Kaikki tähän saakka tehdyt on enemmän tai vähemmän suomettuneita tekeleitä. Taistelujen kuvaaminen saa liian suuren osan.
Pitäisi lähteä ensimmäisestä maailmansodasta jolloin Venäjä ja Saksa hävisivät sodan ja menettivät alueitaan Brest-Litovskin ja V ersaillesin rauhoissa.
Suomen peli on pelattu siinä vaiheessa kun Stalin ja Hitler päättivät 23.8.1939 yhteistyössä palauttaa alueet jotka Venäjä ja Saksa menettivät ensimmäisessä maailmansodassa.
Pitäisi lähteä ensimmäisestä maailmansodasta jolloin Venäjä ja Saksa hävisivät sodan ja menettivät alueitaan Brest-Litovskin ja V ersaillesin rauhoissa.
Suomen peli on pelattu siinä vaiheessa kun Stalin ja Hitler päättivät 23.8.1939 yhteistyössä palauttaa alueet jotka Venäjä ja Saksa menettivät ensimmäisessä maailmansodassa.
Vastaukset 58
Vanhimmat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus
Stalinin elämäkerran kirjoittaja, venäläinen kenraalieversti Dmitri Volkogonov on siteerannut Neuvostoliiton Berliinin-suurlähettilään raporttia keskustelusta, jonka tämä oli käynyt Adolf Hitlerin kanssa 3. syyskuuta 1939, kaksi päivää Saksan Puolaan kohdistaman hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Raportin mukaan Hitler oli lausunut:
»Saksan kansa on onnellinen siitä, että Saksan–Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus tulee palvelemaan molempien kansojen yhteistyön asiaa. Sodan tuloksena tilanne, joka on ollut voimassa Versailles'n sopimuksesta lähtien, vuodesta 1920, tullaan kumoamaan... Saksa ja Venäjä tulevat saattamaan uudelleen voimaan ne rajat, jotka niillä oli ennen sotaa.»
Raportin viimeisessä lauseessa tarkoitettiin ensimmäistä maailmansotaa. Stalin oli alleviivannut viimeiset sanat paksulla punakynällä
Talvisota pitäisi esittää Neuvostoliiton revanssisotana ja jatkosota sen seurauksena.
Tiltun verbeissä on aina -isi- verbin keskellä? Sitä se ’voimaton raivo’ teettää?
Olisi sellaista mukava katsoa, mutta tuskin tullaan sellaista näkemään.
Maailmallakaan ei juuri vakavasti otettavia sotaelokuvia tehdä, ei kait kiinnosta sitä "Suurta yleisöä", josta kannattavuus leffalle tulee jos on tullakseen.
Onko joku nähnyt joskus hyvän realistisen sotaelokuvan ?
Itse olen parhaimmaksi arvioinut The Pacific sarjan, eikä kyllä 10/10 pistettä sillekään.
Tarvitaan ehdottomasti neljäs Tuntematon Sotilas.
Olisiko se jonkinlainen amerikkalaismallinen pullisteluelokuva?
Toi viimenen tuntematon oli tuota tyyliä.
Viimeisin tuntematon oli aivan surkea elokuvat nimiosissa huonot näyttelijät!
Da, päivälläkin aseiden suuliekit välkkyivät oikein somasti.
Joo, Paula Vesalan tissit oli pettymys. 🤪🤪🤪
Joo, Rukajärven tiessä Irina Björklundin tissit on paremmat. 😁😁😁
Talvisodassa Pirkko Hämäläinen sai hyvin uskottavan kuuloisen orgasmin. Ikävä kyllä sitä ei näytetty. 🙃🙃🙃
Sissi luunantissa esitellään monen nuoren naisnäyteliän hyvin seksyjä tisuja. ❤️❤️❤️
Meinas unohtua, Rauni Molberin Tuntematon esitelee Lotta Raili Kotilaisen ryntät ansiokkaasti. On kuulema naisvihamielistä, mahdotonta, Molle oli vasuri. 🥀🥀🥀
Tässä Manilla köydessä on hieno kokoelma aitoja luomutissejä. Jooseppi Köppinen oli ainoa joka uskalsi niitä ihailla. 🐰🐰🐰
Miksi ihmeessä Edwin Laine unohti tissit Tuntemattomasta sotilaastaan?
Neljäs Tuntematon tulee tehdä rehellisestä homoeroottisesta näkökulmasta. Johan alkuperäisessä teoksessa on runsaasti gay-viittauksia: Rokka meni Tassun petikaveriksi, Salo kertoi täyttävänsä miehen reiän, Sarastie halusi mennä antamaan pakenevalle viholliselle takapuoleen nyt ja Lammio fantasioi tip-top -upseerista joka ratsastaa ravintolaan.
