Vanhanen oppositiossa, Vanhanen vallassa

KIRJALLINEN KYSYMYS 884/1999 vp
Nestemäisten polttoaineiden valmisteveron alentaminen

Eduskunnan puhemiehelle


Suomen kaltaisessa harvaan asutussa, mutta pinta-alaltaan laajassa maassa auton käyttö on välttämätöntä, sillä läheskään kaikkialla ei pystytä käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Nykyaikainen yhteiskunta ei toimisi ilman liikennettä, sillä lähes jokainen käyttää liikenteen palveluita päivittäin. Liikenne palvelee paitsi työssäkäyntiä ja vapaa-aikaa, myös merkittävää osaa talous- ja tuotantoelämää. Tilastojen mukaan maamme kotitalouksista noin 85 %:lla ja lapsiperheistä 95 %:lla on käytössään auto.

Myönteistä ympäristökehitystä ja liikenteen turvallisuutta voidaan edistää auto- ja polttoaineverotusta keventämällä. Bensiinin verotusta on kiristetty Suomessa 1990-luvulla selvästi enemmän kuin muualla Euroopassa. Polttoaineverotus kiristyi vuoden 1998 alussa. Bensiinin valmisteveroa korotettiin 20 pennillä litralta ja dieselöljyn 15 penniä litralta. Vertailujen mukaan suomalaiset maksavat bensiinin hinnassa veroa - arvonlisäveroineen - noin 60-70 penniä litralta enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Autoilevien kansalaisten käsitys kohtuullisesta verotustasosta poikkeaa radikaalisti nykyisestä tieliikenteen verotustasosta.

Erityisen epäoikeudenmukaisena koetaan se, että Suomessa, jonka oloissa auto on erityisen välttämätön, auton hankkimista ja käyttöä verotetaan enemmän kuin muissa maissa. Korkea polttoaineverotus kohdistuu erityisesti niihin ryhmiin, jotka joutuvat eniten käyttämään autoa, eli lapsiperheisiin ja maaseudulla asuviin. Keskipalkkaiselta suomalaiselta autoilijalta kuluu vuodessa yhden kuukauden nettopalkka pelkästään bensiiniverojen maksuun.

Liikenteen verorasitus on kasvanut viime vuosina olennaisesti. Liikenteen osuus valtion verotuloista on noin 17 prosenttia, kun se vuosina 1970-1990 oli keskimäärin 10 prosenttia ja muualla Euroopassa 6-8 prosenttia. Verotuksen kasvu on suuntautunut erityisesti bensiinin valmisteveroon, joka on yli kolminkertaistunut vuodesta 1989 vuoteen 1996, yhteensä yli 2 markalla/litra. Dieselöljyn valmisteveron kehitys on ollut maltillisempaa, poikkeuksena vuonna 1994 tehty korotus EU-minimin yläpuolelle. Bensiinin valmistevero on Suomessa EU-maiden kärkipäässä.

Bensiinin verotus tulee saattaa eurooppalaiselle keskitasolle. Ei ole perusteltua, että Suomessa, jossa ollaan pitkien etäisyyksien, harvan asutuksen ja hajautuneen yhdyskunta- ja tuotantorakenteen takia poikkeuksellisen riippuvaisia liikenteestä, on muuta Eurooppaa korkeampi bensiinin verotus. Dieselöljyn verotus tulee säilyttää EU:n salliman alarajan tuntumassa. Tällä pyritään turvaamaan suomalaisen tuotantotoiminnan kilpailukyky.

Auto on myös merkittävä työllistäjä ja tulonlähde tienrakentamiselle, suomalaiselle polttoaineteollisuudelle, huoltamo- ja korjaamotoiminnalle, tienvarsipalveluille, autokaupalle ja matkailupalveluille. Tieliikenne tuo veroina noin 34 miljardia markkaa vuosittain ja on näin yksi merkittävimmistä valtion tulonlähteistä.

Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä laskeakseen nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa siten, että kaikille kansalaisille taataan tulojen suuruudesta riippumatta mahdollisuus käyttää autoa?

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1999

Pekka Kuosmanen /kok
Riitta Korhonen /kok

nykyistä oppositiopolitiikkaa

KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2005 vp
Dieselöljyn hinnannousun vaikutukset kuljetusyritysten toimintaan

Eduskunnan puhemiehelle


Dieselöljyn hinta on runsaassa vuodessa noussut noin 30 prosentilla, ja hinnannousu on jatkunut rajuna aivan viime aikoihin saakka. Maaliskuun puolivälissä litra dieselöljyä maksoi 93,4 senttiä; kuukautta aiemmin hinta oli 88,2 senttiä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mukaan viimeisimmän hinnankorotuksen jälkeen dieselöljyn bruttohinta on nyt yli 12 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2004 lopussa, ja nimellishinta on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan aiemmin sodanjälkeisenä aikana. On myös otettava huomioon, että vuoden 2005 aikana polttoainekustannusten lisäksi ovat nousseet esimerkiksi työkustannukset, vakuutusmaksut ja hallintokustannukset. Polttoainekustannukset ovat alalla toiseksi suurin kustannuserä heti palkkakustannusten jälkeen.

