Keillä muilla politikoilla on 300 000 € vuosipalkkoja kuin ay-johtajilla.
Meidän ay-liike tulee hajoamaan mahdottomuuteensa. Vertautuvat neuvostoaikaan juuri ennen Mihail Gorbatšovin valtaannousua ja uudistuksia, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen. Ay-liikeen asemansa muuttui lakoillaan. Siitä eteenpäin ay-liike on kuin oppositiopoliitikko, dissidentti, toisinajattelija. Johtajansa ylisuuret palkat paljastuneet, sama "tauti" kuin Venäjän olikarkeilla. jopa 2x ministerin palkat lakkojohtajilla.
Meidän ay-liike tulee hajoamaan mahdottomuuteensa. Vertautuvat neuvostoaikaan juuri ennen Mihail Gorbatšovin valtaannousua ja uudistuksia, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen. Ay-liikeen asemansa muuttui lakoillaan. Siitä eteenpäin ay-liike on kuin oppositiopoliitikko, dissidentti, toisinajattelija. Johtajansa ylisuuret palkat paljastuneet, sama "tauti" kuin Venäjän olikarkeilla. jopa 2x ministerin palkat lakkojohtajilla.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Ay- verolle pantava.
Ay on veroa maksava järjestö ihan samoilla periaatteilla kuin työnantajienkin järjestöt. Oliko uutta tietoa ?
Ek politikki kuuluukise ek lle
🎯🎯🎯👺🎯👺🌚🌚🪒
Kansan rahat kokoomuksen taskussa ostakaa jos on rahaa
Ne piirtää kellä liituu
Rikaat juhlii kansan rahoilla
Muös Pariisissa
Oli uutta tietoa! Linkittäisitkö faktaa väitteesi perusteluiksi.
Luulin, ettei AY maksa veroa tuloistaan tai muustakaan. AY-työntekijät toki maksavat tuloveroa ansaitsemastaan palkasta, mutta sehän on eri juttu.
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/yhdistys-ja-saatio/yleishyodyllisen-yhteison-tuloverotus/ eli säännöt koskevat ammattiyhdistyksiä, yrittäjien etujärjestöitä ja kaikkia yleishyödyllisyyteen kytkeytyviä ja määritelmät täyttäviä yhdistyksiä. Tiedon olisit löytänyt ihan itsekin olemattomalla vaivalla.
Vielä kun ymmärtäisi lukemansa, eikö?
Nyt oli kyse AY:n verolle panosta. Eli annetaan ymmärtää, että nykyään AY ei maksaisi toiminnastaan veroa, mikä pääsääntöisesti pitääkin paikkansa. AY:n ydintoimintaa on jäsenmaksujen keruu ja kerättyjen varojen sijoittaminen. Tästä toiminnastaan AY ei maksa veroa.
Veroa eivät maksa myöskään AY:n jäsenet jäsenmaksustaan. Tarkkaan ottaen jäsenmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen maksu. Yleensä työnantaja huomioi tämän, eikä jäsenen tarvitse huomioida asiaa.
Loput voit lukea ja yrittää ymmärtää esim. täältä:
https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kuusi-faktaa-ay-liikkeen-verotuksesta
AY-liikkeen pomoilla saa olla ihan minkälainen palkka tahansa. Se ei ole kiellettyä ja jos kassassa raha riittää, niin mikäs siinä.
Jos joku kokee sen ongelmaksi, niin eroaa tai on liittymättä.
Vaihtoehtoja on olemassa kaikille.
Niin, on hyvä miettiä kannattaako antaa AY-liikkeen pomon syödä pöydässään. Se on vapaaehtoista!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tietoisku-myymalavaras-syo-poydassasi
Aloitus on taas tehty siirtämään keskustelua toisaalle siitä, että hallitus on heikentänyt ja heikentämässä palkansaajan asemaa ja ay-liike on hidastanut tätä hallituksen palkansaajan aseman heikentämistä.