Ei tarvittu pornoa , katsojia tuli ilman tissejäkin. On paras tuntematon ja tulee olemaan.
Nauttisit varmasti tällaisesta elokuvasta suunnattomasti!
Kaikissa on jossain vaiheessa anteeksipyytävä vaihe. Tuntemattoman Saloa pilkattiin hurraaisänmaallisesta asenteesta. Kommari Lahtista kuvattiin kovinkin rohkeaksi. Supersotilas Lehdon ura jäi lyhyeksi.
Saloa pilkattiin siitä, että Salo vähän yksinkertaisena uskoi kaiken propagandan.
Ryhmy ja Romppainen kiellettiin!
Valehtelet!
Ei kielletty!
Syksyllä 1944 sensuuri kielsi Jees ja just -elokuvan Neuvostoliittoa loukkaavana.
MEILTÄ löytyy lukuisia hyviä sotaelokuvia molemmista sodista!
No jos niitä teillä on, niin saisikohan/voisikohan niitä esittää, vuokrata tai jotain ?
Minäkin haluaisin nähdä ne kaikki.
YLE voisi taas panostaa hiukan uustuotantoon ja tehdä uuden Talvisota elokuvan. Se voitaisiin kuvata Afrikassa ja paikallisin näyttelijävoimin.
Jos Mannerheimia esittänyt ruandalainen näyttelijä on vielä tikissä niin yksi roolihenkilö olisi jo valmiina.
Ja jos tällä kertaa tulisi maailmanmenestystä voisi YLE filmata isommankin sotaelokuvan "Atlantin valli murtuu". Kun se kuvattaisiin Saharassa niin se antaisi lisäymmärrystä tapahtumiin uudella, ennakkoluulottomalla näkökulmallaan.
Juu, totta elokuvan kokonimi voisi olla muunnettuna olla "Välimeren olematon valli murtuu"
Venäjällä voitaisiin tehdä sotaelokuva Talvisodan aikaan kootusta Otto Ville Kuusisen ”suomalaisesta armeijasta”, joka sai puolalaiset uniformut eikä kaikki sen soturit edes puhuneet suomen kieltä!
Armeijan nimi oli Suomen kansanarmeija.
Taisteli oikein somasti valkosuomalaisia vastaan.
TODELLISUUDESSA Kuusisen ”armeija” ei osallistunut laisinkaan Talvisotaan!
Osa kansanarmeijasta osallistui Talvisotaan. Esimerkiksi 3. divisioona Lunkulansaaren-Salmin alueella ja 4. divisioona osallistui tiedusteluretkelle suomalaisten linjojen taakse Lapissa. Myös 1. ja 2. divisioonan tykistö osallistui Viipurinlahden taisteluun.
Moskovassa sijaitsevasta Neuvostoarmeijan keskusarkistosta on löytynyt uutta tietoa talvisodan aikana Neuvostoliitossa toimineen "Suomen kansanarmeijan" koostumuksesta ja aseistuksesta.
Suomen historian apulaisprofessori Ohto Manninen tutki arkistoa ja sai selville, että Kansanarmeijalla oli mm. oma hävittäjälaivue ja enemmän panssareita kuin Suomen armeijalla.
Kansanarmeijan vahvuus oli 28 000 miestä.
Kalustoa:
Tykistö
60 kpl 45 mm tykkejä
24 kpl 76 mm tykkejä
48 kpl 122 mm haupitseja
Ilmatorjunta
20 kpl ilmatorjuntatykkejä
Panssarivaunut
54 kpl T-26
24 kpl T-27
24 kpl T-37A
No eihän Suomenkaan armeijassa kaikki puhuneet suomea. Majewski kai aika huonosti ruotsiakin.
Sitä paitsi ihan hyvin suomalaiset sotivat italialaisissa kypärissäkin.
Eivät halunneet olla mitään isänmaanpettureita, kuten Saksan kanssa 1944-45 vehkeilleet.
Ja SE oli Tiltun mielestä ”somaa”!?
Uralin perhonen on erittäin hyvä ja totuuden mukainen dokumentti Mannerheimista.
Totuusarvoltaan vastaa toista YLE-tuotantoa "Musta Mannerheim".
Eli silkkaa stalinistien propagandaa vailla totuuspohjaa!
” Talvisodasta ja jatkosodasta puuttuu hyvä suomalainen elokuva”
MOLEMMISTA LÖYTYY USEITA HYVIÄ SUOMALAISIA SOTA-ELOKUVIA!
Aijaa, miksei niitä sitten esitetä koskaan eikä missään ?
Kyllä niitä esitetään tavan takaa ja ne ovat hyviä SUOMALAISEEN SILMÄÄN!
Eivät tietenkään AINA miellytä sinun VENÄLÄISTTÄ katsantoasi!
