Suomalainen ruoka

Kukaan ei pakota syömään ruokaa. Syömättä jättäminen ei vaan ole pitkän päälle kovin terveellistä. Mutta pointtina olisi siis se, ettei pakoteta syömään ruokaa, joka on suomalaista. Ei ehkä pakoteta, mutta painostetaan. Ero on hiuksen hieno.

Millä tavalla painostetaan? Kotimaista ruokaa subventoidaan maataloustukien avulla. Kilpailua siis vääristetään subventoimalla vahvasti kotimaista ruokaa. Se tarkoittaa, ettei ulkomaista ruokaa kannata tuoda tänne kisaamaan kotimaisen kanssa siinä määrin kuin sitä tapahtuisi vapaassa kilpailussa. Tukeminen on osa EUn maatalouspolitiikkaa. Ukrainan ja Puolan välille syntyi poliittinen kiista, kun halpaa ukrainalaista viljaa alkoi virrata Puolaan. Jos Ukrainasta tulee EUn jäsen, meillä on Suomessakin mahdollisuus saada halpaa ja parempaa viljaa Ukrainasta kuin omista pelloistamme. Ukrainan maaperä on viljavaa mustan mullan aluetta. Halvempien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontia pyritään rajoittamaan. Eli vaihtoehtoja sille kotimaisen ruuan syömiselle halutaa kieltää. Se on painostamista syömään kotimaista ruokaa.

Toinen tapa ei koske suoraan Suomea, mutta vaikuttaa myös meillä. EU-maiden piirissä ja varsinkin Ranskan osalta on tutkimuksin osoitettu, että eurooppalaisia elintarvikkeita dumpataan esim. Afrikan markkinoille erittäin halpaan hintaan. Tavoitteena on tukahduttaa näiden kehitysmaiden oma tuotanto, jotta se ei kilpailisi EU-maiden kanssa. Dumppaus tapahtuu siis veronmaksajien rahoilla, maataloustuilla. Sokeri on ollut tyypillinen dumppaustuote. Dumppauksen yksi seuraus on siirtolaisuuspaineiden kasvu näissä kehitysmaissa, kun niiden omaa tuotantoa pyritään maatalouspoliittisista syistä estämään. Kun kehitysmaita estetään tuottamaan rehdin kilpailun periaatteiden mukaisesti elintarvikkeita, ne ovat poissa myös Suomen markkinoilta. Näin painostetaan ostamaan kotimaista, kun vaihtoehdot pyritään tälläkin tavalla estämään.

Suomalaista ruokaa voi toki halutessaan syödä. Vapaassa markkinataloudessa kilpailun pitäisi olla sallittua myös maataloustuotteiden osalta. Vapaa kilpailu yleensä johtaa parhaimpaan hinta-/laatusuhteeseen. Kun saisimme halvemmalla hinnalla parempaan, rahaa jäisi jokaisella enemmän esim. kotimaisten palvelujen ostamiseen.

mielipidepankki kirjoitti:

Kukaan ei pakota syömään ruokaa. Syömättä jättäminen ei vaan ole pitkän päälle kovin terveellistä. Mutta pointtina olisi siis se, ettei pakoteta syömään ruokaa, joka on suomalaista. Ei ehkä pakoteta, mutta painostetaan. Ero on hiuksen hieno.

Millä tavalla painostetaan? Kotimaista ruokaa subventoidaan maataloustukien avulla. Kilpailua siis vääristetään subventoimalla vahvasti kotimaista ruokaa. Se tarkoittaa, ettei ulkomaista ruokaa kannata tuoda tänne kisaamaan kotimaisen kanssa siinä määrin kuin sitä tapahtuisi vapaassa kilpailussa. Tukeminen on osa EUn maatalouspolitiikkaa. Ukrainan ja Puolan välille syntyi poliittinen kiista, kun halpaa ukrainalaista viljaa alkoi virrata Puolaan. Jos Ukrainasta tulee EUn jäsen, meillä on Suomessakin mahdollisuus saada halpaa ja parempaa viljaa Ukrainasta kuin omista pelloistamme. Ukrainan maaperä on viljavaa mustan mullan aluetta. Halvempien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontia pyritään rajoittamaan. Eli vaihtoehtoja sille kotimaisen ruuan syömiselle halutaa kieltää. Se on painostamista syömään kotimaista ruokaa.

Toinen tapa ei koske suoraan Suomea, mutta vaikuttaa myös meillä. EU-maiden piirissä ja varsinkin Ranskan osalta on tutkimuksin osoitettu, että eurooppalaisia elintarvikkeita dumpataan esim. Afrikan markkinoille erittäin halpaan hintaan. Tavoitteena on tukahduttaa näiden kehitysmaiden oma tuotanto, jotta se ei kilpailisi EU-maiden kanssa. Dumppaus tapahtuu siis veronmaksajien rahoilla, maataloustuilla. Sokeri on ollut tyypillinen dumppaustuote. Dumppauksen yksi seuraus on siirtolaisuuspaineiden kasvu näissä kehitysmaissa, kun niiden omaa tuotantoa pyritään maatalouspoliittisista syistä estämään. Kun kehitysmaita estetään tuottamaan rehdin kilpailun periaatteiden mukaisesti elintarvikkeita, ne ovat poissa myös Suomen markkinoilta. Näin painostetaan ostamaan kotimaista, kun vaihtoehdot pyritään tälläkin tavalla estämään.

