Englanninkielisestä Wikipediasta, Encyclopedia Britannicasta sekä HistoryHit- ja RealClearHistory-sivustoilta poimittua Ruotsin ja Puolan historiasta 1600-luvulta:
Kustaa II Aadolf oli Ruotsin kuninkaana vuodet 1611 - 1632.
Välissä Ruotsi oli saanut Liivinmaan haltuunsa vuodesta 1629 eteenpäin.
Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin Taistelussa vuonna 1632.
Vaikka valta periytyi Kustaan tyttärelle, Kristiinalle, Kristiina oli liian nuori, joten sijaishallitsijana oli Axel Oxenstierna vuoteen 1644 asti, jolloin Kristiinasta tuli täysi-ikäinen.
"5. p. heinäk. 1637 annettu asetus, että kaikki miespuoliset mustalaiset, jotka tavattiin Ruotsin rajojen sisällä, piti ilman tutkintoa ja tuomiota hirtettämän sekä heidän vaimonsa ja lapsensa ajettaman kihlakunnasta toiseen ja siten maan rajojen ulkopuolelle" on Axel Oxenstiernan ajalta.
Valta siirtyi Kristiinalle vuonna 1644. Kristiina oli kuningatar ja siinä ohessa sai sellaisia titteleitä kuin Suomen Suur-Ruhtinatar. Kristiina hallitsi 10 vuotta.
Samalla aikavälillä muualla Bohdan Hmelnitski, ukrainalais-kasakoiden sotilaskomentaja, oli aloittanut Krimin tataarejen kanssa Puola-vastaisen Hmelnitskin Kapinan, johon liittyi myös ukrainalaista talonpoikaisväestöä. Hmelnitskin Kapinaa luonnehti brutaliteetti siviiliväestöä kohtaan, mukaanlukien juutalaisia ja katolis-kristittyjä. Hmelnitskin Kapina sittemmin heikensi Puola-Liettuan Kansainyhteisöä ja loi näin pohjaa paitsi Venäjän hyökkäykselle Puolaan vuonna 1654 myös Ruotsin hyökkäykselle Puolaan vuonna 1655.
Berestechkon taistelussa (28. - 30.6.1651) Juhana II Kasimirin (joka oli sekä Puolan kuningas että Liettuan suur-herttua) komentamat Puola-Liettuan Kansainyhteisön joukot voittivat Hmelnitskin kasakoiden ja Krimin tataarien joukot.
Batihin taistelun (3.-4.6.1652) jälkeen Hmnelnitskin joukot kostivat aiemman häviönsä Berestechkon taistelussa murhaamalla arviolta 8 000 - 8 500 Batohin/Batihin joukkomurhassa
Ruotsissa vuonna 1654 Kristiina astui vallasta ja antoi kruunun Kaarle X Kustaalle. Axel Oxenstierna oli alunperin vastustanut tätä, mutta muutti mielensä ja auttoi Kristiinaa astumaan vallasta.
Axel Oxenstierna kuoli muutama kuukausi sen jälkeen, kun Kaarle X Kustaa oli noussut valtaistuimelle.
Vuonna 1654 Venäjä hyökkäsi Puola-Liettuan Kansainyhteisöön Kmelnitskin Kapinan vanavedessä.
Seuraavana vuonna 1655 Puola-Liettuan Kansainyhteisöön hyökkäsi puolestaan Kaarle X Kustaa, mihin viitataan Ruotsin Tulvana.
1600-luku: Lutzenin Taistelu, Hmelnitskin Kapina, Venäjän hyökkäys ja Ruotsin Tulva
38
416
Vastaukset
- Anonyymi
Entä Puola-Saksin Augustus Väkevä?
ELI
Se kerta kun Puola oli hyökkääjä!