Hallituksen tavoite on siksi myös heikentää ay-liikkeen valtaa mm. lakkoalailla ja palkallisella sopimisella, jolla esim. sunnuntailisän poisto voidaan sanella työntekijän pelätessä uutta potkulakia ja ollessaan huolissaan porrastetusta ansiosidonnaisesta.
Hah hah haaa
Sinä käännät keskustelun pois aloituksesta.
Miksi AY-liikkeen johdon pitää tehdä sama, mistä syyttää yritysten osakkaita eli olla ahneita?
AY-liikkeessä on isännätöntä rahaa.
Ketju liitoista yksittäisiin duunareihin on tehty niin monipolviseksi, ettei tavallinen jäsen pysty millään tavalla kontrolloimaan rahan käyttöä edes siinä yhdistyksessä, johon hän kuuluu.
Jos sitten puhutaan SAK:sta, niin tavallinen duunari ei edes ole sen jäsen vaan jäsenenä on liittoja, jotka ovat ihan yhtä korruptoituneita.
Ay liikkeet eivät ole poliittisia järjestöjä vaan järjestäytyneiden työntekijöiden etu ryhmittymä, jonka kautta palkansaajat ovat järjestäytyneet edunvalvontaansa.
Niiden varallisuus on käytännössä jäsen kunnan varoja eli käytännöllisesti katsoen palkansaajien.
AY-pomon palkan suuruus varmistaa ay-pomon koskemattomuuden. Sitä ei ilmaisilla lounailla tai tapahtumalipuilla ohjailla.
Siksi ay-pomo keskittyy palkansaajan asian ajamiseen.
Eivät ay-pomot ole poliitikkoja. He ovat työntekijöiden valitsemia työväestön asianajajia. Siksi toisekseen, heistä ei kukaan tienaa vuodessa palkkatuloina 300 tuhatta euroa. Ek:n Häkämies sen sijaan tienaa.
En usko.
Riku Aallon palkka tänä vuonna on varmati yli 300.000.
Riku Aalto tienasi v. 2022 280 000 euroa iltalehden jutun mukaan.
Häkämies yli 400 000 tuhatta.
Tämä vuosi on arvailua, joten jättäisin "varmasti" sanan pois, se vie uskottavuutta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a045c53a-85dd-44f2-8a80-a6d4267acaca
Ay-pomon iso palkka varmistaa riippumattomuuden ohjailusta ja lobbaamisesta. Se tuo sitoutuneisuutta hoitamaan palkansaajan asioita.
Siitä on kysymys.
Sitten Häkämies on vielä riippumattomampi ohjailua ja lobbaamista kohtaan.
Pistetään sitten raja 250.000 euroon, niin ei tarvitse arvailla.
Sekin on jo neljännesmiljoona.
Monet pystyvät olemaan rehellisiä ja tekemään töitä työnantajan hyväksi alle puolella siitä summasta. Ehkä työmarkkinaosapuolet vaativat tavallista enemmän suostuttelua siihen, että ajaa työnantajansa etua. Nähtiinän Sanna Marinistakin, kuinka helposti Pyynikin kesäteatteri vaihtuu Pariisin muotiviikoiksi.
Sanna Marin mainittu.
Häkämies tekee töitä EK:lle tehtävänään palkansaajan aseman heikentäminen ja valtion omaisuuden myyminen hyvien sijoituskohteiden saamiseksi sekä valtion varojen yritysten hyväksikäytettäväksi.
Ei Häkämiestä tarvitse lobata noihin, toki onnistumiset edellämainituissa tuonee bonuksia.
Yritykset ja EK lobbaavat politiikkoja ja antavat puoluetukea, jotta saavat itselleen etuja ja voittoja valtion verorahoilla.
EK ei lobbaa työntekijäänsä eli Häkämiestä. EK maksaa Häkämiehelle palkkaa. Palkansaajat ja AY-liike ei harrasta lobbaamista, joten Häkämiehelle riittäisi pienempikin palkka. Kyse on kuitenkin hyvä veli paikasta.