Kuljetusyrityksille dieselöljyn korkea hinta aiheuttaa huomattavia ongelmia. Yksittäisen ajoneuvoyhdistelmän osalta polttoaineen hinnan aiheuttamat lisäkustannukset kuluvalta ja viime vuodelta voivat nousta jopa 25 000 euroon. Käytännössä kuljetusyrittäjän mahdollisuudet vaikuttaa dieselöljyn hintaan ja kulutukseen ovat olemattomat. Useat kuljetusalan yrittäjät ovat todenneet, että yrityksen tulorahoitus ei enää riitä kiihtyvällä vauhdilla kasvavien polttoaine-, henkilöstö- ja muiden kustannusten kattamiseen. Kuljetusyritysten ei ole mahdollista maksaa nykyisen suuruisia korotuksia, vaan hinnannousua on jouduttu siirtämään kuljetusmaksuihin. Tällöin kustannustason nousu näkyy kuluttajahinnoissa. Mikäli kustannuksia ei pystytä siirtämään hintoihin, pienyrittäjävaltainen kuljetuselinkeino saattaa ajautua merkittäviin vaikeuksiin.

Kuorma-autoliikenteen vuosittainen dieselöljyn kulutus on 1 200 miljoonaa litraa vuodessa. Mikäli aiemmin euron litralta maksaneen dieselin hinta nousee 30 prosenttia, tämä merkitsee kuorma-autoliikenteelle vuositasolla 360 miljoonan euron lisäkustannuksia. Tämän suuruusluokan kustannuspaineilla on vaikutuksia koko kansantalouteen. Muihin EU-maihin verrattuna kuorma-autoliikenteellä on Suomen kansantaloudessa selvästi suurempi merkitys. Kuljetusten huomattava osuus kaupan ja teollisuuden kustannuksissa puolestaan edellyttää maan kilpailukyvyn kannalta sitä, että kuljetukset pystytään suorittamaan mahdollisimman taloudellisesti. Teollisuuden ja kaupan yritykset ostavat 75 prosenttia kuljetusyritysten palveluista, joten käytännössä kuljetuspalvelujen hinnannousu tulee myös suoraan vaikuttamaan näiden yritysten toimintaan, kilpailukykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen.

Dieselöljyn hinnasta on lähes puolet veroja, ja tämän lisäksi kuljetusalaa rasittaa vielä ajoneuvokohtainen käyttövoimavero. Polttoaineen kallistumisen myötä tapahtunut kuljetuskustannusten nousu heikentää osaltaan suomalaisten kuljetusyritysten kilpailukykyä, ja vaarana on, että yritysten toimintaa siirretään lähialueille halvempien kustannusten maihin. Heikentynyt kannattavuus voi myös johtaa turhiin konkursseihin ja sitä kautta työttömyyden lisääntymiseen.

Hallituksen tulisi ryhtyä välittömästi toimiin ja osoittaa yrittäjämyönteisyyttä liikenteen yritystoimintaa kohtaan esim. poistamalla ammattimaiselta kuorma-autoliikenteeltä vuotuinen käyttövoima- eli dieselvero. Samoin tulisi harkita dieselöljyn polttoaineveron alentamista. Myös muita keinoja kuljetuselinkeinon tukemiseksi vallitsevassa suhdannetilanteessa tulisi harkita. Mielestäni hallituksen olisi syytä pikaisesti ryhtyä pohtimaan toimenpiteitä kuljetusyritysten tilanteen helpottamiseksi dieselöljyn ennätyslukemiin nousseen hinnan takia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kuljetusyritysten tukemiseksi tilanteessa, jossa dieselöljyn raju hinnannousu on vaikeuttamassa kuljetusyritysten toimintaa ja heijastumassa myös muiden yritysten kilpailukykyyn ja

aikooko hallitus alentaa ammattimaiseen liikenteeseen kohdistuvaa verotaakkaa perusteluissa esitetyn mukaisesti?

Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2005

Anne Holmlund /kok

lähde eduskunta, kirjalliset kysymkset

Vanhanen:

- kaatoi Ahon hallituksen aikana ponnella
ydinvoiman

- vaati kansanedustajana EUn
perustuslakikansanäänestystä

- äänesti EUn budjetin kumoon, vaikka Lipponen
oli Turun Sanomissa käskenyt pysymään EUn
kovassa ytimessä ja maksamaan kiltisti

- unohti luvanneensa unohtaa työreformin
tullessaan Jäätteenmäen hallitukseen puolustus-
ministeriksi. Nyt rajavartioiden
lakko-oikeuteen aletaan puuttua pelkkien
kisojen vuoksi.

=> Vanhanen on samanlainen imagopoliitikko kuin
Esko Ahokin, joka tarvitsee byrokratian tuek-
seen. Eero Heinäluomasta tulee samanalainen.