---
Augustus Väkevästä kertova Encyclopedia-sivuston artikkeli kertoo:
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733
Augustuksella oli suunnitelmana vallata Ruotsin [vuodesta 1629 eteenpäin] hallinnoima Liivinmaan seutu, jotta saisi satamia uuden kuningaskuntansa käyttöön, ja tällä tavoitteella [Augustus Väkevä] muodosti Ruotsin vastaisen liittouman Tanskan ja Venäjän kanssa vuonna 1699. Augustuksen hyökkäys Riikaan helmikuussa 1700 epäonnistui, korostaen miten vähän valtaa hänellä oli Puolassa. Ruotsi selätti Venäjän Narvassa ja Tanska aloitti rauhanneuvottelut.
Ruotsin Kaarle XII (vallassa 1697 -1718) käänsi voimakkaan armeijansa Augustusta kohti. Jälkikäteen ajateltuna Kaarlen määrätietoisuus syrjäyttää Augustus antoi Venäjälle kriittisen tilaisuuden uudelleenkoota ja uudelleenmuokkailla armeijansa ja lopulta voittaa sota Ruotsin kanssa.
[Noloa.]
Puolassa Augustuksen asevoimat kärsivät vakavia tappioita ja tammikuussa 1704 ruotsalaiset syrjäyttivät hänet, kun puolalais-parlamentin tynkä valitsi kuninkaaksi Kaarlen välikäden. Augustuksen saksilais-joukot jatkoivat taistelua, vain kärsiäkseen kovan tappion Fraustadtissa helmikuussa 1706. Ruotsin joukot miehittiä Saksia vuoden. Lopulta Venäjän voitto Ruotsista mahdollisti Puolan vapauttamisen Ruotsin vaikutusvallasta vuonna 1709 ja Augustus palautettiin valtaistuimelle.
Vuonna 1715 Venäjä teki tyhjäksi puolalaisen Saksin vastaisen liittouman aikeet, jotka vastustivat Augustuksen harkitsemattomia uudistuksia ja vuonna 1717 "Tyhmä Parlamentti" suostui Venäjän ehtoihin, jotka pitivät Augustuksen vallassa. Mutta diplomatian ohjaksissa oli tsaari Pietari Suuri ja hän ryhtyi toimenpiteisiin, joilla esti Augustusta muuttamasta Puolan monarkiaa perintösiirtotyyppiseksi ja siirtämästä kruunua ainoalle lain silmissä oikeutetulla perilliselleen, Saksin Frederik Augustus Toiselle.
....
Augustus oli kuuluisa aikansa uljaimpana hallitsijana ja hänen hoviaan Dresdenissä luonnehtivat ilotulitusnäytökset, naamiaiset, turnajaiset, metsästystilaisuudet ja vuosittaiset juhlallisuudet kuten mainetta niittänyt Karnivaali. Kuten kaikki barokin ajan hallitsijat, Augustus käytti näitä juhlamenoja tilaisuuksina kohentaa asemaansa ja neuvotella korkea-arvoisten vieraiden kanssa. ....... Augustuksen pohjimmaisia epäonnistumisia valtionpäämiehenä lieventävät, ironista kyllä, niiden hankkeiden kestävä arvo, joihin hän kulutti niin ylenpalttisesti. Hän perusti Meisseniin posliiniteollisuuden (vuonna 1710) ja laittoi alulle hankkeita, jotka muuttivat Dresdenin loistokkaaksi barokkipääkaupungiksi - "Elbe-joen Firenzeksi".
Encyclopedia-sivuston lähteytys:
* Karl Czok, "August der Starke und seine Zeit: Kurfürst von Sachsen, König in Polen" (1997)
* Wieland Held.,"Der Adel und August der Starke: Konflict und Konfliktaustrag zwischen 1694 und 1707 in Kursachsen" (1999)
* Lindsey Hughes, "Russia in the Age of Peter the Great" (1998) [Encyclopedia.com täsmentää:] Keskittyy Pietari Suuren aikoihin ja käsittelee Augustusta jokseenkin yksityiskohtaisesti.
