Erittäin dramaattinen profetia

Miksieteläkorealaiset eivät sitten halua lapsia? Turun yliopiston Korea-tutkijan Antti Leppäsen mukaan raha on iso tekijä. Asuminen on erittäin kallista etenkin pääkaupunki Soulin alueella, jossa valtaosa ihmisistä asuu ja valtaosa tavoitelluimmista työpaikoista sijaitsee. Sen lisäksi armoton työskentelykulttuuri pistää työn ja perhe-elämän tasapainon helposti vinksalleen, mikä ei innosta perustamaan perheitä.

Leppäsen mukaan kyseessä on myös kulttuurinen muutos, jossa miespuolisen jälkeläisen saaminen tai suvun jatkaminen hoivan takaamiseksi ei ole enää yhtä keskeistä kuin ennen.

Yleistä yhteiskunnallisten asenteiden muutosta ei pidä myöskään vähätellä: maassa, joka on hyvin patriarkaalinen ja miesten dominoima, naiset eivät enää suostu perinteiseen naisen rooliin huolehtimaan perheestä ja lapsesta, kun miehet tekevät töitä.

– Nuoret ja nuoret keski-ikäiset eivät juuri usko romantiikkaan ja pitävät parisuhteita enemminkin sopimuksellisina. Suhteet ovat tavallaan politisoituneet, ja on lähdetty irtautumaan näistä parisuhdesopimuksista. Feministisiä boikottiliikkeitä avioliittoa, seksiä ja lapsen synnytystä vastaan on ollut, ja tällainen sukupuolisota on tietysti vaikuttanut ilmapiiriin, Turkki pohtii.

Kun ei synny parisuhteita, ei solmita avioliittoja, joten ei synny lapsiakaan. Tilanne on tämä, koska Etelä-Koreassa lapsen saaminen liittyy vahvasti avioliittoon. Vain alle kolme prosenttia lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, kun OECD-maiden keskiarvo on noin neljäkymmentä prosenttia. Tähän johtaa esimerkiksi se, että yhteiskunnan rakenteet tukevat yksinhuoltajia maassa heikosti.

– Tuoreen tilaston mukaan yli puolet yli 25-vuotiaista eteläkorealaisista ei koe avioliittoa välttämättömyydeksi, ja kaksi viidestä jo naimisissa olevista pareista sanoo, että he eivät halua lapsia.

Turkin mukaan tästä kaikesta kuvaillusta dynamiikasta johtuen hyvät tukipolitiikatkaan eivät pääse taklaamaan kriisiytynyttä todellisuutta miesten ja naisten välillä.

Mitäpoliittisia ratkaisuja tilanteelle on sitten yritetty kehittää? Presidentti Yoon aikoo perustaa uuden ministeriön, joka nimenomaan keskittyy syntyvyyteen. Ministeriön tavoitteena on luoda lapsiperheille massiivinen tukipaketti, joka tukee perhe-elämän ja työelämän yhdistämistä, lastenhoitoa ja asumista, pyrkii kehittämään neuvolajärjestelmää ja tekemään koulutuksesta pidempään ilmaista. Lista sen kun jatkuu.

– Syntyvyystilanne vaikuttaa suoraan talouskasvuun, minkä vuoksi hallitus ja presidentti ovat tähän tarttuneet, Turkki sanoo.

Nopean rikastumisen saavuttanut Etelä-Korea voi alkaa seuraavan vuosikymmenen aikana köyhtyä. Itä-Aasiaa jo kurittava krooninen työvoimapula vahvistuu entisestään, eikä ulkomaalaisten vierastus Etelä-Koreassa helpota asiaa.

– Ulkomaalaisten on hyvin vaikea tulla osaksi korealaista yhteiskuntaa. Viisumipolitiikkaa ollaan kuitenkin nyt muuttamassa. Etelä-Korea, Japani, Kiina ja Taiwan alkavat kaikki kilpailla nyt koulutetuista maahanmuuttajista, Turkki kertoo.

– Oli Yoonin politiikasta ja kyvyistä mitä mieltä hyvänsä, niin väestöhätätila ei ole yhtään liioiteltu termi, Leppänen sanoo.