Tampere: 21.8.2024 klubi-ilta kirjasta "Ikuisen elämän lyhyt historia"

Katsoin ja tykkäsin. Raevaara on oikeasti ajattelija ja ajattelee asioita laajemmin kuin uskonto-uskonnottomuus tasolla.

Itse ajattelen, että kehon hajoamisprosessi jonka ikääntyessä itsessään huomaa, vähentää halua elää ikuisesti ja vähentää myös kuoleman pelkoa. Kuten eutanasia keskustelusta huomaa, kun kipu ( tai kivun pelko) yltyy riittävän suureksi, jopa kaipaa kuolemaa.

Onko nuoruuden ja nuorekkuuden ihannoinnissa pohjimmaltaan kyse kuoleman pelosta.

jori.mantysalo kirjoitti:

Kiva kuulla että kiinnosti, kiitokset.

Itselläni ainakin on olkapää kipeä, ollut pidempään. Pieni asia, mutta siitä huomaa että nuorekkuutta kaipaa vaikka ei oma kuolema vielä läheiseltä tunnu: ei aiemmin kestänyt näin mahdottoman kauan jonkun lihaksen tai jänteen parantua.

Ei saanut järin hyvää arvosteluaTieteessä tapahtuu lehdessä kirjasta, Minä, koira ja ihmiskunta,
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/3-2023/mina-positio-ja-faktapohjaisuus-tietokirjallisuudessa-tarkastelussa-anu-kantolan

Hukkajoki on ollut viimeaikoina otsikoissa. Se siitä paikasta. Mielenkiintoinen on Raevaaran hieman vanhempi kirjallinen tuotos, Hukkajoki. Kyseisiä "mielentiloja" on ollut nähtävissä muutamien vuosikymmenten ajan etelästä pohjoiseen. Jos kirjastosta löytyy, täytyy lukea kuinka Raevaara juonta johdattaa ja mihin päädytään, päädytäänkö mihinkään ja jos niin minkä vuoksi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6748

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei saanut järin hyvää arvosteluaTieteessä tapahtuu lehdessä kirjasta, Minä, koira ja ihmiskunta,
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/3-2023/mina-positio-ja-faktapohjaisuus-tietokirjallisuudessa-tarkastelussa-anu-kantolan

Hukkajoki on ollut viimeaikoina otsikoissa. Se siitä paikasta. Mielenkiintoinen on Raevaaran hieman vanhempi kirjallinen tuotos, Hukkajoki. Kyseisiä "mielentiloja" on ollut nähtävissä muutamien vuosikymmenten ajan etelästä pohjoiseen. Jos kirjastosta löytyy, täytyy lukea kuinka Raevaara juonta johdattaa ja mihin päädytään, päädytäänkö mihinkään ja jos niin minkä vuoksi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6748

Eipä päädytty oikein mihinkään. Teksti sinänsä ei ollut pitkäveteistä, mutta "juonen" ollessa sitäsuntätä sivuja olisi voinut olla puolet vähemmänkin. Kaiken kaikkiaan valju kertomus.

jori.mantysalo kirjoitti:

Itse pidin kirjasta. Ja kyllä, se oli myös aika hyppivää, ei muodostanut mitään kertomusta. Toisaalta se oli myös hyvin henkilökohtaisesti kirjoitettu, erilainen tietokirjaksi.

Tarkoitatko nyt kirjaa Minä, koira ja ihmiskunta vai Hukkajokea? Vai ehkä kirjaa Ikuisen elämän lyhyt historia? Minä luin Hukkajoen ja kommentoin sitä.

Minä, koira ja ihmiskunta ymmärtääkseni ei saanut kehuja tietokirjana juuri henkilökohtaisuutensa vuoksi. Henkilökohtaisuus kun ei täytä tieteellisyyden kriteeriä, mutta lukukokemuksena varmaan miellyttävämpi kuin tieteellinen teksti. En ole lukenut kirjaa, joten en ota kantaa.
https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/3-2023/mina-positio-ja-faktapohjaisuus-tietokirjallisuudessa-tarkastelussa-anu-kantolan