* Georg Pilz, "August der Starke: Träume und Taten eines deutschen Fürsten" (1986)
* Tony Sharp, "Pleasure and Ambition: The Life, Loves, and Wars of Augustus the Strong" (2001)- Anonyymi
Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí, ilmoitti 29. syyskuuta: "Noin kaksi päivää niin armeijamme on täydessä kunnossa kestämään vaikka Saksan kaikkien asevoimien hyökkäys kerralla, paitsi jos [toiselta suunnalta] Puola hyökkää."
Norman Stone,
Czechoslovakia Crossroads and Crises (1989)
julkaisija Palgrave Macmillan UK.
s. 119
----------------------
https://en.wikipedia.org/wiki/Munich_Agreement#Poland
Arkistoitu:
https://web.archive.org/web/20240129160928/https://en.wikipedia.org/wiki/Munich_Agreement#Poland
Tsekkoslovakian armeijan yleisesikuntapäällikkö, kenraali Ludvik Krejci: "paitsi jos Puola hyökkää"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18493555/tsekkoslovakian-armeijan-yleisesikuntapaallikko-kenraali-ludvik-krejci-quotpaitsi-jos-puola-hyokkaaquot - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí, ilmoitti 29. syyskuuta: "Noin kaksi päivää niin armeijamme on täydessä kunnossa kestämään vaikka Saksan kaikkien asevoimien hyökkäys kerralla, paitsi jos [toiselta suunnalta] Puola hyökkää."
Norman Stone,
Czechoslovakia Crossroads and Crises (1989)
julkaisija Palgrave Macmillan UK.
s. 119
----------------------
https://en.wikipedia.org/wiki/Munich_Agreement#Poland
Arkistoitu:
https://web.archive.org/web/20240129160928/https://en.wikipedia.org/wiki/Munich_Agreement#Poland
Tsekkoslovakian armeijan yleisesikuntapäällikkö, kenraali Ludvik Krejci: "paitsi jos Puola hyökkää"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18493555/tsekkoslovakian-armeijan-yleisesikuntapaallikko-kenraali-ludvik-krejci-quotpaitsi-jos-puola-hyokkaaquot29. syyskuuta 1938
Tšekkoslovakian armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Ludvík Krejčí:
"Noin kaksi päivää niin armeijamme on täydessä kunnossa kestämään vaikka Saksan kaikkien asevoimien hyökkäys kerralla, paitsi jos Puola hyökkää."
- Norman Stone,
Czechoslovakia Crossroads and Crises (1989)
s. 119
- Anonyymi
Entä Puola-Saksin Augustus Väkevä?
ELI
Se kerta kun Puola oli hyökkääjä!
---
Augustus Väkevästä kertova Encyclopedia-sivuston artikkeli kertoo:
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733
Augustuksella oli suunnitelmana vallata Ruotsin [vuodesta 1629 eteenpäin] hallinnoima Liivinmaan seutu, jotta saisi satamia uuden kuningaskuntansa käyttöön, ja tällä tavoitteella [Augustus Väkevä] muodosti Ruotsin vastaisen liittouman Tanskan ja Venäjän kanssa vuonna 1699. Augustuksen hyökkäys Riikaan helmikuussa 1700 epäonnistui, korostaen miten vähän valtaa hänellä oli Puolassa. Ruotsi selätti Venäjän Narvassa ja Tanska aloitti rauhanneuvottelut.
Ruotsin Kaarle XII (vallassa 1697 -1718) käänsi voimakkaan armeijansa Augustusta kohti. Jälkikäteen ajateltuna Kaarlen määrätietoisuus syrjäyttää Augustus antoi Venäjälle kriittisen tilaisuuden uudelleenkoota ja uudelleenmuokkailla armeijansa ja lopulta voittaa sota Ruotsin kanssa.
[Noloa.]
Puolassa Augustuksen asevoimat kärsivät vakavia tappioita ja tammikuussa 1704 ruotsalaiset syrjäyttivät hänet, kun puolalais-parlamentin tynkä valitsi kuninkaaksi Kaarlen välikäden. Augustuksen saksilais-joukot jatkoivat taistelua, vain kärsiäkseen kovan tappion Fraustadtissa helmikuussa 1706. Ruotsin joukot miehittiä Saksia vuoden. Lopulta Venäjän voitto Ruotsista mahdollisti Puolan vapauttamisen Ruotsin vaikutusvallasta vuonna 1709 ja Augustus palautettiin valtaistuimelle.