AY-liike tekee samaa.
ay-liike ajaa palkansaajan asemaa. On hyvä muistaa, että ilman ay-liikettä olisi kuusipäiväinen työviikko.
Ek:n ja ay-liikkeen olisi hyvä tehdä yhteistyötä, eikös se olisi Ruotsin malli.
Nyt hallitus pelaa EK:n pussiin. Onko se oikein?
Ilman AY-liikkettä meillä olisi ihan samat työaikalait kuin muuallakin EU:ssa.
AY-liike ei aja kaikkien palkansaajien asemaa.
Palkansaajien etu ei ole kova verotus eikä suuret ansiosidonnaiset tuet. AY-liike tukee aatteellisesti demareita ja se aloitti punakapinan.
AY-liike on poliittinen liike.
Hallituksen tavoite on (ay-liikkeen heikentäminen, potkulaki, ansiosidonnaisen porrastus, paikallinen sopiminen, vientivetoinen malli) palkkojen nousun hillintä.
Tavoitteena on kannattavuuden parantaminen sijoittajille ja työvoiman halventaminen.
Ay-liike taitaa olla tästä eri mieltä. Hieman outoa palata punakapinaan tässä. Se kuulostaa lapselliselta ja epätoivoiselta yritykseltä vähätellä palkansaajan puolustajaa.
En suinkaan vähättele. Koko historia lukee SAK:n omilla sivuilla ja jos minun kirjoitukseni olisi vähättyelyä, niin SAK itse vähättelisi itseään.
Silti on kiva, että sulla on mielipide, mutta se on vain huono sellainen.
Työnantajan tavoite on tietenkin koron maksaminen niille, jotka ovat rahansa yritykseen laittaneet. Se ei tapahdu polkemalla työehtoja. Vain AY-liike tarvitsee vastakkainasettelua koska se elää sillä.
Mikään ei ole demokraattisempaa kuin se, että työntekijä ja työnantaja kahdestaan sopivat, miten ja millä ehdoin työ tehdään. AY-liike koostuu kuitenkin lapsen tasolla olevista ihmisistä, jotka uskovat muiden olevan vielä tyhmempiä. Siksi AY-liike on epäonnistunut, sen kai voi sanoa suoraan.
Meillä on erilainen mielipide kieltämättä.
Ilman ay-liikettä palkansaajan asema olisi huonompi, historiaan perehtyneenä tiedät sen.
Hallitus nimenomaan luo vastakkainasettelua. Orpo on sanonut, ettei hän neuvottele. Ennen neuvotteluja asiat on jo päätetty, demokraattisuudesta ja Ruotsin neuvottelumallista ei ole tietoakaan, vaikka hallitus puhuu Ruotsin mallista.
Tämä sanelupolitiikka on vienyt luottamusta, jota ilman neuvotteluasemien heikentämiseen ei ole halua mennä. Paikallisen sopimisen tavoite on kannattavuuden lisääminen. Satonen on sanonut niin. Satonen ei ole missään vaiheessa korostanut, että tavoite on yhteistyön lisääminen.
Hallituksen tavoite on nimenomaan tehdä kannattavuutta työntekijän kustannuksella. Toki voit tuoda esimerkillä esille, mitä hallitus on tekemässä työntekijän eduksi.
Pienestä edellisen hallituksen tienaamasta veroalestakin hallitus vei parikymmentä prosenttia palkansaajilta, muttei työnantajilta. Jos olisi ollut oikeudenmukainen hallitus, olisi leikkaus voiti puolittaa molemmillle osapuolille.
Jo nyt voidaan paikallisesti sopia työntekijälle edullisista asioista.
Olet ymmärtänyt asian väärin. Ei Häkämiestä lobata vaan Häkämies itse ohjailee ja lobbaa.
En kehtaisi noin typeriä kirjoitella. Kokoperse näemmä kehtaa.
AY-liikkeellä on oma roolinsa, siitä emme ole eri mieltä.
Sen sijaan roolin suuruudesta olemme.
