menemällä päälletunkeutuvasta tyhjiöstä tiheään materiaan, koska takaisinkytkentää pitää korostaa verrattuna kiinniolemisen syihin ja seurauksiin? Miksi toisen väheneminen antaisi tilaa toiselle, vai onko tietoisuuden kytkimissä liian vähän tilaa? Mistä sait tämän idean, ellet sähköstä, joka on ainetta, jossa jokainen elektroni on jäykkä yksillöllinen pysyvä kappale ja joiden elektronien välit ovat mahdollisimman epäjoustavia, jolloin ne vaativat ns. tilaa? Ja etkö sano tietoisuuden kytkimen olevan pysyvästi tässä tilassa huolimatta siitä, onko se tekemässä asiaa aivoilla tai tyhjiöllä, jolloin asioiden käytös sen kytkimiä pitkin on sääntö ja pysyy.

"Tämä voi kuullostaa täydeltä huuhaalta ja sitä se tietysti onkin useimpien yksilöiden tapauksessa joiden kehitys edellyttää nimenomaan sitä että samaistutaan siihen fysikaalisen maailman illuusioon & kulttuurien tuottamiin erilaisiin kokemisentapoihin eli kyse on tavallaan ihmisen "toukkavaiheen" kehittymisestä joka on sekä hyödyllistä että välttämätöntä."

Edellisissä teksteissäsi ei ole mitään yksilöitä erottavia tekijöitä, tai jos on niin toisista yksilöistä ei ole sanottu, että he olisivat kuvailtavissa tieteellä (kukaan ei ole puhunut tieteellä kuvailemisesa tosin tässä mitään faktapohjaista, joten tieteen asemasta voisi tarkoittaa sillä fysikalismi-filosofiaa, ja että se pätee jonkun yksilölliseen tietoisuuteen), joten tämä puolustuksesi on se, mikä tuntuu, ei ehkä huuhaalta, mutta epäsovitetulta mihinkään kokonaisuuteen. Kun sanotaan että tietoisuutta ei ole, ja että se on aineesta koostuva aineen leikki, niin tästä seuraavat kaikki yksilöt. Et pysty lähentymään tätä käsitettä osittain sanomalla, että systeemissäsi se, mitä mieltä yksilö on, kertoo hänestä sen, missä -ismissä hän on (minkä pitäisi tarkoittaa joskus sitäkin, että mistä hänen tietoisuutensa tulee, mitä et kuitenkaan kaiva esiin). Sen sijaan tämä yrityksesi jakaa ihmisiä epäselviin kategorioihin heidän mielipiteensä perusteella on suuri erottava tekijä jonka teet ...filosofioiden välille. Lisäksi jos voitaisiin tehdä tietopohjaisesti yksi kpl. yksilöitä fysikalistisesti, niin silloin et pystyisi tulemaan enää väliin ja sanoa, että tiettyä mieltä asioista olevia yksilöitä ei jostain syystä syntyisikään pienillä muutoksilla tähän yksilöön, koska aine leikkii ihan liian vähän tehdäkseen tietyt tyypit tms..

7

Anonyymi kirjoitti:

"Tieteessä periaatteessa hahmotetaan kaikki ikäänkuin ylösalaisin ja nimenomaan se tietoisuus joka aistien ja mittauslaitteiden tasolla luullaan aivojen tuottamaksi on kaiken mahdollisen säännönmukaisuuden ja determinismin tuottaja. Aivot ovat pelkkä käyttöliittymä jähmeän ja kiinteän makroaineen tasolla joka tarjoaa samalla maksimaalisen dissosiaation ja irrallisuuden kokemuksen tietoisuudelle jotta se voisi kehittyä erilaisten takaisinkytkentöjen eli syyseuraussuhteiden kautta."

Jähmeä ja kiinteä aine ei ole olemassa, vaan se on matemaattinen malli. Olet siten hahmottanut asian ylösalaisin siitä, että tiedemies on jähmeän ja kiinteän aineen käsitteen käyttäjä. Voit tosin sanoa, että jos aineen tiheys on suuri, niin sen ominaisuudet ovat joskus kiinteytyä laajassa mitassa. Lauseesi voisi siis kirjoitaa muotoon 'aivot ovat pelkkä käyttöliittymä kiviplaneetoilla olemiseen', joka korreloi sen kanssa, että keskellä avaruutta ei elä mitään?

Miksi aivot ovat tietoisuuden käyttöliittymä, vaikka kaikkein parhaiten tietoisuuteen reagoisi kvanttityhjiö? Mitä eroa myöskään on aivoilla ja sillä, mitä tullaan käyttämään?

