Ihanat perhosemme katoavat, mutta voimme auttaa perhosia tarjoamalla niille ruokaa

Anonyymi-ap

Perhosia houkuttelevat kukat, joista ne imevät mettä, mutta perhoset tarvitsevat
myös vettä muuta ruokaa. Perhoset syövät muun muassa ylikypsiä hedelmiä,
tai oikeastaan ne juovat niitten nestettä. Pihalle voi laittaa (vaikka jonnekin kukkien lähettyville) esimerkiksi kuorittuja ylikypsiä päärynän- tai omenanpuolikkaita tai -paloja (jossain laakeassa astiassa). Perhonen pitää makeista ja käyneistä tuoksuista.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000008124857.html

44

317

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Perhosia houkuttaa makea, "käynyt" haju, sokerin, hunajan, viinin ja oluenkin
      ja ylikypsien hedelmien tuoksu/haju.

      Voi tehdä erilaisia "perhosbaareja". Niistä on monta versiota netissä.

      -Tehdään "nektari". Lasipurkkiin laitetaan pesusieni, joka ylettyy vähän purkin
      reunojen yli ja purkki kaadetaan nektaria täyteen ja ripustetaan vaikka
      puunoksaan roikkumaan. Voinee se olla pihapöydälläkin tai myös parvekkeella.

      Perhosbaarin ohje:
      -Sekoita erilaisia nektareita, kuten olutta ja fariinisokeria tai punaviiniä ja siirappia.
      Jos sinulla on 0,5 litraa nestettä, voit lisätä siihen jopa 500 grammaa fariinisokeria. Liika sokeri ei liukene nesteeseen. Hiivanokareen lisääminen joukkoon takaa käymisen.

      -Anna nektarin tekeytyä huoneenlämmössä päivä pari, jotta käyminen alkaa ja sen tuoksu houkuttelee perhosia.

      -Leikkaa pesusienestä pala lasipurkkiin niin, että osa sie­nestä jää purkin yläreunan yläpuolelle. Näin hyönteisten on helpompi nauttia juomasta.
      -Tee rautalangasta ripustuslenkki purkkiin ja lisää nektaria niin paljon kuin sieneen imeytyy ja purkkiin mahtuu.
      Ripusta perhosbaari puunoksaan ja lisää nektaria säännöllisesti.

    • Anonyymi

      Tässä on "perhosbaarin" valmistus noin minuutin videolla.
      Ei tarvitse olla viiniä tai olutta. Voi myös keittää omenanpaloja vedessä,
      laittaa sekaan sokeria, hunajaa ja vähän hiivaa ja antaa käydä
      päivän-pari ja sitten kaataa liemi purkkiin, jossa on pesusientä,
      puhdas rätti tai kangaspala käy myös.
      Tarkoitus on, että perhonen imee siitä nestettä,
      sen ei tarvitse mennä sisälle purkkiin.

      https://www.youtube.com/watch?v=E1oypZg_hnw

      Innostuin kokeilemaan, kun luin artikkelin, että perhoset ovat katoamaan
      päin. Perhoset ovat kauniita hyönteisiä ja ne ovat tärkeitä pölyttäjiä

    • Anonyymi

      llmankos perhosia tuli juomaan viinilasin loppuja.

    • Anonyymi

      Myös pihan luonnonmukaisuus auttaa perhosia.
      Hyvä alku perhosten auttamisessa on edistää omassa asuinympäristössään kotimaisten, jalostamattomien luonnonkasvien käyttöä istutuksissa,
      rikkakasvien sietämistä kohtuullisessa määrin sekä sen hyväksymistä,
      että toukat saattavat nakertaa istutuksia.

    • Anonyymi

      Voi noita perhosia. Kotelosta kuoriutuvalla lentävällä perhosella ei yleensä ole
      kotia, "pesää", vaan se viettää lepohetkensä jossain suojaisassa paikassa,
      vaikkapa ruohikossa tai puunrungolla istuen.
      Kun perhonen on "jäänyt paikalleen" se saattaa siis nukkua.

    • Anonyymi

      Jostain syystä minä olen tänä kesänä nähnyt perhosia enemmän kuin esim. viime kesänä.
      Joskus sanottiin, että perhonen tuo viestiä tuonpuoleisesta. Varsinkin valkoisia perhosia on paljon.