Kaikki elintasoon liittyvät parannukset ovat tapahtuneet samalla tavalla kaikissa maissa täysin riippumatta kuinka vahva AY-liike niissä on. Jos AY-liikkeellä olisi merkittävä rooli, erot olisivat näkyvissä.
AY-liikkeen tavoitteet heijastavat yleistä mielipidettä eikä niitä muutenkaan voi saada läpi ilman, että enemmistö kannattaa niitä. Työlait on laitettu täytäntöön oikeistohallitusten voimin.
8-tuntinen työpäivä on on Kuningas Philip II:n keksintö vuodelta 1594. Siitäkin AY-liike on ottanut kunnian itselleen ilman, että edes mainitsee kuningasta, jonka idea se oli.
Kun puhutaan ylipäänsä elinoloista, niin puolueet ja järjestöt ovat hyvin lähellä toisiaan. AY-liike ei erotu joukosta mihinkään suuntaan.
Lienee aivan sama, kuka keksi 8 tuntisen työpäivän. V. 1917 tuskin oltaisiin siirrytty 8 tuntiseen työpäivään ilman ay-liikettä.
Mainitsit, että työlait on otettu käytäntöön oikeustohallitusten voimin. Lainaus eduskunnan sivuilta kertoo seuraavaa:
"Työaikalakia käsiteltiin eduskunnassa kahdesti: vuoden 1917 ja vuoden 1917 toisilla valtiopäivillä. Maaliskuussa vuonna 1917 keisarivalta oli kukistunut Venäjällä ja valtaa piti Kerenskin väliaikaishallitus. Suomessa eduskunta kokoontui usean vuoden jälkeen valtiopäiville huhtikuun alussa. Eduskunta oli vasemmistoenemmistöinen."
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/miten-eduskunta-paatti-kahdeksan-tunnin-tyopaivasta.aspx
Ilman vasemmistoa kahdeksan tuntista työpäivää ei olisi tullut. Se on raaka totuus.
Eikö edes hiukan nolota, kun joudut etsimään työlakeja vuodelta 1917 ja silloinkin teet suuren virheen 😁
Vasemmisto toki esitti lakia, mutta se ei mennyt läpi.
Työaikalait vahvisti itsenäisyyssenaatti, jossa oli kuusi nuorsuomalaista, kaksi maalaisliittolaista, kaksi suomalaisen puolueen jäsentä ja yksi ruotsikielisten edustaja.
Vasemistolla oli siihen aikaan liian kiire punakapinan kanssa.
Ole huoleti, ei nolota.
Tarkoitatko, että 8 tuntinen työpäivä olisi oikeistohallutuksen ansiota? Se olisi aika paksua.
Aloitukseen palatakseni, että ay-liikettä voi toki pitää toisinajattelija aikana, jolloin hallitus heikentää palkansaajan asemaa.
Oikeisto fanille ei kannata kertoa totuutta koska hänellä on jo valmiina torjuntamekanismi sitä vastaan.
8 tuntinen työpäivä on oikeiston päätös.
Se on julkista tietoa. Ei tarvitse luottaa pelkästään minun sanaani.
Itsenäisyyssenastissa ei ollut yhtään vasemmistolaista.
Hyvä avata myös taustaa, mikä osuus sosiaalidemokraateilla ja yleislakolla oli 8 tuntiseen työpäivään.
Lainaus eduskunnan sivuilta:
"Joukko sosiaalidemokraattien kansanedustajia teki eduskuntaesityksen kahdeksan tunnin työpäivälaista. Asian valiokunta- ja täysistuntokäsittelyiden päätteeksi eduskunta hyväksyi 14. heinäkuuta lain kahdeksan tunnin työajasta. Laki jäi kuitenkin vahvistamatta ja Venäjän väliaikainen hallitus antoi eduskunnan hajotusmanifestin 18. heinäkuuta."
"Suomen eduskunnassa sosiaalidemokraatit esittivät 8. marraskuuta ”Me vaadimme” -julistukseen, johon sisältyi muiden vaatimusten lisäksi kahdeksan tunnin työpäivälaki. Eduskunta hylkäsi seuraavana päivänä esitetyn julistuksen. Työväen Vallankumouksellinen Keskusneuvosto päätti 14. marraskuuta suurlakon aloittamisesta.