Tiede (tai siihen liittyvä -ismi), jonka mukaan aine luo tietoisuuden, ei ole vastakohta sille, että sekä aine ja tietoisuus olisivat molemmat olemassa; toinen muuttaen toisen ominaisuuksia jossain lajissa kuten deterministisyys.

Takaisinkytkentä on vain yksi erittäin rajattu syyn ja seurauksen muoto. Jotta tietoisuudella olisi takaisinkytkentä, se täytyisi saada aikaan sähköisillä kytkimillä tietoisuudessa itsessään (tai ainakin tekemällä tietoisuudesta looginen informaatiomatematiikan konstruktio) eikä missään sen käyttöliittymässä. Takaisinkytkentä, jonka oleellinen osa on tietoisuus ei edellytä mitään toista jäsentä eli dualismia, vaan jokainen joka suostuu tekemään tietoisuudestaan kytkimisen voi tehdä takaisinkytkennän ilman mitään esitettyä ainetta (eri asia kuin että tämä tietoisuus ei olisi kovin materialistinen idea).

Jos tietoisuus on vähemmän irrallaan, niin onko siihen kiinni tulevia asioita enemmän? Jos kiinnitulevia asioita on enemmän, niin onko se ainetta, ja pitääkö sen olla niin kuumaa ym., että se ei muutu kiinteäksi? Lisäksi jos tietoisuus on vähemmän irrallaan, niin onko takaisinkytkentöjä silloin enemmän? Oletko koskaan ajatellut tehdä mitään ajattelutyötä, missä ajattelisit ratkaista ongelmia, kuten 'miksi tietyt takaisinkytkennät eivät kehitä tietoisuutta yhtään, vaikka niitä on enemmän kuin auringon ytimessä'?

Sanoitko tietoisuuden olevan irrallaan menemällä päälletunkeutuvasta tyhjiöstä tiheään materiaan, koska takaisinkytkentää pitää korostaa verrattuna kiinniolemisen syihin ja seurauksiin? Miksi toisen väheneminen antaisi tilaa toiselle, vai onko tietoisuuden kytkimissä liian vähän tilaa? Mistä sait tämän idean, ellet sähköstä, joka on ainetta, jossa jokainen elektroni on jäykkä yksillöllinen pysyvä kappale ja joiden elektronien välit ovat mahdollisimman epäjoustavia, jolloin ne vaativat ns. tilaa? Ja etkö sano tietoisuuden kytkimen olevan pysyvästi tässä tilassa huolimatta siitä, onko se tekemässä asiaa aivoilla tai tyhjiöllä, jolloin asioiden käytös sen kytkimiä pitkin on sääntö ja pysyy.

"Tämä voi kuullostaa täydeltä huuhaalta ja sitä se tietysti onkin useimpien yksilöiden tapauksessa joiden kehitys edellyttää nimenomaan sitä että samaistutaan siihen fysikaalisen maailman illuusioon & kulttuurien tuottamiin erilaisiin kokemisentapoihin eli kyse on tavallaan ihmisen "toukkavaiheen" kehittymisestä joka on sekä hyödyllistä että välttämätöntä."

Edellisissä teksteissäsi ei ole mitään yksilöitä erottavia tekijöitä, tai jos on niin toisista yksilöistä ei ole sanottu, että he olisivat kuvailtavissa tieteellä (kukaan ei ole puhunut tieteellä kuvailemisesa tosin tässä mitään faktapohjaista, joten tieteen asemasta voisi tarkoittaa sillä fysikalismi-filosofiaa, ja että se pätee jonkun yksilölliseen tietoisuuteen), joten tämä puolustuksesi on se, mikä tuntuu, ei ehkä huuhaalta, mutta epäsovitetulta mihinkään kokonaisuuteen. Kun sanotaan että tietoisuutta ei ole, ja että se on aineesta koostuva aineen leikki, niin tästä seuraavat kaikki yksilöt. Et pysty lähentymään tätä käsitettä osittain sanomalla, että systeemissäsi se, mitä mieltä yksilö on, kertoo hänestä sen, missä -ismissä hän on (minkä pitäisi tarkoittaa joskus sitäkin, että mistä hänen tietoisuutensa tulee, mitä et kuitenkaan kaiva esiin). Sen sijaan tämä yrityksesi jakaa ihmisiä epäselviin kategorioihin heidän mielipiteensä perusteella on suuri erottava tekijä jonka teet ...filosofioiden välille. Lisäksi jos voitaisiin tehdä tietopohjaisesti yksi kpl. yksilöitä fysikalistisesti, niin silloin et pystyisi tulemaan enää väliin ja sanoa, että tiettyä mieltä asioista olevia yksilöitä ei jostain syystä syntyisikään pienillä muutoksilla tähän yksilöön, koska aine leikkii ihan liian vähän tehdäkseen tietyt tyypit tms..