Vuonna 1715 Venäjä teki tyhjäksi puolalaisen Saksin vastaisen liittouman aikeet, jotka vastustivat Augustuksen harkitsemattomia uudistuksia ja vuonna 1717 "Tyhmä Parlamentti" suostui Venäjän ehtoihin, jotka pitivät Augustuksen vallassa. Mutta diplomatian ohjaksissa oli tsaari Pietari Suuri ja hän ryhtyi toimenpiteisiin, joilla esti Augustusta muuttamasta Puolan monarkiaa perintösiirtotyyppiseksi ja siirtämästä kruunua ainoalle lain silmissä oikeutetulla perilliselleen, Saksin Frederik Augustus Toiselle.
....
Augustus oli kuuluisa aikansa uljaimpana hallitsijana ja hänen hoviaan Dresdenissä luonnehtivat ilotulitusnäytökset, naamiaiset, turnajaiset, metsästystilaisuudet ja vuosittaiset juhlallisuudet kuten mainetta niittänyt Karnivaali. Kuten kaikki barokin ajan hallitsijat, Augustus käytti näitä juhlamenoja tilaisuuksina kohentaa asemaansa ja neuvotella korkea-arvoisten vieraiden kanssa. ....... Augustuksen pohjimmaisia epäonnistumisia valtionpäämiehenä lieventävät, ironista kyllä, niiden hankkeiden kestävä arvo, joihin hän kulutti niin ylenpalttisesti. Hän perusti Meisseniin posliiniteollisuuden (vuonna 1710) ja laittoi alulle hankkeita, jotka muuttivat Dresdenin loistokkaaksi barokkipääkaupungiksi - "Elbe-joen Firenzeksi".
Encyclopedia-sivuston lähteytys:
* Karl Czok, "August der Starke und seine Zeit: Kurfürst von Sachsen, König in Polen" (1997)
* Wieland Held.,"Der Adel und August der Starke: Konflict und Konfliktaustrag zwischen 1694 und 1707 in Kursachsen" (1999)
* Lindsey Hughes, "Russia in the Age of Peter the Great" (1998) [Encyclopedia.com täsmentää:] Keskittyy Pietari Suuren aikoihin ja käsittelee Augustusta jokseenkin yksityiskohtaisesti.
* Georg Pilz, "August der Starke: Träume und Taten eines deutschen Fürsten" (1986)
* Tony Sharp, "Pleasure and Ambition: The Life, Loves, and Wars of Augustus the Strong" (2001) - Anonyymi
Aina 6.11. Suomi viettää Ruotsin hullun kuninkaan päivää. Koko Suomi liputtaa Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia joka vuosi.
Carl Gustaf Emil Mannerheim osallistui Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlaan yhdessä sotilasvaltuuskunnan kanssa Lützenissä, Saksassa lokakuussa 1932.
[Sattumanvaraisena seikkana tämä oli Hitlerin valtaanousua, vuotta 1933, edeltävä vuosi. Vuonna 1932 myös vihittiin sotamuistomerkki nimeltä "Der Soldat" (Sotilas) Pyhän Johanneksen kirkon vieressä Hampuri-Harburgissa, tilaajana Harburgin silloinen pormestari Heinrich Denicke, kuvanveistäjä Hermann Hosäusin suunnittelemana. Patsaasta koitui kohua jo silloin kun se pystytettiin vuonna 1932. Kunst im Dritten Reich (Taidetta Kolmannessa Valtakunnassa) -julkaisun kehu vuonna 1937, että Sotilas-patsas oli "sankari-henkinen veistos", on sittemmin huonosti vanhentunut. Vasta 1980-luvun alussa rauhanliike sai aikaan vilkasta julkista keskustelua 'Der Soldat'-muistomerkistä ja vuonna 1986 Harburgin Rauhanpoliittinen Keskus käynnisti kilpailun ideoista miten 'Der Soldat'-muistomerkki käännettäisiin ideologisesti puhumaan sotaa vastaan. Hendrik André Schulzin pronssiveistos itkevästä lapsesta, joka polvistuu luodinrei'illä varustettujen sotilaiden kypärien keskelle, Trauernes Kind, vihittiin 1. syyskuuta 1988 vastamuistomerkiksi.]
