Ikäväkseni joudun toteamaan, että

Petteri Orpo on 2000-luvun pääministerien rankingissani ottamassa itselleen jumbosijan. Oma ranking-listani on seuraava:
1. Juha Sipilä
2. Paavo Lipponen (milleniumin vaihteessa)
3. Sanna Marin
4. Jyrki Katainen
5. Petteri Orpo
Listan hännillä on siis kaksi kykypuolue kokoomuksen poliitikkoa, mitä voi ihmetellä. Niin vain kuitenkin on jos tosiasiat ja tulokset ratkaisevat. Kun tulokset ratkaisevat niin Sipilän ykköstila on ehdoton. Demaripääministerien Lipposen ja Marinin keskinäinen ärjestys on vähän epäselvempi. Jos Marin olisi hoitanut kautensa loppuun samalla tavoin kuin sen aloitti niin hän olisi selkeä kakkonen. Lössiksihän se Marinin pääministerikauden loppu kuitenkin meni.

Orpo on ollut minulle tosi paha pettymys. Kokoomuksen kannattajien näkemys saattaa olla toinen, mutta minä katson niitä tuloksia koko maan kannalta enkä vain parempiosaisen viidenneksen kannalta. Odotin Orpolta parempaa, odotin vastuuta koko maasta, kansasta ja valtiosta. Heti Orpon pääministerikauden alussa näin, että nyt menee homma päin pöpelikköä. Syy ei ole todellakaan se, mikä sai liberaalin median mustamaalaaman hallitusta ja yrittämään sen kaatoa. Syy on se, että Orpo tunki väkisin kokoomuksen omia oikeistolaisia ideologisia tavoitteitaan hallitusohjelmaan pahimpaan mahdolliseen aikaan. PS:ää pakonomaisine hallitushaluineen käytettiin häijysti hyväksi ja PS tulee siitä vielä kärsimään.

Voisiko Orpo vielä pelastaa hallituksensa? Teoriassakaan se ei enää ole mahdollista muuten kuin ehkä pieneltä osin. Maan kannalta typerääkin typerämpi tuloveron alennus on peruuttamaton virhe. Tuloveroja olisi pitänyt pikemminkin nostaa jollei nyt veret seisauttavasti niin ainakin räväkästi. Sillä tavalla oltaisiin päästy velkaantumisen taittamisessa hyvään alkuun eikä Suomen luottoluokitus olisi nyt uhattuna. Kokoomuksen kannattajia olisi voinut rauhoitella kertomalla, että korotus on väliaikainen ja jos kaikki menee hyvin niin sitten tuloveroastetta voidaan myöhemmin alentaa jopa enemmän kuin sitä nostettiin. Oletan, että Orpo pitää kiinni niistäkin hallitusohjelman ideologisista tavoitteista, jotka vielä olisi mahdollista peruuttaa. Jos ja kun niin käy niin Suomen tila tulee olemaan todella surkuteltava Orpon kauden lopulla.