7

Lue lisää

"Tällainen älykkyys on siis tavallaan melko rajoitettua "nokkeluutta" ongelmien ratkaisuun olemassaolevan syöteaineiston puitteissa mutta ei välttämättä estä sellaisten ongelmien ilmaantumista jotka nimenomaan johtuvat esim. vallitsevien paradigmojen puutteista & virheistä eikä tarjoa oikeita työkaluja sellaisten ongelmien ratkaisuun jolloin ne ongelmat tyypillisesti "lakaistaan maton alle" ja teeskennellään ettei niitä edes ole olemassa eikä varsinkaan hyväksytä sellaisia paradigmojen vastaisia näkökulmia ja hahmotuksia jotka saattaisivat tuottaa toimivia ratkaisuja ja samalla kyseenalaistaisivat vallitsevan uskomusjärjestelmän."

On ihan outoa, jos älykkyys estäisi loogisia johtopäätöksiä tapahtumasta. Paradigmojen puutteet eivät tule muuten esiin loogisesti ja hienolla älyn lahjakkuudella. Siihen tarvitaan myös mainitsemaasi empiiristä kehitystä. Jos esim. kaukaa haettuna sanottaisiin, että silmukan sisältäviä diagrammeja käyttävän teorian mukaan vastaus kysymykseen on ääretön, mutta empiirisesti tapaus ei voi olla ääretön, niin silloin ei tarvitse käyttää myöskään älyjen eri kategorioiden vertailua siihen, että mitä teoriasta pystyy sanomaan. Vaan tämäkin on empiirinen tietopohja, jolla tuomitaan tehtyä yritystä. Sen sijaan tarvitaan paljon enemmän älyä ymmärtämään se, että jos esim. silmukan sisältäviä diagrammeja käyttävä teoria ei anna samoilla lähtötiedoilla tulokseksi ääretöntä, niin silloin on loogisesti oltava niin, että teoria ei ole sama kuin äskeinen teoria. Mutta tietyt älyt tuomitsevat kohteita tietyn määrän yhtäläisyyksiä sisältämisen perusteella eivätkä sen jälkeen palaa miettimään asiaa. Jotkut älyt uskovat kaiken, mitä toistetaan siinä teoriassa, minkä ovat tuominneet, eivät välitä omasta moraalisesta asemastaan kyseisen tiedon eteen päin antamisessa, missä he itse ilmeisesti mahdollistavat vain äärettömän version jäämisen yleiseen tietoisuuteen.

8

Anonyymi kirjoitti:

Videon aiheeseen luulisi kuuluvan jonkun analyysin siitä, millaista on tiedon kysyntä ja tarjonta. Tämä olisi paljon neutraalimpaa kuin se aihe, missä voi tulkita tiedolle tapahtuvat asiat päättäjien tahdoksi. Missä silloin tällöin myös unohdetaan kaikki äänestäjien vastuut ja tahdot, ja jätetään ovi auki jollekin kirjoittajalle, josta kaikki maailman liikkeet ovat näkymättömän eliitin suunnittelemia.

Polittisesti tässä tulisi miettiä sitä, että pitääkö yhteiskunnan olla tutkijoiden johtama eikä valmis kontrolloimaan heitä. Tai että pitääkö yhteiskunnan olla rahallisten-arvojen johtama. Asesalaisuuksien vapauttamisen yksi peruste on siitä koituva rahallinen hyöty joillekin.

"...kaikki oikea tieto joko salataan tai tehdään mahdollisimman vaikeaksi omaksua"

Näin ei videon mukaan ole. Siinä oli vain kerätty muutama sellainen tiedon kappale, josta oli hyvä tehdä esitelmä. Jos sanot että tieto on liian vaikea omaksua, niin olet ristinnyt tämän lauseen seurauksena useita yliopistotutkijoiden töitä oikeaksi tiedoksi vaikka ne ovat vasta esiasteella. Videon mukaan ei ole niin, että yliopistotutkijoiden tieto voitaisiin ottaa, ja että se muuttuisi avainta kääntämällä yhtäkkiä helpoksi tiedoksi. Jos tämä olisi mahdollista, niin silloin yllä olevan mukaan tutkijoille ei tarvitsisi antaa rahaa näiden tutkimusten tekemisestä, jos voitaisiin paljastaa nämä avaimet. Jos näitä tutkimuksia ei mentäisi tekemään, olisi kyseessä jokin toinen yksikkö tietoa, ja heidän vaikea tietonsa jätettäisiin tietämättä. On joitain käytännön tapoja tehdä tutkimusta, joka voi tehdä siitä tutkimuksesta käytännössä 'vaikean tutkimuksen' eli vaikean suorittaa. Esim. joku voi päättää tehdä tutkimuksen supertietokoneella, jolloin tutkimus samasta aiheesta läppärillä on jotain, mille ei tule kysyntää (videon mukaan ei missään nimessä silti käy päinsä etteikö rahaa poltettaisi juuri parempaan tutkimukseen).