      • Minäkin ole ilolla tehnyt huomioita perhosten runsaudesta tänä kesänä. Pölytyksestikin onnistuvat hyvin, marja- ja omenasato runsas , joten kevätperhoset olivat ahkerina muiden pölyttäjien rinnalla. Perhosissa, kuten muissakin siivekkäissä, etenkin pikkulinnuissa, tuntuu olevan viestituojia tuonpuoleisesta, ilmaantuvat oikealla hetkellä lohduttamaan ja tuomaan tervehdyksiä. Vapaina maan kahleista ne sopivat hyvin monen inhimillisen asian vertauskuvaksi. Perhosten lyhyt ikä ja kauneus liikuttaa , silti tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, hyötymaataloutta ja elämän jatkumista. Perhosten muodonmuutokset toukasta koteloon ja siitä upeaksi siivekkääksi on valtavan kiehtova kehityskulku.

        Valkeita perhosia liikkuu tosiaan paljon, ovathan kaali- ja lanttuperhoset yleinen laji, joskus näkee apollonkin. Keväällä näkee runsaasti keltaisia sitruunaperhosia, keltainen on myös niiden houkutusväri, ensimmäisinä krookukset. Myös lila houkuttelee, ja kesällä paras perhosmagneetti on puutarhassani mäkimeirami, muutkin kukkivat yrtit erityisen suosittuja.
        Nokkosperhosista taitaa olla toinen sukupolvi nyt kuoriutunut, niitä näkyy paljon, samoin ohdakeperhosia.

        En ole baaria perhosille erikseen järjestänyt, koska tarjoan kukkarunsautta. Mahtavatko humaltua baarin antimista, ilmeisesti on ihmisistä poikkeava aineenvaihdunta. Nyt pudonneet omenat mädäntyessään näyttävät kelpaavan, mutta yritetään ne heti raivata pois. Jonkinlainen perhosten majapaikka eli hotelli on tehty kehikkoon eri luonnonmateriaaleista. Ei se näytä kovin suosittu olevan, löytävät itse mieleisiään talvehtimispaikkoja , esimerkiksi polttopuupino kelpaa ja puiden kuorissahan on jos jonkinlaista koloa ja rosoa.


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Minäkin ole ilolla tehnyt huomioita perhosten runsaudesta tänä kesänä. Pölytyksestikin onnistuvat hyvin, marja- ja omenasato runsas , joten kevätperhoset olivat ahkerina muiden pölyttäjien rinnalla. Perhosissa, kuten muissakin siivekkäissä, etenkin pikkulinnuissa, tuntuu olevan viestituojia tuonpuoleisesta, ilmaantuvat oikealla hetkellä lohduttamaan ja tuomaan tervehdyksiä. Vapaina maan kahleista ne sopivat hyvin monen inhimillisen asian vertauskuvaksi. Perhosten lyhyt ikä ja kauneus liikuttaa , silti tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, hyötymaataloutta ja elämän jatkumista. Perhosten muodonmuutokset toukasta koteloon ja siitä upeaksi siivekkääksi on valtavan kiehtova kehityskulku.

        Valkeita perhosia liikkuu tosiaan paljon, ovathan kaali- ja lanttuperhoset yleinen laji, joskus näkee apollonkin. Keväällä näkee runsaasti keltaisia sitruunaperhosia, keltainen on myös niiden houkutusväri, ensimmäisinä krookukset. Myös lila houkuttelee, ja kesällä paras perhosmagneetti on puutarhassani mäkimeirami, muutkin kukkivat yrtit erityisen suosittuja.
        Nokkosperhosista taitaa olla toinen sukupolvi nyt kuoriutunut, niitä näkyy paljon, samoin ohdakeperhosia.

        En ole baaria perhosille erikseen järjestänyt, koska tarjoan kukkarunsautta. Mahtavatko humaltua baarin antimista, ilmeisesti on ihmisistä poikkeava aineenvaihdunta. Nyt pudonneet omenat mädäntyessään näyttävät kelpaavan, mutta yritetään ne heti raivata pois. Jonkinlainen perhosten majapaikka eli hotelli on tehty kehikkoon eri luonnonmateriaaleista. Ei se näytä kovin suosittu olevan, löytävät itse mieleisiään talvehtimispaikkoja , esimerkiksi polttopuupino kelpaa ja puiden kuorissahan on jos jonkinlaista koloa ja rosoa.

        Tämä keskustelun aloitus on tärkeä ja ihana aihe, kiitos aloittajalle siitä!

        Nämä perhosbaarit ovat varmasti tarpeen siellä missä ei ole monimuotoista luonnollista pihaa jolla on puita ja pensaita ja kukkia keväästä syksyyn.

        Tein myös keväällä n.s perhoshotellin ja ripustin sen halkoliiterin seinään kompostointi alueen viereen. Huomasin pienten mustien muurahaisten kotiutuneen sinne. Tulipahan kuitenkin asukkaita, luontoa ei voi määräillä kuka missäkin saa asua.