Etpä ole vieläkään kertonut mitä nämä HYVÄT SUOMALAISET SOTA-ELOKUVAT ovat..
Tai hyviä ja hyviä, no Främsta linjen on jotenkin kelvollinen, muut ansaitsevat arvosanan 6 tai alle (4-10 arvostelulla ).
Jos joku ei pidä Woody Allenin elokuvia hyvinä, niin silloin on vissiin Kansallissosialisti ?
USEITA SUOMALAISIA SOTAELOKUVIA MOLEMMISTA SODISTA PIDETÄÄN HYVINÄ!
Makuasioista ei kannata kiistellä!
Ainahan niitä esitetään! Älä aina sammu alkuillasta!
Sissit on ihan hyvä löytyy YLE areenasta ja kyllä Rukatie elokuvakin ihan OK. Onhan noita.
Pekka Parikan Talvisota oli oikein hieno esitys.
Samaa mieltä olen siitä, että Tuntematon sotilas (kaikki kolme elokuvaversiota ja kirjakin) on hyvä mutta yliarvostettu. "Tuntemattoman" pakkoesitykset tv:ssä joka itsenäisyyspäivä ja saman kirjan pakkoluettaminen peruskouluissa ja lukioissa (jokohan on loppunut?) antaa meille sodista liian yksipuolisen kuvan. Tuntematon sotilas kuvaa maalaisyhteisöä ja konekiväärikomppanian korpisotaa, vaikka kokemuksia samasta sodasta oli muillakin sotilailla, siviileillä, kaupunkilaisilla. Mikä elokva olisi kuvannut Helsingin pommituksia, siviilien ahdinkoa, karjalaisia evakoita? Ne harvat, joita on tehty, ovat jäääneet Tuntemattoman sotilaan ylivallan varjoon.
Annetaanpa tunnustusta Laila Hirvisaaren kirjoihin pohjautuville "Hylätyt talot, autiot pihat" (Laui Törhönen 2000) ja "Tauno Tukevan sota" (Heidi Köngäs 2010).
https://www.film-o-holic.com/arvostelut/hylatyt-talot-autiot-pihat/
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010521802.html
Lauri Törhösen leffan arvostelussa vuonna 2000 esitettiin toive:
"Kannaksen suurhyökkäys ja Viipurin menetys ovat erikoisia valkoisia läikkiä Suomen sotahistoriassa. Villit huhut kadonneiden miesten todellisesta kohtalosta ovat elänet sitkeästi paitsi rintamamiesten muisteloissa myös historiankirjoituksessa. Paavo Haavikko vihjaili tuoreessa Mannerheim-kirjassaan, että Viipurista paenneita miehiä olisi teloitettu salaisissa "kenttäoikeudenkäynneissä". Kuka tekisi tästä elokuvan?"
Kirjoittajan toive olisi voinut toteutua Heikki Hietamiehen julkaistua 2004 romaanin "Sotatuomari", joka perustui tuohon aikaan villisti spekuloituun huhuun Lappeenrannassa tapahtuneista salaisen kenttäoikeuden teloituksista 1944.
Kirja sinänsä oli hyvää luettavaa, mutta vanheni pian, kun tarkemmissa selvityksissä ilmeni, ettei epäiltyä kenttäoikeutta sittenkään ollut olemassa, ja arkeologisissa tutkimuksissa Huhtiniemessä sijainnut epäilty joukkohautakin ilmeni 1800-luvun venäläiseksi sotilashautausmaaksi.
Nykyoloissa, kun Ukrainan sodan alettua suomalainen sotauho on kasvanut ja "Sotatuomarin" ilmestysmieshetkellä pinnalla ollut kansallinen itseruoskinta menettänyt ajankohtaisuutensa, on vaikea kuvitella yhdenkään ohjaajan tai käsikirjoittajan tarttuvan "Sotatuomariin". Harmi, sillä kirja on kuin luotu elokuvakäsikirjoitukseksi.
Ville Salmisen ohjaama "Evakko" (1956) jätti minuun evakko isovanhempien lapsenlapsena jäljen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Evakko_(elokuva)
Valitettavasti teos jäi pienimuotoisena aikalaisensa suurelokuvan, Edwin Laineen "Tuntemattoman" varjoon.
Aloittajan topikkiin voi lisätä vain, että "molempien sotien" lisäksi historiankirjoituksemme tuntuu unohtaneet täysin kolmannen sotamme, eli Lapin sodan.
Siitä ei ole oikein tehty elokuviakaan.
Ellei Aleksandr Rogožkinin 2002 ohjaamaa mainiota elokuvaa "Käki" lueta sellaiseksi.
Sellaista filmataan juuri nyt! Et ole sitten kuullut?
Miten olisi moderni kulttuuri marxistinen, angsti, anarkia elokuva dokumentti
nyky-suomesta `?