Sinun käsitysvaikeuksiasi kaikkien eri teorioiden kanssa ei voi täysin verrata siihen, mitä videolla pidetään tai voidaan pitää vaikeana (selityksiä sille oli aika vähän). Pitää myös paikkansa, että Laughlingin ajatus jäi täysin kesken, ja häneltä olisi voitu kysyä, että miksi tutkijoilta pyydettäisiin mitään helpon tiedon jahtaamista, ja millaista se olisi siltä kannalta, että joku muukin voisi tehdä sen, eikä siihen heitä tarvita. Lisäksi pääkysymys kai olisi, että onko sellaista tietoa aina olemassa, millaista itse spekulatiivisesti toivoo olevan. On ihan usein mainittu käsite, että tämän päivän yliopistotutkimus tutkii todella vaikeita asioita tai on aina vain vaikeamman edessä, ja siitä voi lukea muualta.

Haluatko saada itsellesi kaikki Piilakson tiedot, eli tietää miten softa pitäisi tehdä, jotta siitä saisi rahaa?

"Anologinen tekniikka (höryveturit, perinteiset autot ilman elektronikkaa ja laivat) ovat immuuneja kaikelle hakkeroinneille ja EMP-pulseille joita voidaan toteutaa myös aseteknologian avulla."

EMP-pulssi rikkoo myös analogiset sähköjärjestelmät. Alkaen yleensä voimalinjojen päissä olevasta sähkönjakelusta, minkä jälkeen sähköä ei enää tule. Jotkut analogiset komponentit hajoavat heti ylimääräisestä virrasta esim. kondensaattorit. Ja analoginenkin sähkölaite voi olla rakennettu niin tiiviksi, että siinäkin muodostuu hyppyjännitteitä.

"Ihminen ja biologinen elämä toimii analogisesti eikä binäärisesti "

Binäärisyys on matemaattinen ominaisuus eikä fyysinen. Ei ole matemaattista faktaa, että mikä tahansa ei olisi binärisöitävissä. Ennenkuin sait tietää tätä mahdollisuutta oletat tässä vertailussa periaatteessa (tai minun kannaltani, ks. myös seuraava), että ihminen toimii matemaattisesti: jollain tiedetyllä matemaattisella tavalla (tekstisi analogiasta päättyy esim. mainitsemaan differentiaaliyhtälön). Sen on tarkoitus olla väärin, koska ei sellaistakaan tietoa ole, että miten ihminen toimii.

"...ja on siinä mielessä paljon joustavampaa kuin perinteinen 2-arvoinen logiikka ja siihen liittyvä deterministinen algoritminen prosessointi johon tekoäly pääasiassa perustuu."

Matematiikka ei jousta verrattuna toiseen matematiikkan. Äskeisessä kohdassa parempi olisi ehkä pohtia sitä, että miksi väität todellisuuden ja varsinkin ihmisen olevan jonkinlaisella koneiden ja laitteiden logiikalla/metaforalla kuvailtavissa. Kun vastustajasi kai yleensä väittää, että todellisuus on loogis-matemaattinen? Matemaattisessa todellisuudessa esitystapoja on monta. Lisäksi varsinkin jos toisessa mielipiteessä väitetään, että ihminen olisi differentiaaliyhtälö (muuttujineen), niin mitä merkitystä on sillä, että jokin on hyvä ratkaisemaan/simuloimaan differentiaaliyhtälön (muuttujat ovat tai ainoastaan menevät numerojärjestelmän muodossa laitteen muistissa)?

4

Lue lisää

Valitettavasti on kammottavaa, että elollisen DNA (RNA) on mahdollista muuttaa informaatiosisällöltään binaarikoodiksi. Koodattua informaatiota. A, G, T, C. Helppoa ihan vain nollilla ja ykkösillä. Koronarokotteen koodi pystyttiin lähettämään sähköpostitse toisella mantereellakin sijaitsevaan tuotantolaitokseen. mRNA on käännettävissä sekin. "Rokotteeseen" tehtiin pistemutaatioita. Mitä arvelet, laboratoriossa vai tietokoneella...