https://gedenkstaetten-in-hamburg.de/en/memorials/show/mourning-child-counter-memorial-in-front-of-st-johannis-church
Arkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240708213538/https://gedenkstaetten-in-hamburg.de/en/memorials/show/mourning-child-counter-memorial-in-front-of-st-johannis-church
Lützenin taistelun 300-vuotismuistojuhlassa Lützenissä lokakuussa 1932 olivat läsnä Mannerheimin lisäksi myös mm. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf sekä Reichswehrin päällikkö, kenraali Hammerstein-Equord.
Kirkonmenojen jälkeen Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf esitti Ruotsin tervehdyksen. Sitten Mannerheim vuorostaan tervehti sankarikuninkaan muistoa lausumalla:
”Kaukaa pohjolasta olemme tulleet Lützeniin tuomaan Suomen tervehdyksen kuolemattomalle sankarille, rakastetulle kuninkaalle, ja siunaamaan esi-isäimme muistoa, jotka rinnan veljiensä ja uskonystäväinsä kanssa taistelivat ja vuodattivat vertaan hänen voitollisten lippujensa alla.”
Mannerheim mainitsi puheessaan myös uskonpuhdistuksesta ja huomautti siitä, kuinka Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä.
Puheen loppu kuului:
”Vuosisadat kiitävät ohi ja katoavat, aika tasoittaa ja sovittaa. Hengen ja työn suurmiehet, jotka kerran ovat ohjanneet kansojen kohtaloita ja epäitsekkäästi uhrautuneet ylevien päämäärien puolesta, loistavat milloinkaan sammumattomien soihtujen tavoin pimeydessä, joka verhoaa ihmiskunnan pitkää tietä kohti henkistä kasvua ja täydellistymistä.
”Kustaa II Adolfissa, sotapäällikössä ja valtiomiehessä, maani viljelyksen edistäjässä ja sen itärajan turvaajassa Suomen kansa yhä vielä kunnioittaa jaloimmillaan ilmenevää miehuutta, tahdon ylväyttä, aatteen lentoa, pyrkimysten puhtautta ja uskon nöyryyttä.”
Puheen jälkeen Mannerheim laski Suomen Tasavallan presidentin ja hallituksen seppeleen.
(Lähde: G. Mannerheim, Muistelmat, Osa II ss 37 - 38 kuva osa I s. 467 Otava 1952.)
Eikö Suomen alhainen väkiluku sitten johtunut juuri Ruotsin loputtomista sodista pitkin eurooppaa. Voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä tuollaisesta, 300 000:n, aiemmin jopa sen allekin, väkiluvusta. Siellä on siis täytynyt olla käytännössä kaikki kynnelle kykenevät ja likimainkaan terveet miehet. Vasta 1800 -luvun alkuvuosikymmenillä päästiin miljoonan asukkaan rajan yli. Ei ihme kun aina sanotaan Ruotsin sotineen viimeiseen suomalaiseen (vai onko se sitten itämaalaiseen=österlander jos suomalaisia ei kerran vielä ollut?) hakkapeliittaan ja sitten tehtiin kiireesti rauha.
Jos Suomen väkiluku nousi yli miljoonan vasta 1810 -luvulla (!!!!), sehän tarkoittaa, että Ruotsi imi Suomesta, tai paremminkin silloisesta Itämaasta, kaiken veren! Tällaista Ruotsin riistäjäkuninkaista pahinta eli Kustaa Adolfia juhlitaan joka vuosi 6.11.