Suomi halpuutetaan. Kohti kehitysmaa oloja.
Visiona on keinotteluun sopiva pohjolan kongo, johtava taxi raiskaus landia.
nato ja eu hovien ylläpito on kallista.
Suomessa massa-työttömyys, leipäjonot.
Nato ja eu ei työllistä.
Suomalaisetkin halutaan uhrata, kuten ukrainaliset ( jo yli 2 milj. uhrattu ).
Ylimieliset nato siirtomaa sodan globalisti sodittajat lietsoo sotaa.
Ahneimpia on lontoo city, gb. Vanha siirtomaa valta gb.
Tiltun oksennus? Jos ei kelpaa niin muuta takaisin kotimnaahasi! Kyllä tämäö kelpaa meille suomalaisille!
” Suomalaisetkin halutaan uhrata, kuten ukrainaliset ( jo yli 2 milj. uhrattu ).”
Ukrainalaisia murhaa, raiskaa tappaa juuri ikioma kotimaasi Nazi-Venäjä Putinin johdolla!
”Talvisodasta ja jatkosodasta puuttuu hyvä suomalainen elokuva”
Molemmista on useita hyviä elokuvia! Ja juuri nyt on sellainen valmistumassa myös Lapin sodasta!
Ei enää mitään sota leffoja kiitos. Jos on pakko , niin lentäjistä sitten , heidät unohdettu kokonaan.
Sotien vaikutuksesta siviileihin olisi hyvä tehdä elokuva.
Sodan ja rauhan miehet on jälleen katsottavissa Yle Areenassa
Professori Matti Kuusi kirjoitti Keskustan äänenkannattajassa Kalevassa: "Tapio on tuottanut teoksen, joka kohoaa meikäläisestä televisiotuotannosta kuin kirkon torni maalaiskylästä."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sodan_ja_rauhan_miehet
Sodan ja rauhan miehet on Yleisradion TV2:n teatteritoimituksen tuottama dokumenttipohjainen näytelmäsarja, joka esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978.
Jaksot ja niiden lähetyspäivät olivat:
Tuntematon diplomaatti (3.12.1978)
Hylätty tapaus (10.12.1978)
Kutsu Moskovaan (17.12.1978)
Uhkapeli (23.12.1978)
Sama kaiku on askelten (7.1.1979)
Rauhantunnusteluja (14.1.1979)
Lopun alku (21.1.1979)
Vili Suuret ja pienet (28.1.1979)
Ahdistava syksy (4.2.1979)
Suomen valinta (11.2.1979)
Nyt jälleen nähtävänä Areenassa
https://areena.yle.fi/1-4195013
Dokumenttiaineistoihin, muistelmiin ja uutiskuviin perustuva draamasarja kertoo Suomen lähihistoriasta 1930-luvulta jatkosodan syttymiseen 1941 saakka. Sarja valottaa Suomen, Neuvostoliiton ja Saksan suhteita, talvisodan syttymisen syitä sekä toisen maailmansodan alkutapahtumia. Arkistomateriaalit: KAVI, SVT ja Reuters. Käsik.&ohj. Matti Tapio. Rooleissa mm: Keijo Komppa, Ilmari Saarelainen, Risto Mäkelä, Leif Wager. (1978)
Tehty YYA -aikaan, mikä näkyy nöyristelynä Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin suuntaan.
Historiallinen totuus on se, että Hitlerin Saksan kanssa elokuussa 1939 hyökkäämättömyys- ja etupiirisopimuksen tehnyt ja sen kanssa yhteistyössä Puolan hyökkyssodalla vallannut Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939, puna-armeijalle annetun käskyn oltua koko Suomen miehitys, eikä se, että käskyn toteutus epäonnistui talvisodan päättäneeseen maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimukseen muuttanut Neuvostoliiton tavoitetta Suomen itsenäisyyden lakkauttamiseta, kuten näemme tässä Vjatsheslav Molotovin ilmoituksesta Liettuan pää- ja ulkoministeri Vincas Kreve Mickeviciukselle kesäkuussa 1940, kun puna-armeija oli aiemmin samassa kuussa miehittänyt Viron, Latvian ja Liettuan.
Suomennos.
"Teidän on katsottava tarkkaan todellisuutta ja ymmärrettävä, että tulevaisuudessa pienten kansojen on kadottava. Teidän Liettuanne yhdessä muiden Baltian maiden, myös Suomen, on liityttävä Neuvostoliiton loistavaan perheeseen. Siksi teidän pitäisi
nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa vallitsee kaikkialla, koko Euroopassa,
ja jota sovelletaan aikaisemmin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa, toisissa myöhemmin."
https://www.lituanus.org/wp-content/uploads/2024/06/2-Conversations-with-Molotov-Vincas-Kreve-Mickevicius.pdf