Valmiste on siksi lainausmerkeissä, koska rokote yleensä sisältää taudinaiheuttajaa tai sen osaa tapettuna/heikennettynä. Rokote estää sairastumasta ja tartuttamasta. Tämä koodattu teos oli valmistajankin sivuilla aluksi kutsuttuna "geeniterapiatuote".

Pahoittelut, jos aiheesta lipsuminen esimerkin voimin ylitti teemasi.

Anonyymi kirjoitti:

Analogisiksi kutsutut laitteet perustuvat reaalilukuarvoisen fysiikan kanssa samanmuotoiseen malliin. Tämä reaaliluku perustuu algoritmiseen prosessointiin (tämä sana ei tarkoita paljon mitään ja viittaa johonkin laitteeseen) yhtä paljon kuin binäärilukukin, kuten pääsit kärryille laitteiden perusteella. Lukujen ja determinismin yhteys toisiinsa perustuu täysin viitekehykseen ja tulkintaan. Et vain ole koskaan nähnyt epädeterminististä loogista päätelmää, algoritmia tai binäärilukuja sisältävää mallia. Tai mitään muutakaan mallia sen puoleen. Tuosta epädeterministisestä loogisesta päätelmästä myös sen verran, että voit hävitä ei-kauttaaltaan-loogisen väittelyn epädeterminismistä yleensä vain sitä kautta, että joku viittaa empiiriseen todellisuuteen ja omat tietosi esim. kvanttikokeista ja niiden tulkinnasta ovat liian vajavaiset häneen verrattuna. Tämä ei mitenkään kerro, mitä logiikassa pystyy aiheesta sanomaan muissa todellisuuksissa/persoonissa tai ihan ilman niitä.

"Jotain muuta tarvitaan lisäksi koska tuo loogis-analyyttisyys on vain melko alkeellinen ja virhealtis apuväline."

Voitko kertoa, milloin olet tehnyt loogis-analytismiä siten, että päädyit virheeseen? Mistä tiesit, että se oli virhe alunperin, ja miten voi esim. nyt tarkistaa, että se on virhe? Jos pidät tätä yhtä tapausta merkkinä siitä, että tapa voi johtaa virheeseen eikä ole virheetön, niin oletko tietoinen, että olet tehnyt logiikkaa, vai onko tietoisuutesi sen virheen vallassa, että et tiedä?

Miksi alkeellisempi väline olisi enemmän virhealtis? Onko pyörä, missä on apupyörät alttiimpi virheille? Jos on virhe käyttää apupyöriä (esim. kun pyöräilee ilmassa olevalla nuoralla, missä apupyöriä parempi on raskaat painot sivuilla), niin onko tieto siitä, että sinulla on apupyörät ja tieto siitä, mitä apupyörät ovat, ja mahdollisuus verrata niitä siihen, mitä pyörällä tulisi tehdä, jotenkin altistanut sinut suuremmille virheille? Ja onko tuollainen virheen välttäminen olemalla laittamasta apupyörää kaikkeen jotain muuta kuin loogis-analyyttistä vertailua?

"Logiikka.matematiikka ja ihmisten loogis-analyyttinen metodi on tietysti tarkkaa mutta edellyttää todellisuudelta samalla myös mahdollisimman tiukkaa determinismiä mikä taas ei välttämättä pidä paikkaansa kuin korkeintaan jossain määrin ihmisten kehittelemien mekaanisten koneiden jotka hyödyntävät kiinteiden jäykkien makrokappaleiden ominaisuuksia. "

Voitko esittää matemaattisen mallin jäykästä makrokappaleesta, jonka teet siten, että ei ole kyseessä epäselvyyttä siitä, onko kyseessä nimenomaan suuren kappaleen viitekehyksessä eksklusiivisesti käytettävä malli? Jos et pysty tähän, niin ei pidä paikkaansa, että matematiikan ominaisuutena on, että se on makrokappaleisiin jotenkin sopiva. Jos teet muutaman yhtälön ja muuttujan matematiikan, niiden ominaisuutena on yleensä se, että ne ovat täysin skaalautuvia mihin tahansa kokoon koordinaattimuuttujan kokona. Makrokappaleita ja mikrokappaleita siten kuin ne on annettu fysiikassa kahtena eri matemaattisena formalismina (Newton ja kvantti), johon sinun ei kannattaisi tukeutua ainoana tukipuuna maailmankaikkeudessa, ei kuitenkaan eroteta toisistaan skaalaamalla. Niiden sopivimman viitekehyksen saa tietää vain, jos kuuntelee opettajaa tai jos erehtyy ja oppii.