Teemu Keskisarja,
Hattujen Sota
julkaissut Siltala (2022)
siteeraus kannenpäällyksessä
"Suomalaiset mätämunat aikovat liittyä venäläisiin ja antaa ruotsalaisille selkään, mikäli heitä kohdellaan niin ja näin."
-Paroni Henrik Wrede- Anonyymi
Toisaalta esim isonvihan aikaan venäläiset massamurhasivat ja veivät väkeä orjiksi. Suuret kuolonvuodet ja muut nälänhädät olivat karun ulmaston työtä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisaalta esim isonvihan aikaan venäläiset massamurhasivat ja veivät väkeä orjiksi. Suuret kuolonvuodet ja muut nälänhädät olivat karun ulmaston työtä
Toisaalta Ruotsikin hyökkäsi Puolaan 1650-luvulla, mikä tunnetaan Ruotsin Tulvana.
P. S. Toisessa ketjussa väitettiin Neuvostoliittoa ja Putinia oikean venäläisyyden sortamisen välineiksi salaliitossa länsimaiden kanssa. Tässä puhutaan yleisesti venäläisten hirmutöistä. Mites tämä taas toimikaan? 🤭😂
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18523385/saksan-ja-neuvostoliiton--sotilasyhteistyo--1922--1934-ja-1939-1941#comment-130910081
- Anonyymi
Kustaa II Adolf oli kyllä kova mies. Ei homostellut rintaman takaisissa päämajoissa vaan johti karskeimpia iskujoukkojaan eturintamassa!
- Anonyymi
Ja kuoli itse vihollisen seipääseen, vaikka taistelu oli jo voitettu!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja kuoli itse vihollisen seipääseen, vaikka taistelu oli jo voitettu!
Kovaakin kovempi. Taistelussa ammuttiin vasen käsivarsi poikki mutta kieltäytyi lähtemästä takalinjoille välskärille vaan kävi entistä tuimemmin vihollisen kimppuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kovaakin kovempi. Taistelussa ammuttiin vasen käsivarsi poikki mutta kieltäytyi lähtemästä takalinjoille välskärille vaan kävi entistä tuimemmin vihollisen kimppuun.
Olisiko Mannerheimin sitten pitänyt tehdä samoin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko Mannerheimin sitten pitänyt tehdä samoin?
Olisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko Mannerheimin sitten pitänyt tehdä samoin?
Hehheh, ei uskaltanut mennä edes Äänislinnan voitonparaatiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi.
Perustele miksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehheh, ei uskaltanut mennä edes Äänislinnan voitonparaatiin.
Kerropa lisää tästä "Äänislinnan voitonparaatista".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerropa lisää tästä "Äänislinnan voitonparaatista".
Äänislinnan/Petroskoin valtausparaati pidettiin 12.10.1941 ja valtauksen vuosipäivän paraati samoin järjestelyin, mutta osallistuvien joukkojen suhteen laajempana 1.10.1942. Ohimarssin vastaanottokoroke oli kummassakin tapahtumassa rakennettu Väinämöisenkadun ja Valtakadun risteykseen (nyk. Dzerzhinkogon kadun alkupää). Ohimarssin rivistöt lähtivät liikkeelle Vapauden torilta (Kirovin aukiolta) ja etenivät Valtakatua pitkin Hallintoaukiolle (Leninin aukiolle, Lokakuun 25. päivän aukiolle) ja siitä edelleen Severnaja-hotellin risteykseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustele miksi.
Jotenkin vaan henkilökohtaista rohkeutta osoittavia komentajia arvostetaan enemmän kuin pelokkaita piileskelijöitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äänislinnan/Petroskoin valtausparaati pidettiin 12.10.1941 ja valtauksen vuosipäivän paraati samoin järjestelyin, mutta osallistuvien joukkojen suhteen laajempana 1.10.1942. Ohimarssin vastaanottokoroke oli kummassakin tapahtumassa rakennettu Väinämöisenkadun ja Valtakadun risteykseen (nyk. Dzerzhinkogon kadun alkupää). Ohimarssin rivistöt lähtivät liikkeelle Vapauden torilta (Kirovin aukiolta) ja etenivät Valtakatua pitkin Hallintoaukiolle (Leninin aukiolle, Lokakuun 25. päivän aukiolle) ja siitä edelleen Severnaja-hotellin risteykseen.