Eduskunta jatkoi työtään suurlakon aikana ja julistautui 15. marraskuuta pidetyssä istunnossa sosiaalidemokraattien, maalaisliiton ja porvarillisten itsenäisyysmiesten äänin (127–68) Suomen korkeimman vallan haltijaksi. Samassa istunnossa päätettiin, että seuraavassa istunnossa hyväksyttäisiin heinäkuussa hyväksytty laki kahdeksan tunnin työajasta. Laki hyväksyttiin yöllä 16.11.1917 äänin 149–42. Laki ei koskenut maataloutta. P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti vahvisti lain 27. marraskuuta yhtenä ensimmäisistä toimistaan."
Hienoa, että Svinhufudin itsenäisyyssenaatti vahvisti aiemmin päätetyn asian.
Toivottavasti vastakkainasettelu nyky hallituksen aikana loppuu ja otetaan esimerkkiä 1917 sopimisesta.
On hienoa, että perehdyit asiaan.
Kuten itsekin nyt tiedät, oikeisto päätti 8 tuntisen työpäivän.
Sen verran kuitenkin on pakko huomauttaa, että "Me vaadimme" -julistus hylättiin ja sen tie loppui siihen.
Aikaisempi 8 tunnin esitys jäi puolestaan vahvistamatta, vaikka päätös oli tehty.
Itsenäisyyssenaatin merkitys oli ratkaiseva koska se itse otti esille uudelleen 8 tunnin työpäivän ja vahvisti sen 16.11.1917. Päätöksen tekohetkellä senaatissa ei ollut yhtään vasemmiston edustajaa koska sosiaalidemokraatit olivat lähteneet pois aikaisemmin viimeistään 8.9.1917.
P.E. Svinhufvudilla ei ole asiassa osuutta eikä arpaa vaan kyseessä oli ns. Setälän senaatti. Svihufvudin senaatti tuli vasta myöhemmin.
Oikeisto otti itse esille 8 tunnin työpäivän ja vahvisti sen itse ilman, että esittäjänä olisi ollut yhtään sosiaalidemokraattia ja ilman, että päättämässä olisi ollut yhtään sosiaalidemokraattia. Päivät olivat 15-16.9.1917.
Kannattaa uskoa.
Kannattaa lukea eduskunnan sivujen lainaus ja tehdä johtopäätös, kenen ansiota oli 8 tuntinen työpäivä, jonka keksittiin ilmeisesti 1500-luvun lopulla ja jota demarit esittivät Suomeen 1917.
Eduskunnan sivuilta: "P. E. Svinhufvudin johtama senaatti vahvisti lain kahdeksan tunnin työajasta (103/2017) 27. marraskuuta 1917".
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/miten-eduskunta-paatti-kahdeksan-tunnin-tyopaivasta.aspx
Hienoa, että 8-tuntisessa työpäivässä yhteistyö toimi.
Nykyinen hallitus on heikentämässä palkansaajan asemaa ja yhteistyö ay-liikkeen saati demarien kanssa ei tunnu toimivan. Toki rajalaki oli hyvä esimerkki yhteistyöstä.
Toivottavasti yhteistyö jatkuu työpolitiikassakin.
Se vahvisti Setälän senaatin päätöksen.
Katsoo asiaa m,iltä kantilöta tahansa, niin 8 tunnin työpäivä oli sekä oikeiston, että vasemmiston hanke eikä se vaatinut kädenvääntöä kummaltakaan. Siksi on väärin väittää, että se olisi työväenliikkeen saavutus.
Asia esieteltiin porvarivoimin, päätettiin porvarivoimin ja vahvistettiin myös.
Alkuperäinen ajatuskin oli oikeistolainen tai pikemminkin aatelinen.
Espanjan kuninkaan ajatus oli niin hyvä, että Karl Marxkin otti sen mukaan kirjoituksiinsa.