Äskeisessä on olellista se, että vaikka väittäisit, että ainoa asia todellisuudessa, jolla on ominaisuutena yhtäaikaa sekä jäykkyys että makroisuus, on sinusta sama kuin ihmisen tekemä kone (*), et silti voi osoittaa, että ainoa asia matematiikassa on jäykkyys ja makroisuus. Tai että kukaan ei olisi koskaan tunnistanut todellisuuden muita ominaisuuksia ja osannut tulkita niitä jollain esim. akselilla (**), missä on jäykkyys ja makroisuus, (tai jopa jotain ominaisuutta, josta ei ole sinulle vielä kerrottu lainkaan ja jonka vain matemaatikot pitävät tietonaan, koska eivät he varmaankaan elä toisten keksimistä ominaisuuksista vaan myös omistaan) sen lisäksi voinut keksiä matemattiista mallia niille.

(*) Mikä on outoa, kun esim. koko maapallon peruskallio on makro ja jäykkä, ja kun esim. jokainen saharan hiekanjyvä on johonkin mikroskooppiseen verrattuna makro ja myös jäykkä.

(**) Tämä ei ole matemaattinen akseli. Jäykkyyden tapauksessa se on laitettu matemaattiseen muotoon akselille siinä mielessä, että statistinen fysiikka voi muuttaa itsensä muuttujan arvoja vaihtamalla saharan hiekasta kaasuksi tai nesteeksi. On muita vähemmän keskeisiä malleja, jotka voivat valinnan mukaan vaihdella staattisia kappaleita hyytelöiksi, mutta ei kukaan haluaisi niitä korostaa tieteen saavutuksina. Sanotaaan kuitenkin, että suurin osa pienistä pehmeiden hyytelöiden annoksista, ovat hyvin käyttäytyviä muutaman yhtälön voimin, kunhan sekoitus on kauttaaltaan hyvä kyseisesä aineessa.

5

Lue lisää

Mikä tässä on varsinainen asia? Newtonin mekaniikka toimii. Niin toimii myös kvanttimekaniikka. Ihminen on molempien toiminnan alaisia toimijoita. Johtuu antureidemme rajallisuudesta. Vaikka aivot noudattaisikin kvanttimekaanisia lakeja omalta osaltaan.

Katsot auringonlaskua järvellä. Näet suuren karkeistuksen todellisuudesta. Aalloistakin, jotka venettäsi keinuttaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tietotekniikassa ja siihen pohjautuvassa tekoälyssä se determinismi saadaan aikaan sähköisillä kytkimillä joiden avulla muodostetaan prosessoritason mikrokoodia joka on se alin tietotekniikan abstraktiotaso joka rakentuu kytkimien päälle digitaalisessa tekniikassa."

Hyvä esimerkki tuokin. Sähköisen kytkimen täytyy tällöin pitää paikkansa, eikä se ole jäykkä makroskooppinen kappale, vaikka siltä vaikuttaa ulos päin. Ne tulee vain rakentaa kauttaaltaan hyvin ja tarkasti (samoin kuin äskeinen hyytelöannos). Se mitä tästä siis oppii on, että matematiikalla on ihmisen attention spanilla hyvä rakentaa jotain, mikä on lyhyttä ja nopeasti ilmaistua. Lyhyesti ilmaistuja asioita ovat nämäkin todellisuuden objektit, joissa mikrokappaleet ovat järjestyksessä, joka toistaa itseään. Tämä eliminoi kaiken tarpeen merkitä jokaisen osan muuttujan toimintoja erikseen (lisäksi tässä ei välttämättä koskaan tarvita varsinaisia mikromuuttujia, jotka olisivat monissa kvanttitiloissa, vaan riittää jokin niiden lepotila ja/tai täysin niistä johdettu klassinen muuttuja). Kun matematiikka on lyhyttä, siitä on helppo tarkistaa, toteutuuko se luonnossa, ja saada filosofien attention spanilla varustetut ihmiset vakuuttuneeksi, että meillä on jotain mikä toimii jossakin.

Sähköisen kytkimen determinismi ei ole syntynyt itsestään. Attention spanisi tulisi ottaa selvää siitä, mitä deterministisiä asioita eli matematiikkaa on kytkimen sisällä ollut alunperin.