Mansku kiersi kaukaa nämä paraatit. Eikö hänelle olisi voitu rakentaa panssarilasista jotain akvaariota että olisi uskaltanut vastaanottaa paraatit?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mansku kiersi kaukaa nämä paraatit. Eikö hänelle olisi voitu rakentaa panssarilasista jotain akvaariota että olisi uskaltanut vastaanottaa paraatit?
Panssarilasia ei ollut vielä keksitty silloin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äänislinnan/Petroskoin valtausparaati pidettiin 12.10.1941 ja valtauksen vuosipäivän paraati samoin järjestelyin, mutta osallistuvien joukkojen suhteen laajempana 1.10.1942. Ohimarssin vastaanottokoroke oli kummassakin tapahtumassa rakennettu Väinämöisenkadun ja Valtakadun risteykseen (nyk. Dzerzhinkogon kadun alkupää). Ohimarssin rivistöt lähtivät liikkeelle Vapauden torilta (Kirovin aukiolta) ja etenivät Valtakatua pitkin Hallintoaukiolle (Leninin aukiolle, Lokakuun 25. päivän aukiolle) ja siitä edelleen Severnaja-hotellin risteykseen.
Joko kohta tämän vuoden paraati järjestetään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joko kohta tämän vuoden paraati järjestetään?
Homoparaatit lähtee liikkeelle Marskin ratsastajapatsaalta joka vuosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Homoparaatit lähtee liikkeelle Marskin ratsastajapatsaalta joka vuosi.
Ja mitä sitten jos lähtisikin? Suomi on vapaa maa ja se oli Stalin, joka sorti seksuaalivähemmistöjä. Stalinia ei kannata emuloida, vaikka vale-kansallismieliset tekevätkin näin itsestään täysiä toopeja.
- Anonyymi
Mannerheim oli pelkuri, esim. Rommeliin verraten.
- Anonyymi
Erwin Rommelia on valkopesty reippaasti. Ei kannata lähteä tätä natsikenraalia ihannoimaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erwin Rommelia on valkopesty reippaasti. Ei kannata lähteä tätä natsikenraalia ihannoimaan.
Ihaillaanhan Julius Caesariakin yleisesti, vaikka tämä oli erittäin julma vihollisiaan kohtaan teloittaen vangeiksi jääneitä suurin joukoin jne.
Vastaavaan ei Rommel syyllistynyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihaillaanhan Julius Caesariakin yleisesti, vaikka tämä oli erittäin julma vihollisiaan kohtaan teloittaen vangeiksi jääneitä suurin joukoin jne.
Vastaavaan ei Rommel syyllistynyt.Ei kuitenkaan piileskellyt kuten Mannerheim.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihaillaanhan Julius Caesariakin yleisesti, vaikka tämä oli erittäin julma vihollisiaan kohtaan teloittaen vangeiksi jääneitä suurin joukoin jne.
Vastaavaan ei Rommel syyllistynyt.Mistäs tämä käsitys on, että Erwin Rommel ei olisi ikinä teloittanut natsi-saksalaisten sotavangeiksi jääneitä? Pitääköhän tämä ihan paikkansa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistäs tämä käsitys on, että Erwin Rommel ei olisi ikinä teloittanut natsi-saksalaisten sotavangeiksi jääneitä? Pitääköhän tämä ihan paikkansa?
No ota selvää, kiinnostaisi itseäkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ota selvää, kiinnostaisi itseäkin.
No, otin kuitenkin itse selvää asiasta, ja ainakin tämän artikkelin mukaan Rommel ei koskaan tehnyt niin, ja jopa poltti Hitlerin antaman commando käskyn:
https://www.open.edu/openlearn/history-the-arts/the-moral-equality-combatants/content-section-8.1 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistäs tämä käsitys on, että Erwin Rommel ei olisi ikinä teloittanut natsi-saksalaisten sotavangeiksi jääneitä? Pitääköhän tämä ihan paikkansa?
