Tuorein ennustus AMOCin romahtamista jopa 2030-luvulla on kaukana rehellisestä tieteestä.
Tutkimus on uusi versio aiemmasta ”AMOC may collapse”-tutkimuksesta, joka on nyt muodossa "AMOC will collapse". Yhteistä näissä on se, että simulaatioon syötetään täysin epärealistinen määrä Grönlannin sulamisen makeaa vettä. 2000 vuoden simulaation lopussa makean veden virtaama määrä on 0.66 Sv, kun se tällä hetkellä on eri tutkimusten mukaan noin 0.04 Sv (1 Sv = 1 miljoona kuutiometriä vettä / s).
Tuo simulaatio siis sulattaa Grönlannin jäät ainakin 8 kertaa ja simulaatio edellyttää vielä senkin, että tämä moneen kertaan sulaminen olisi pitänyt jo tapahtua ainakin 6 kertaa ja tapahtumaketjun olisi pitänyt alkaa reilusti ennen Rooman valtakunnan romahtamista.
Tällaisessa ilmastouskonnollisessa mallintamisessa hyödynnetään siis täysin epärealistisia oletuksia, eli mm. sulamisen kiihtymistä, jollaisesta ei ole uskotellun mukaisia merkkejä. Eli näillä simulaatioilla pelotellaan ja peloilla ajetaan ihmiset ja yritykset tekemään haluttuja valintoja. Sitten ihmetellään, kun rahat ja resurssit loppuu.
Tutkimus on uusi versio aiemmasta ”AMOC may collapse”-tutkimuksesta, joka on nyt muodossa "AMOC will collapse". Yhteistä näissä on se, että simulaatioon syötetään täysin epärealistinen määrä Grönlannin sulamisen makeaa vettä. 2000 vuoden simulaation lopussa makean veden virtaama määrä on 0.66 Sv, kun se tällä hetkellä on eri tutkimusten mukaan noin 0.04 Sv (1 Sv = 1 miljoona kuutiometriä vettä / s).
Tuo simulaatio siis sulattaa Grönlannin jäät ainakin 8 kertaa ja simulaatio edellyttää vielä senkin, että tämä moneen kertaan sulaminen olisi pitänyt jo tapahtua ainakin 6 kertaa ja tapahtumaketjun olisi pitänyt alkaa reilusti ennen Rooman valtakunnan romahtamista.
Tällaisessa ilmastouskonnollisessa mallintamisessa hyödynnetään siis täysin epärealistisia oletuksia, eli mm. sulamisen kiihtymistä, jollaisesta ei ole uskotellun mukaisia merkkejä. Eli näillä simulaatioilla pelotellaan ja peloilla ajetaan ihmiset ja yritykset tekemään haluttuja valintoja. Sitten ihmetellään, kun rahat ja resurssit loppuu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Maapallo osaa säätää lämpötilaa. Kun lämpenee liikaa niin tulee jääkausi joka viilentää.
No ei osaa, jos heittelee (ihmisen kannalta) laidasta laitaan, eli sietämättömän kuumasta sietämättömän kylmään.
Melkein tässä alkaa uskoa, että pallomme termostaattia kääntelee Herra, joka on mennyt viisauksissaan lupaamaan palestiinalaisten maat hebrealaisille, joista kaikki eivät sitä plänttiä edes tänäkään päivänä halua.
Antti Rinne ainakin pysäyttää ilmaston lämpöttilan nousun 1,5 celciusasteeseen.
Toivotaan niin.
Mitä ihmettä aloittaa selostaa Grönlannin vesien syötöstä, kun....
>>Tuoreimman tutkimuksen osalta pitää huomioida, että mallit eivät huomioi esimerkiksi Grönlannin sulavan jäätikön vaikutuksia Amoc-romahdukseen.<<
Eipä varmaankaan, kun teoria siitä, että Grönlannin sulamisvedet jäädyttäisivät yhtään mitään yhtään missään ovat niin täyttä huuhaata kuin mikään voi olla huuhaata.
Edelleenkään ei ole yhtään ainoaa ihan oikean tieteen tietämää syytä, miksi termohaliinikierto muuttuisi muutamassa kymmenessä vuodessa juuri mihinkään.
Iltapäivälehdille, kuten Hesarille, kelpaavia syitä tuollaiseen himoittuun klikkiotsikkoon kyllä huuharit suorastaan tuputtaa.
Vai niin. Että kun lämpötila nousee niin paljon, että Grönlannin jäätikkö sulaa, niin osin Grönlannin eteläpuolella oleva Skandinavia jäätyy uuden mannerjään alle. Niinpä joo.
Jos päässänne on sahajauhoja, vaihtakaa ne.
Edellisen jääkauden mannerjää muodostui Golf-virran takia, ei sen puutteesta. Asian voitte tarkistaa jääkautta kuvaavista kartoista, joissa Skandinavian jäätiköstä itään ei ole mannerjäätä. Koska siellä ei ole Golf-virtakaan, ei nykyään eikä ollut silloinkaan. Kaikki se, mitä jäätiköiden syntymisestä tiedetään, kertoo yksiselitteisesti täysin saman.
Merivirrat syntyvät maapallon pyörimisliikkeen (ns coriolis-efekti) ja merenpohjan sekä rannikon muotojen seurauksena, ja muuttavat virtaustaan vain, jos jokin noista mainituista seikoista muuttuu. Mannerlaatat liikkuvat aika hitaasti, maa pallon pyörimisliike ja akselin kallistuskulma eivät nekään kovin nopeasti.
Aloittajalta taisi unohtua linkki, jossa tutkimuksesta kerrotaan.
Termohaliinikierto.
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/942f1139-2a08-4f47-99a9-2472d13b3922
Suomen Mad, neljä kirjainta, joihin voit luottaa.