Absoluuttinen integraali?

Anonyymi-ap

Olen opiskellut viime aikoina tensorilaskentaa ja nyt tutkimisen aiheena ovat tensorit klassillisessa mekaniikassa. Kiihtyvyys on siellä määritelty absoluuttisena derivaattana pitkin käyrää, mutta mikä on absoluuttisen derivaatan käänteisoperaatio? Absoluuttinen integraali, jos sellaista on edes olemassa? Googlaamalla ei löydy vastausta.

8

419

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yritätkö päteä täällä? Säälittävää.

    • Anonyymi

      Hämmentävää. Mitä tarkoitat absoluuttisella derivaatalla? Anna esimerkki 3D-käyrästä ja sen absoluuttisesta derivaatasta. Tarkoitatko derivvaatta jossakin käyrän pisteessä vai käyrän derivaattafunktiota?

      • Anonyymi

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.

        Vielä lisäys: kaiken lähtökohtana on vaatimus, että fysikaaliset kaavat, joissa käsitellään vektoreita, täytyy olla käytetystä koordinaatistosta riippumattomia. On siis löydettävä yleiset, koordinaatistosta riippumattomat, kaavat esimerkiksi nopeudelle, kiihtyvyydelle, voimalle jne.

        Koska mainitsemani teoksen Tensor Calculus sisällössä ei esiinny lähes LAINKAAN integraaleja, vaan pelkkiä osittaisderivaattoja ja "tavallisia" derivaattoja (vert. termofysiikan oppikirjat), halusin alun perin tietää, voidaanko löytää esim. nopeus tai paikka integroimalla, kun tunnetaan kiihtyvyys. Nyt lähes joka tilanteessa on lähdetty liikkeelle paikkakoordinaateista ja komponenteista, joita on osittaisderivoitu tai derivoitu "tavanomaisesti". Ilmeisesti vastakkaiseen suuntaan kulkeminen eli integrointi hoituu "tavanomaisesti" ilman sen kummempia laskukaavoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.

        Derivaatta on aina eksakti funktio jo määritelmänsä mukaisesti, integraalissa vakiot määrittävät funktion ympäristön.
        Tensori on nimitys tietyille ominaisuuksille, jolla ei ole mitään vaikutusta itse matematiikkaan.


        Kyllä tämäkin alusta, kuten kaikki tekstieditorityyppiset mahdollistaa myös matemaattiset esitykset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä lisäys: kaiken lähtökohtana on vaatimus, että fysikaaliset kaavat, joissa käsitellään vektoreita, täytyy olla käytetystä koordinaatistosta riippumattomia. On siis löydettävä yleiset, koordinaatistosta riippumattomat, kaavat esimerkiksi nopeudelle, kiihtyvyydelle, voimalle jne.

        Koska mainitsemani teoksen Tensor Calculus sisällössä ei esiinny lähes LAINKAAN integraaleja, vaan pelkkiä osittaisderivaattoja ja "tavallisia" derivaattoja (vert. termofysiikan oppikirjat), halusin alun perin tietää, voidaanko löytää esim. nopeus tai paikka integroimalla, kun tunnetaan kiihtyvyys. Nyt lähes joka tilanteessa on lähdetty liikkeelle paikkakoordinaateista ja komponenteista, joita on osittaisderivoitu tai derivoitu "tavanomaisesti". Ilmeisesti vastakkaiseen suuntaan kulkeminen eli integrointi hoituu "tavanomaisesti" ilman sen kummempia laskukaavoja.

        Mihin tässä tensoreita tarvitaan?
        Jos meilläon käyrä a(t) niin sen nopeusvektori on a' (t) ja kiihtyvyys onn a''(t).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin tässä tensoreita tarvitaan?
        Jos meilläon käyrä a(t) niin sen nopeusvektori on a' (t) ja kiihtyvyys onn a''(t).

        Nopeus on kyllä aina tuttua muotoa eli v(i) = dx(i)/dt, missä x(i) tarkoittaa vektorin i:nnettä komponenttia.

        Mutta kun x(i):tä derivoidaan toisen kerran (eli kun lasketaan kiihtyvyys) saadaan yhtälö:

        a(i)=d^2x(i)/(dt)^2 + lisätermi

        Tässä lisätermi sisältää summalausekkeen, jossa esiintyy toisen lajin Christoffelin symboli (saadaan yhtälö, joka on samaa muotoa kuin geodeettisen käyrän yhtälö). Kun tutkittava koordinaatisto on karteesinen eli kohtisuora ja suoraviivainen, menee tämä lisätermi nollaksi ja saadaan tutut kaavat, mutta kun käytetään esimerkiksi sylinterikoordinaatistoa, pitää lisätermi laskea ja sijoittaa kiihtyvyyden kaavaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nopeus on kyllä aina tuttua muotoa eli v(i) = dx(i)/dt, missä x(i) tarkoittaa vektorin i:nnettä komponenttia.

        Mutta kun x(i):tä derivoidaan toisen kerran (eli kun lasketaan kiihtyvyys) saadaan yhtälö:

        a(i)=d^2x(i)/(dt)^2 lisätermi

        Tässä lisätermi sisältää summalausekkeen, jossa esiintyy toisen lajin Christoffelin symboli (saadaan yhtälö, joka on samaa muotoa kuin geodeettisen käyrän yhtälö). Kun tutkittava koordinaatisto on karteesinen eli kohtisuora ja suoraviivainen, menee tämä lisätermi nollaksi ja saadaan tutut kaavat, mutta kun käytetään esimerkiksi sylinterikoordinaatistoa, pitää lisätermi laskea ja sijoittaa kiihtyvyyden kaavaan.

        Se lisätermi ei ole osa derivaattaa, vaan suuntakorjaus kaarevaan koordinaatistoon.

        Sama on helpompi ymmärtää, kun valitsee muuttujaksi kulman, lineaarisen nopeuden muutoksen sijaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomessa on meneillään boomereiden kosto

      1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä
      Maailman menoa
      25
      2256
    2. Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?

      Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri
      Maailman menoa
      28
      1616
    3. Mitä ikävöit eniten

      kaivatussasi? 🫶
      Ikävä
      89
      1402
    4. Onko sinulla jalostettu koira? Nämä tekijät altistavat koiran sairastumiselle

      Moni Suomessa suosittu koirarotu on sairas ulkonäkökeskeisen jalostuksen ja ääripiirteiden vuoksi. Erityisesti tietyt t
      Koirat
      24
      1393
    5. Anabaptismin kirous

      Uudestikastetut lahkolaiset joutuvat valheen kierteeseen. He joutuvat herjaamaan lapsena saamaanssa kastetta nimeen Isä
      Kaste
      417
      1072
    6. Miten voit vain

      Olla kuin mitään ei olisi?
      Ikävä
      121
      1014
    7. Pelolla pakottaminen

      Kristinusko on tuovinaan valoa ja toivoa, mutta ensin pitää olla pimeyttä ja toivottomutta jotta joku valoa ja toivoa ha
      Kaste
      624
      906
    8. Robotiikka korvaa tulevaisuudessa seurustelusuhteet

      Haluan herättää keskustelua aiheesta. Asiantuntijoiden mukaan robottien kehitys on 10-15 vuoden päässä siitä että voidaa
      Sinkut
      234
      866
    9. kamera hakokylässä

      kamera kuvaamassa yleistä tietä laittomasti ristauksessa hakokylä-raatevaara!
      Hyrynsalmi
      13
      724
    10. Suomuksen kuumin kaupan kassa?

      Missä kaupassa on, siellä minäkin alan käymään.
      Suomussalmi
      10
      710
    Aihe