Absoluuttinen integraali?

Anonyymi-ap

Olen opiskellut viime aikoina tensorilaskentaa ja nyt tutkimisen aiheena ovat tensorit klassillisessa mekaniikassa. Kiihtyvyys on siellä määritelty absoluuttisena derivaattana pitkin käyrää, mutta mikä on absoluuttisen derivaatan käänteisoperaatio? Absoluuttinen integraali, jos sellaista on edes olemassa? Googlaamalla ei löydy vastausta.

8

420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yritätkö päteä täällä? Säälittävää.

    • Anonyymi

      Hämmentävää. Mitä tarkoitat absoluuttisella derivaatalla? Anna esimerkki 3D-käyrästä ja sen absoluuttisesta derivaatasta. Tarkoitatko derivvaatta jossakin käyrän pisteessä vai käyrän derivaattafunktiota?

      • Anonyymi

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.

        Vielä lisäys: kaiken lähtökohtana on vaatimus, että fysikaaliset kaavat, joissa käsitellään vektoreita, täytyy olla käytetystä koordinaatistosta riippumattomia. On siis löydettävä yleiset, koordinaatistosta riippumattomat, kaavat esimerkiksi nopeudelle, kiihtyvyydelle, voimalle jne.

        Koska mainitsemani teoksen Tensor Calculus sisällössä ei esiinny lähes LAINKAAN integraaleja, vaan pelkkiä osittaisderivaattoja ja "tavallisia" derivaattoja (vert. termofysiikan oppikirjat), halusin alun perin tietää, voidaanko löytää esim. nopeus tai paikka integroimalla, kun tunnetaan kiihtyvyys. Nyt lähes joka tilanteessa on lähdetty liikkeelle paikkakoordinaateista ja komponenteista, joita on osittaisderivoitu tai derivoitu "tavanomaisesti". Ilmeisesti vastakkaiseen suuntaan kulkeminen eli integrointi hoituu "tavanomaisesti" ilman sen kummempia laskukaavoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on tensorin derivoimisesta. Yleisperiaate tällöin on, että jos derivoidaan tensoria kahteen kertaan (kuten kiihtyvyyttä mekaniikassa), täytyy lopputuloksen olla myöskin tensori. Tämä karsii pois heti "tavanomaisen" derivaatan ja "tavanomaisen" osittaisderivaatan. Sen sijaan kovariantti derivaatta, johon absoluuttinen derivaatta perustuu, tuottaa lopputuloksena tensorin, joten tavanomaisen derivaatan luonnollinen yleistys on absoluuttinen derivaatta.

        Valitettavasti tällä sivustolla ei oikein voi antaa laskentakaavoja, koska matemaattisen aineiston tekstinkäsittelymahdollisuudet ovat täällä erittäin rajalliset.

        Vihdoin onnistuin tänä iltana löytämään jotain netistä hakusanalla "absolute derivatives":

        https://cecs.wright.edu/~sthomas/chap15reading.pdf

        Tässä helpohkossa aineistossa on 8 kappaletta sivuja ja se lienee osa jostakin mekaniikan oppikirjasta. Suomalaisissa oppilaitoksissa käytetään konetekniikan (eli mekaanisen tekniikan) oppikirjana ilmeisesti Tapio Salmen oivallisia teoksia, ja siellä puhutaan absoluuttisesta havaitsijasta, mutta kyse lienee samasta asiasta kuin absoluuttinen derivaatta. Toinen mainio teos, johon alkuperäinen kysymykseni liittyi, on David C. Kay Tensor Calculus. Siellä ongelmasta käytetään nimeä "absolute differentiation along a curve". (mainio teos, yli 200 sivua ja hinta vain alle 20 euroa silloin kun sen kymmenkunta vuotta sitten hankin).

        Mutta kuten sanottu, löysin jo netistä jotain tietoja, joita pitää kuitenkin vielä hieman punnita.

        Derivaatta on aina eksakti funktio jo määritelmänsä mukaisesti, integraalissa vakiot määrittävät funktion ympäristön.
        Tensori on nimitys tietyille ominaisuuksille, jolla ei ole mitään vaikutusta itse matematiikkaan.


        Kyllä tämäkin alusta, kuten kaikki tekstieditorityyppiset mahdollistaa myös matemaattiset esitykset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä lisäys: kaiken lähtökohtana on vaatimus, että fysikaaliset kaavat, joissa käsitellään vektoreita, täytyy olla käytetystä koordinaatistosta riippumattomia. On siis löydettävä yleiset, koordinaatistosta riippumattomat, kaavat esimerkiksi nopeudelle, kiihtyvyydelle, voimalle jne.

        Koska mainitsemani teoksen Tensor Calculus sisällössä ei esiinny lähes LAINKAAN integraaleja, vaan pelkkiä osittaisderivaattoja ja "tavallisia" derivaattoja (vert. termofysiikan oppikirjat), halusin alun perin tietää, voidaanko löytää esim. nopeus tai paikka integroimalla, kun tunnetaan kiihtyvyys. Nyt lähes joka tilanteessa on lähdetty liikkeelle paikkakoordinaateista ja komponenteista, joita on osittaisderivoitu tai derivoitu "tavanomaisesti". Ilmeisesti vastakkaiseen suuntaan kulkeminen eli integrointi hoituu "tavanomaisesti" ilman sen kummempia laskukaavoja.