Eivät muutkaan saksalaiset tehneet niin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, otin kuitenkin itse selvää asiasta, ja ainakin tämän artikkelin mukaan Rommel ei koskaan tehnyt niin, ja jopa poltti Hitlerin antaman commando käskyn:
https://www.open.edu/openlearn/history-the-arts/the-moral-equality-combatants/content-section-8.1"No, otin kuitenkin itse selvää asiasta"
Oho, anonyymi esiintymässä toisen anonyymin hahmossa! Mikäs vitsi tämä on? Et voinut vain laittaa suoraan sitä tiedonlähdettä?😂😂😂😂🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"No, otin kuitenkin itse selvää asiasta"
Oho, anonyymi esiintymässä toisen anonyymin hahmossa! Mikäs vitsi tämä on? Et voinut vain laittaa suoraan sitä tiedonlähdettä?😂😂😂😂🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣Höh luuletkos niitä olevan vain tuo yksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höh luuletkos niitä olevan vain tuo yksi?
On se aika läppä, että anonyymi esiintyy toisena sen sijaan, että vain suoraan laittaisi sen tiedonlähteen. Mikä logiikka?!😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se aika läppä, että anonyymi esiintyy toisena sen sijaan, että vain suoraan laittaisi sen tiedonlähteen. Mikä logiikka?!😂
Et siis usko, että Rommelin tavasta kohdella vankeja on kirjoitettu jo paljon ennen Internettiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis usko, että Rommelin tavasta kohdella vankeja on kirjoitettu jo paljon ennen Internettiä?
Et siis osaa antaa enempää pohjustusta koko väitteellesi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis osaa antaa enempää pohjustusta koko väitteellesi?
No katsos kun en nyt muista kaikkea, mitä olen joskus pikkupoikana lukenut.
Rommelista kirjoitettiin paljon eri kirjoissa ja lehdissä 1970 - 1980 - luvuilla, Rommelhan oli länsimaissa esimerkki ns. hyvästä ja kunniallisesta saksalaisesta.
Samaten elokuva Desert Fox ylisti Rommelia.
Ja sitä paitsi länsivaltojen sotavankeja ei yleisesti teloitettu lukuun ottamatta juutalaisia, jolloin teloituksista vastasi SS tai Gestapo, eikä Rommel edes sotinut itärintamalla.
Ja sinä pyysit todistusta, ja linkitin yhden, eikö riitä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No katsos kun en nyt muista kaikkea, mitä olen joskus pikkupoikana lukenut.
Rommelista kirjoitettiin paljon eri kirjoissa ja lehdissä 1970 - 1980 - luvuilla, Rommelhan oli länsimaissa esimerkki ns. hyvästä ja kunniallisesta saksalaisesta.
Samaten elokuva Desert Fox ylisti Rommelia.
Ja sitä paitsi länsivaltojen sotavankeja ei yleisesti teloitettu lukuun ottamatta juutalaisia, jolloin teloituksista vastasi SS tai Gestapo, eikä Rommel edes sotinut itärintamalla.
Ja sinä pyysit todistusta, ja linkitin yhden, eikö riitä?Kiitos, että linkitit, niin pystyy paremmin suhtautumaan. Näillä palstoilla voisi sellaisesta ottaa enemmän mallia.
Yleisesti Saksan asevoimien eli Wehrmachtin osuutta juutalaisten murhaamiseen on valkopesty reippaasti.
https://harvardpress.typepad.com/hup_publicity/2006/07/the_wehrmacht_a.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et siis usko, että Rommelin tavasta kohdella vankeja on kirjoitettu jo paljon ennen Internettiä?
Mutta onko totuudenmukaisesti...
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1072785Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302385Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen212310Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631021906- 1141620
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1681335Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2821167- 711024
- 801024
Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi238961