Suomalaista ruokaa voi toki halutessaan syödä. Vapaassa markkinataloudessa kilpailun pitäisi olla sallittua myös maataloustuotteiden osalta. Vapaa kilpailu yleensä johtaa parhaimpaan hinta-/laatusuhteeseen. Kun saisimme halvemmalla hinnalla parempaan, rahaa jäisi jokaisella enemmän esim. kotimaisten palvelujen ostamiseen.

Ruuantuotantoa subventoidaan. siis tuetaan, muuallakin kuin Suomessa. EU tukia saavat kaikki EU maat, eniten Välimeren alueen maat.

Säälittävästä sepustuksestasi saa sen kuvan, että vain Suomi tulee maataloutta, näin ei ole, vaan jopa markkinatalouden suurvalta USA tukee vahvasti kotoperäistä maatalouttaan. USA:n tuki kattaa myös geenimuunnellut lajikkeet, joiden vaikutusta luontoon ei ole selvtetty, riskit ovat melkoiset. USA:n maatalous käyttää myös torjunta-aineita suhteessa tuotettuun määrään ylivoimaisesi eniten. Se taas edistää luontokatoa hyönteiskadon myötä. Välimerenmaissa EU:ssa on sama pölyttäjien kato nähtävissä. Suomessa, kiitos metsien aukkohakkuiden ja maatalouden vähentyneen torjunta-aineiden kä'ytön, pölyttäjäkatoa ei ole havaittu.

Luonnon kannalta katastrofaalisin on ollut Brasilian maataloustukijärjestelmä, siellä on maksettu sademetsien raivaamisesta viljelymaaksi tukea miljarditolkulla (dollareilla mitaten) vuosittain, eikä niitä ole vieläkään tyystin lopetettu vaikka koko maapallon luontokadosta valtaosa tapahtuu juuri sademetsien hävittämisen vuoksi.

EU:n ja Suomen tukien lopettaminen ei johtaisi parempaan hinta/laatusuhteeseen, vaan juuri Brasilian tai USA:n kaltaisten epäeettisten tukien varassa tuotettujen halpistuotteiden ilmestymiseen, MPP on kehunuut käyttävänsä tuota luontokatoa edistävää brassilihaa sen halpuuden vuoksi, joten tietysti hän myös puolustaa sen tuottamaista, luontokadosta viis.

Jos ei linkki kelpaa, niin tässä ote siitä:

"Suomalaisten suhde kotimaiseen ruokaan on järkeä vailla. Se tiivistyy siihen, että kotimaisuus koetaan laaduksi, mutta juuri muulla ei ole väliä. Luomu viittaa luontoon eli on epäilyttävää, eläinten hyvinvointi varmaan ”woketusta” tai jotain. Ja mitä EU-sääntelijät muka tietäisivät suomalaisesta maataloudesta.

Laatukriteerit ovat siis korkeat, ja ne täyttää ainoastaan mahdollisimman halpa ja mahdollisimman tehotuotettu, tyhjiöpakattu eläinmurha suoraan kolesteroliksi suonenseinämiin. Syökäämme siis sitä."

Anonyymi00007 kirjoitti:

Jos ei linkki kelpaa, niin tässä ote siitä:

"Suomalaisten suhde kotimaiseen ruokaan on järkeä vailla. Se tiivistyy siihen, että kotimaisuus koetaan laaduksi, mutta juuri muulla ei ole väliä. Luomu viittaa luontoon eli on epäilyttävää, eläinten hyvinvointi varmaan ”woketusta” tai jotain. Ja mitä EU-sääntelijät muka tietäisivät suomalaisesta maataloudesta.

Laatukriteerit ovat siis korkeat, ja ne täyttää ainoastaan mahdollisimman halpa ja mahdollisimman tehotuotettu, tyhjiöpakattu eläinmurha suoraan kolesteroliksi suonenseinämiin. Syökäämme siis sitä."

Ja tässä:
"Huhtikuussa, kun S-ryhmä ilmoitti tuovansa Coop-halpamerkkinsä tanskalaista lihaa myyntiin, Facebookissa raivottiin kotimaisen possun puolesta ”myrkkylihaa” vastaan. Uusimmassa Global Food Security Index -mittauksessa Tanska voitti Suomen ruuan turvallisuudessa ja laadussa.

Myrkkylihahysteerikot eivät kuitenkaan halua maksaa ruuastaan. MTK-taustaisen Pellervon taloustutkimuksen tuore raportti on älytöntä luettavaa.