Vaikeatahan tuota asiaa on pitää AY-liikkeen saavutuksena, kun kaikki oli samaa mieltä. Asiaa toi esille niin vasemmisto kuin oikeistokin ja kaikki pätökset tehtiin porvarivoimin.
On paljon perustellumpaa sanoa, että 8 tunnin työpaivä on Kokoomuksen saavutus.
Päivän vitsi.
Liian hyvin perusteltu vitsiksi.
Nuorsuomalaiset on Kokoomuksen edeltäjä.
Kannattaa lukea tosiaan eduskunnan sivuilta, miten 8 tunnin työpäivää päästiin.
"Asia esieteltiin porvarivoimin, päätettiin porvarivoimin ja vahvistettiin myös." on liian paksua, täytyy todeta.
Paksua tai ei, mutta se on totta.
Osoita, missä on sinun mielestäsi virhe.
Se on aika tavalla vääristeltyä tekstiä.
8 tunnin työpäivän ei ollut yksiviivaista vaan se hylättiin yhdessä vaiheessa kokonaan. Jo lakiesitys hylätään, niin tarvitaan uusi lakiesitys eikä se ole jatkumoa.
Tärkeintä on kuka esitti lain, joka meni läpi. Ei se, kuka on aikaisemmin ollut tekemässä aikaisempia ehdotuksia.
Ymmärrän, että asia on poliittisesti tärkeä ja siksi se on kirjoitettu eduskunnan sivuille ikään kuin yhtenä lakiesityksenä, vaikka välissä on hallitusmuotokin vaihtunut. Se ei silti ole totta.
Ehkä kannattaa antaa palautetta eduskuntaan, että korjaavat 8 tunnin työpäivän Kokoomuksen ansioksi, josta toki ei löydy kirjausta. Toki suomi24.fi väite löytyy.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Sivut/miten-eduskunta-paatti-kahdeksan-tunnin-tyopaivasta.aspx
Nykyisessä hallituksessa Kokoomus on heikentämässä palkansaajan asemaa ja ay-liikettä voikin kutsua toisinajattelijaksi, kuten aloittaja sitä kutsuu. On hyvä, että ay-liike tuo esille hallituksen harjoittamaa politiikkaa.
Palkansaajan aseman heikentäminen on vähän niin ja näin.
Osa palkansaajista hyötyy ja osa ei hyödy. Millä siinä sitten sanoo, että joku asia on yksiselitteisesti heikennys?
Poliittiset lakotkin kohdistuvat enimmäkseen palkansaajiin.
Hallituksen tavoite on palkkakuri ja jopa laskeminen.
Menossa on vientivetoisen mallin käyttö, jolla rajoitetaan valtakunnan sovittelijan esitystä.
Paikallinen sopiminen on jo nyt mahdollista, jos se on edullinen palkansaajalle. Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista, jonka tavoitteena on kannattavuuden parantaminen Satosen sanoin. Ei siis työpaikkojen ja olojen lisääminen.
Ay-liikkeen mahdollisuuksia tukea rajoitetaan tukilakkojen tekemisen laittomaksi. Näin uuden asiallinen syy riittää irtisanomiseen ja porrastetun ansiosidonnaisen pelossa palkansaaja jää yksin uudessa paikallisessa neuvottelukulttuurissa, josta hallitus näyttää esimerkkiä.
Tiesitkö, että hallitus itseasiassa nosti palkansaajan verotusta leikkaamalla edellisen hallituksen hyvän työllisyystilanteen aikaansaamasta palkan sivukulujen pienentymästä parikymmentä prosenttia. Pienipalkkainen sai vain 10 €/kk 12 euron sijasta veroa-alennusta.
Niin, miksi poliittisia lakkoja on? Siksi, kun hallitus heikentää palkansaajan asemaa. Ei niitä huvikseen pidetä.
ek politikoi ja ei se sille kuulu !!
Häkämies joutaa. Muurahaispesään syötiksi näkee paremmin elämän kurjistumisen siellä 24/ 7