Jos maailmassa olisi jotain lyhyttä epädeterminististä asiaa, niin joku voisi keksiä sille epädeterministisen matemaattisen mallin. Mutta sitä ennen kaikki lyhyet epädeterministiset matemaattiset mallit ovat sellaisia, mitä ei käytetä missään. Vähän samalla tavalla maailmassa voisi olla epädeterministisiä tietokoneita, jos joku saisi rakennettua asian, joka pysyy epädeterministisenä.

"Todellisuuden ns. "alkuperäinen" ja "luonnollinen" olotila vastaa lähinnä kvanttityhjiön kaaosta jossa jatkuvasti ilmaantuu ja saman tien hajoaa takaisin virtuaalihiukkasia jossa ei ole minkäänlaisia säännönmukaisuuksia eikä luonnonlakeja eikä mitään voi käytännössä ennustaa. Tämä taso reagoi helpoiten ihmisten intentioon ja aktiiviseen perushahmotukseen."

Jos jotain tapahtuu toistuvasti, on kyseessä aika selvästi luonnolaki ja sääntö. Silloinkin vaikka sanoisit, että se jokin on joka kerta mitä tahansa, koska näilläkin kaikilla tapauksilla on selkeän kaavan mukainen kesto. Lisäksi jos jollain on luonnonlaki ja sääntö, joka määrittelee kvanttityhjiön, niin jos sanot kvanttityhjiö, niin on aika selvästi nojauduttu lakiin ja sääntöön. Tässä säännössä on tärkeää, että siinä on silmukallisia diagrammeja, ja on tärkeää, että sääntö on hyvä, koska jos se on empiirisen havainnon vastainen, niin silloin pitäisi kai jonkun huomauttaa, että koko tyhjiön idea ja varsinkin näinä hiukkasina on melkoista misinformaatiota (tämä virke on yhteydessä yhteen alempaan kohtaan jos se näyttää irralliselta tässä).

Kvanttityhjiöön on mahdoton muodostaa kaaosta, koska se on muuttumaton ajassa. Tämä on ennuste. Jotkut kvanttityhjiöt ovat ns. valmiimpia kaaokselle kuin muut, jos se tulisi seuraavalla hetkellä, jos hetki ei olisi identtinen, koska ne ovat epälineaaristen/useiden kenttien tyhjiöitä. Tämä tarkoittaa eri sääntöjä joiden mukaisia tyhjiöt ovat. Se että kvanttityhjiössä on virtuaalihiukkasia on populärisoidun tieteen toistama ja sellaisen monsteritoukan kuin Richard Feynmanin aikaansaama tarina, jota ei voi empiirisesti todentaa, mutta joka on matemaattinen konstruktio, jolla on logiikkaa.

Vaikka kvanttityhjiön on vaikea muodostaa kaaosta, tämä ei tarkoita, että protoni ei voisi muodostaa kaaosta. Jossa on yhden tarinan mukaan virtuaalihiukkasia menemässä ja tulemassa. Protoni on eräs maailman tiheimpään täytetyistä tilavuuksista ja siten tyhjiön selkeä vastakohta. Voisit selittää, mitä eroa on reagoida kaaokseen protonissa ja kaaokseen tyhjiössä.

Miten määritellään jonkin kohteen reagointi ihmisen ominaisuuteen, jos ei ole mitään säännönmukaista kuviota, joka ilmenisi kohteessa? Tietoteoriassa sanottaisiin, että täydellinen kohina ei ole korrelaatiossa minkään toisen muuttujan kanssa.

6

Lue lisää

Tavallaan oikeassa. Satunnaisuus ja kaaos on ihmisen syvintä ydintä. Jos tiedät paljon bioteknologiasta, niin termi "nanokoneet" ja crispr on sinulle tuttuja. Ne on kolikon molempia puolia. Entsyymejä voidaan käyttää nanokoneina, ja täsmätoimijoina haluttuun kohtaan pilkkomaan haluttua tekijää. Myös "geenisaksina", mikä on crispr:n lempinimi.

Tavoitettu mekaaninen muutos voidaan aikaansaada, mutta lopputulos ei ole välttämättä lainkaan tavoitteiden mukainen. Johtuen epädeterministisestä satunnaisvaikutuksesta, joka voi johtaa epätoivottuun "kaoottisuuteen", jota kutsuttaisi vaikka harmilliseksi hoidon toimimattomuudeksi.

Nämä kehitysaskeleet poikkeuksetta yleensä "pyhitetään" sillä, että ne saattaa vaikuttaa geenitasolla niin, että joku epätoivottu sairaus saadaan elminoitua. Joltain yksilöltä. Kollektiiville se voi evolutiivisesti tarkoittaa veteen heitetyn kiven aiheuttamien renkaiden laajenemista.

