Unohdetaan tulot, ja mietitään mitä kirkko omistaa. Heti voi sanoa, ettei kirkko omista suoraan paljonkaan, vaan seurakunnat.
Aloitan metsästä. Seurakunnat omistavat liki 160 000 hehtaaria. Lapissa, jossa kasvu on hitaampaa, on näistä alle 10 %, vaikka Lappi on iso osa maata. Hehtaarin arvo vaihtelee erittäin paljon -- tuottoahan voi olla saatavissa heti jos metsä on hakkuukypsää, tai isommin vasta liki sadan vuoden päästä jos Oulusta pohjoiseen on juuri hakattu alue. Keskihinnaksi netistä löytyy reilut 4500 euroa.
Näillä luvuilla saadaan suuruusluokaksi 700 miljoonaa euroa. Se on esim. vajaan vuoden kirkollisvero, Tai 33 vuoden ajaksi se määrä mitä hallitus nyt nipistää rahoituksesta.
Aloitan metsästä. Seurakunnat omistavat liki 160 000 hehtaaria. Lapissa, jossa kasvu on hitaampaa, on näistä alle 10 %, vaikka Lappi on iso osa maata. Hehtaarin arvo vaihtelee erittäin paljon -- tuottoahan voi olla saatavissa heti jos metsä on hakkuukypsää, tai isommin vasta liki sadan vuoden päästä jos Oulusta pohjoiseen on juuri hakattu alue. Keskihinnaksi netistä löytyy reilut 4500 euroa.
Näillä luvuilla saadaan suuruusluokaksi 700 miljoonaa euroa. Se on esim. vajaan vuoden kirkollisvero, Tai 33 vuoden ajaksi se määrä mitä hallitus nyt nipistää rahoituksesta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomen metsien pinta-alasta siis kirkon osuus on noin 0,7%. Pienille syrjäseutuen seurakunnille metsät ovat taloudellisesti merkittäviä, suuremmille vähemmän. Aiempaa suurempi osa metsistä menee suojelualueiksi, kuten oikein onkin.
Mielenkiintoista olisi tietää, miten omaisuuden määrä, vaikka nyt sitten metsäomistus, on kehittynyt. Kasvaako se vai väheneekö, ja jos vähenee, milloin alkaa kirstun pohja häämöttää?
Vuodesta 2011 vuoteen 2016 väheni 1,1 prosenttia. Lienee vertailukelpoiset luvut Luonnonvarakeskuksen sivulta. Vuodesta 2016 tähän vuoteen olisi kasvanut 17,1 %, mikä on toki mahdollista mutta tuntuisi siltä että tilastointitapa on muuttunut. Kuitenkin 2021 -> 2023 olisi kasvanut kirkon omankin tilaston mukaan paljon, joten voi olla että lisääntyy.
Metsistä ainakin osa lienee perintöä, ja toisaalta lapsettomina kuolevien määrä kasvanee kun lapsettomien määrä kaikkiaankin kasvaa. Varmoja lukuja ei kuitenkaan minulla ole.
Eiköhän suuri osa kirkon maa-alueista ole saatu jo kauan sitten lahjana tai perintönä, kun haluttiin varmistaa, ettei joutuisi kovin pitkäksi aikaa kiirastuleen.
Tuntuu epätodennäköiseltä, että seurakunnat olisivat hankkineet metsää vastikkeellisesti, muuta kuin ihan poikkeustilanteita lukuun ottamatta.
Joo, eipä suoria metsäostoja taideta paljon missään harrastaa sijoitusmielessä.
Nykyiselläänhän paperia kai kuluu entistä vähemmän, jonka luulisi laskevan kuitupuun hintaa. Toisaalta metsäalaa voi mennä tuulivoimaloiden käyttöön, paitsi itärajalla ei voi kun intin tutkat eivät tykkää. Jonkinlaista arvontaa lienee siis se, mihin suuntaan omaisuuden arvo menee.
Ihan viime päivinä on uutisoitu, että puun hinta on noussut niin, että metsäyhtiöt ja sahaajat kipuilevat.
Paperin menekki on tosiaan laskenut, pyyhintäpaperia lukuun ottamatta...
Demokraatti 6.6.2024:
"Kartongin, paperin ja sellun tuotanto- ja vientimääriä kasvattavat Luken mukaan kysynnän varovainen kasvu ja ostajien varastojen purkamisten päättyminen.
Kartonkien vienti ja tuotanto kasvavat Luken mukaan tänä vuonna seitsemän prosenttia, sellun viisi prosenttia ja paperin pari prosenttia."
Täällä on kohta "metsätalouden tuotot": https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=252
Näyttää olevan nousussa. Vielä selvemmässä nousussa on "myyntituotot", joten olisiko omaisuutta laitettu lihoiksi rahojen käydessä loppuun?
Tilastosta on olemassa myös kuluvan vuoden versio: https://www.kirkontilastot.fi/viz.php?id=275
Taitaa olla mahdoton ulkopuolisen sanoa. En tiedä puun tarkkaa hintakehitystäkään nyt.
Mikä lienee ylipäänsä ajatus rahojen käytöstä? Realistista on olettaa että jäsenmäärä ja tulovirta kutistuu koko ajan, epärealistista kuvitella mitään kertarysäystä niin pitkään kuin verotusoikeus säilyy. Halutaanko säästää ja käyttää tasoittamaan jotain vähän syvempää pudotusta?
Omaisuutta ovat myös kirkkorakennukset. Näitä on 700, joista isompi osa ainakin sata vuotta vanhaa; vähän alle 100 kirkkoa on keskiaikaisia.
Virallisesti vaikka Turun tuomiokirkolla pitää olla joku tasearvo. Käytännössä sitä voi olla vaikea myydä, ostaja kun saisi museoviraston kanssa jutella varmaan aika pitkään jotta saisi käyttää johonkin.
Toki sitten on vaikkapa Hervannan kirkko n. vuodelta 1980. Varmasti käytettävissä... urkukonsertteihin. Ja miksei luentopaikaksikin, Tulee kyllä mieleen onko rakennusten tosiasiallinen myyntiarvo noin nolla euroa. Ei ehkä aivan, osa lienee vaikkapa elokuvateatteriksi muunnettavissa.
Hyvissä liitoissa ei unohdeta, Se on ikävää muuten. Toki on monia täysin velattomia vailla vastuuntuntoa ja sellaisia on paljon mm rahanahneudessa.