        Mihin tässä tensoreita tarvitaan?
        Jos meilläon käyrä a(t) niin sen nopeusvektori on a' (t) ja kiihtyvyys onn a''(t).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin tässä tensoreita tarvitaan?
        Jos meilläon käyrä a(t) niin sen nopeusvektori on a' (t) ja kiihtyvyys onn a''(t).

        Nopeus on kyllä aina tuttua muotoa eli v(i) = dx(i)/dt, missä x(i) tarkoittaa vektorin i:nnettä komponenttia.

        Mutta kun x(i):tä derivoidaan toisen kerran (eli kun lasketaan kiihtyvyys) saadaan yhtälö:

        a(i)=d^2x(i)/(dt)^2 + lisätermi

        Tässä lisätermi sisältää summalausekkeen, jossa esiintyy toisen lajin Christoffelin symboli (saadaan yhtälö, joka on samaa muotoa kuin geodeettisen käyrän yhtälö). Kun tutkittava koordinaatisto on karteesinen eli kohtisuora ja suoraviivainen, menee tämä lisätermi nollaksi ja saadaan tutut kaavat, mutta kun käytetään esimerkiksi sylinterikoordinaatistoa, pitää lisätermi laskea ja sijoittaa kiihtyvyyden kaavaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nopeus on kyllä aina tuttua muotoa eli v(i) = dx(i)/dt, missä x(i) tarkoittaa vektorin i:nnettä komponenttia.

        Mutta kun x(i):tä derivoidaan toisen kerran (eli kun lasketaan kiihtyvyys) saadaan yhtälö:

        a(i)=d^2x(i)/(dt)^2 lisätermi

        Tässä lisätermi sisältää summalausekkeen, jossa esiintyy toisen lajin Christoffelin symboli (saadaan yhtälö, joka on samaa muotoa kuin geodeettisen käyrän yhtälö). Kun tutkittava koordinaatisto on karteesinen eli kohtisuora ja suoraviivainen, menee tämä lisätermi nollaksi ja saadaan tutut kaavat, mutta kun käytetään esimerkiksi sylinterikoordinaatistoa, pitää lisätermi laskea ja sijoittaa kiihtyvyyden kaavaan.

        Se lisätermi ei ole osa derivaattaa, vaan suuntakorjaus kaarevaan koordinaatistoon.

        Sama on helpompi ymmärtää, kun valitsee muuttujaksi kulman, lineaarisen nopeuden muutoksen sijaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kenellä oli ryppyinen paita, josta Halla-aho mielensä pahoitti?

      Ei ollut Keskisarja, jonka paita vain repsotti housujen päällä puolittain. Muistatteko tapausta?
      Maailman menoa
      55
      3173
    2. Poliisi tutkii keskiviikkoiltana Kiuruveden keskustassa tapahtunutta väkivallantekoa.

      Itä-Suomen poliisi tutkii Kiuruveden keskustassa keskiviikkoiltana tapahtunutta epäiltyä väkivallantekoa. Tapaus on herä
      Kiuruvesi
      31
      2365
    3. Miksi Halla-aho on niin hyvin menestynyt - mutta punavihreä ei?

      Hyvin näkee kuinka punavihreää ottaa pahasti päähän kun Virta on taas töppäillyt pahasti. Ja kun punavihreä ei pärjää, n
      Maailman menoa
      55
      2359
    4. Ruoan arvonlisävero menee käytännössä tukijussille

      Ilman juomia elintarvikkeiden myynti vuonna 2025 oli reilut 15 miljardia euroa. Tuolla tasolla arvonlisävero pyörii pari
      Maailman menoa
      89
      2252
    5. Vihreät REPEÄMÄSSÄ oijoijoi....Virran sekoilut on liikaa

      Jo ennestään vihreiden kannatus on suossa vaikka puolue istuu oppositiossa, nyt tuli Virran temppu kun häipyi tuosta vaa
      Maailman menoa
      108
      2156
    6. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      72
      1882
    7. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      97
      1633
    8. Mika Poutala salasi osallistumisensa Erikoisjoukkoihin

      Poutala ryhtyi ministeriksi 13.6.2025 ja 5.8.2025 ilmoitettiin hänen olevan seuraavalla Erikoisjoukot-kaudella. http
      Maailman menoa
      60
      1399
    9. Siis HYI OLKOON! Ihmiset, eikö enää ole mitään rajaa?

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4142eeb2-a589-4109-a5d0-e8f341df585c "Susanna Penttilän seksibussi kauhistutta
      Maailman menoa
      142
      1352
    10. Puuma Martina iski nuoren miehen

      Martina ja Hajji Muhis oikealta nimeltään Muhammad Abdilrasoon hempeilivät Tallinnassa. Hajji 28 vuotias ja Martina pian
      Kotimaiset julkkisjuorut
      183
      1287
    Aihe