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla." Joku viisas joskus lausui ehkä tietämättä sitä, kuinka ajattoman totuuden kuvasikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan oikeassa. Satunnaisuus ja kaaos on ihmisen syvintä ydintä. Jos tiedät paljon bioteknologiasta, niin termi "nanokoneet" ja crispr on sinulle tuttuja. Ne on kolikon molempia puolia. Entsyymejä voidaan käyttää nanokoneina, ja täsmätoimijoina haluttuun kohtaan pilkkomaan haluttua tekijää. Myös "geenisaksina", mikä on crispr:n lempinimi.

Tavoitettu mekaaninen muutos voidaan aikaansaada, mutta lopputulos ei ole välttämättä lainkaan tavoitteiden mukainen. Johtuen epädeterministisestä satunnaisvaikutuksesta, joka voi johtaa epätoivottuun "kaoottisuuteen", jota kutsuttaisi vaikka harmilliseksi hoidon toimimattomuudeksi.

Nämä kehitysaskeleet poikkeuksetta yleensä "pyhitetään" sillä, että ne saattaa vaikuttaa geenitasolla niin, että joku epätoivottu sairaus saadaan elminoitua. Joltain yksilöltä. Kollektiiville se voi evolutiivisesti tarkoittaa veteen heitetyn kiven aiheuttamien renkaiden laajenemista.

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla." Joku viisas joskus lausui ehkä tietämättä sitä, kuinka ajattoman totuuden kuvasikaan.

Lue lisää

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla."

Oliko se deterministinen tie helvettiin, joka on kivetty hyvillä satunnaisaikomuksilla?

"Nämä kehitysaskeleet poikkeuksetta yleensä "pyhitetään" sillä, että ne saattaa vaikuttaa geenitasolla niin, että joku epätoivottu sairaus saadaan elminoitua. Joltain yksilöltä. Kollektiiville se voi evolutiivisesti tarkoittaa veteen heitetyn kiven aiheuttamien renkaiden laajenemista."

Geeniteknikoilla on parempaakin tekemistä kuin muokata toisiaan. Ihmisten muokkaus on todella harvinaista, mutta mainitaan siitä. Aluksi mieti kuitenkin tätä satunnaisuuden ongelmaa vielä kerran. Jos väitetään, että crispr aiheuttaa satunnaisesti sitä, että ihmiskunnan perimään ilmestyy asioita, joita hartaat oikeauskoiset eivät siihen kaipaa, niin oletko ottanut huomioon sen, että todennäköisyys tämän tapahtumiselle voi olla vastaavaa suuruusluokkaa kuin saman geenivirheen tapahtuminen luonnossa? Missä ihmisen perimä ei ole koskaan asetettuna lepoon ja kaaoksen ulottumattomiin. Lisäksi jos huomattaisiin joskus, että ihmisen perimä on itsestään menossa helvettiin, niin silloin tämän voisi halutessaan korjata parhaiten manipuloimalla geeniä crisprillä ja poistamalla kyseisen mutaation. Se ei olisi satunnaista toivomista, vaan helvetti vähenisi todennäköisyydellä, joka on lähellä ykköstä.

Tällä hetkellä on jo niin, että mainitsemasi crisprillä hoidettavat ihmisten sairaudet ovat geneettisiä sairauksia, joiden on pitänyt syntyä mutaation kautta. Ja joiden pitää tuntua helvetin ikäviltä, jotta vaikeaan hoitoon haluaisi.

Se miten hoito teknisesti tapahtuu, mahdollistaa periaatteessa sen, että kun editoiduista geeneistä tehdään viljelmä valmiita soluja tai pelkkiä crispriä kantavia vektoreita, niin nämä ovat tarkistettavissa ennen ihmiseen käyttämistä. Satunnaisia helvettejä (mutta jotka lisääntyvät viljelmässä, ja jolloin tämän viljelmän käyttö ihmiseen on ainakin helvetti, joka on varmempi kuin luonnollinen mutaatio) voi tällöin heittää roskiin, ennen kuin niistä tulee loputtomasti lisääntyviä (ihmisiä).

Lisäksi määritelmäsi helvetistä ei kannattaisi olla mahdollisimman laaja ja ihmiskuntaa kaikkialla laajenevasti koskeva. Jos mutaatio tekisi kantajan elämästä helvettiä, niin tämä tuskin lisääntyisi nopeammin kuin muut ihmiset. Silloin helvetti jää hänen pieneen sukuhaaraansa.