        Olen havainnut tänä kesänä erityisen paljon perhosia. Suuria vaaleita perhosia lepattelee nyt erityisesti, samoin neitoperhosia. Mäkimeirami on tosiaan suosikkikasvi, joka vuosi se on ollut varma kukkija aina perhoset ovat sen löytäneet.
        Tästä aiheesta onkin jo edellä ansiokkaita tekstejä joten pitemmittä puheitta. Hyvää päivän jatkoa!
        tepa


      • Anonyymi

        Valkoiset perhoset ovat vihannesmaitten perhosia. Esimerkiksi lanttuperhonen on
        valkoinen. Se tuo terveiset lanttumaalta - ei tuonpuoleisesta :)))


      • Anonyymi
        Ramoona kirjoitti:

        Minäkin ole ilolla tehnyt huomioita perhosten runsaudesta tänä kesänä. Pölytyksestikin onnistuvat hyvin, marja- ja omenasato runsas , joten kevätperhoset olivat ahkerina muiden pölyttäjien rinnalla. Perhosissa, kuten muissakin siivekkäissä, etenkin pikkulinnuissa, tuntuu olevan viestituojia tuonpuoleisesta, ilmaantuvat oikealla hetkellä lohduttamaan ja tuomaan tervehdyksiä. Vapaina maan kahleista ne sopivat hyvin monen inhimillisen asian vertauskuvaksi. Perhosten lyhyt ikä ja kauneus liikuttaa , silti tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, hyötymaataloutta ja elämän jatkumista. Perhosten muodonmuutokset toukasta koteloon ja siitä upeaksi siivekkääksi on valtavan kiehtova kehityskulku.

        Valkeita perhosia liikkuu tosiaan paljon, ovathan kaali- ja lanttuperhoset yleinen laji, joskus näkee apollonkin. Keväällä näkee runsaasti keltaisia sitruunaperhosia, keltainen on myös niiden houkutusväri, ensimmäisinä krookukset. Myös lila houkuttelee, ja kesällä paras perhosmagneetti on puutarhassani mäkimeirami, muutkin kukkivat yrtit erityisen suosittuja.
        Nokkosperhosista taitaa olla toinen sukupolvi nyt kuoriutunut, niitä näkyy paljon, samoin ohdakeperhosia.

        En ole baaria perhosille erikseen järjestänyt, koska tarjoan kukkarunsautta. Mahtavatko humaltua baarin antimista, ilmeisesti on ihmisistä poikkeava aineenvaihdunta. Nyt pudonneet omenat mädäntyessään näyttävät kelpaavan, mutta yritetään ne heti raivata pois. Jonkinlainen perhosten majapaikka eli hotelli on tehty kehikkoon eri luonnonmateriaaleista. Ei se näytä kovin suosittu olevan, löytävät itse mieleisiään talvehtimispaikkoja , esimerkiksi polttopuupino kelpaa ja puiden kuorissahan on jos jonkinlaista koloa ja rosoa.

        Mädäntymään alkavat pudonneet omenat ovat perhosten ruokaa !
        Älkää kaikkia raivatko pois !

        On myös olemassa pörriäishotelleja, mutta jos lähellä ei ole kutsuvia "ruokaisia"
        kukkia tai muuta syötävää, pörriäishotelleihin ei tule asukkaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä keskustelun aloitus on tärkeä ja ihana aihe, kiitos aloittajalle siitä!

        Nämä perhosbaarit ovat varmasti tarpeen siellä missä ei ole monimuotoista luonnollista pihaa jolla on puita ja pensaita ja kukkia keväästä syksyyn.

        Tein myös keväällä n.s perhoshotellin ja ripustin sen halkoliiterin seinään kompostointi alueen viereen. Huomasin pienten mustien muurahaisten kotiutuneen sinne. Tulipahan kuitenkin asukkaita, luontoa ei voi määräillä kuka missäkin saa asua.

        Olen havainnut tänä kesänä erityisen paljon perhosia. Suuria vaaleita perhosia lepattelee nyt erityisesti, samoin neitoperhosia. Mäkimeirami on tosiaan suosikkikasvi, joka vuosi se on ollut varma kukkija aina perhoset ovat sen löytäneet.
        Tästä aiheesta onkin jo edellä ansiokkaita tekstejä joten pitemmittä puheitta. Hyvää päivän jatkoa!
        tepa

        Voisi olla hyvä idea perhosten kannalta kylvää esim. mäkimeiramia sinne sun tänne ?
        Voiko mäkimeiramia kylvää ja itääkö se hyvin ? Vai onko varmempaa ostaa taimi ?
        Olisiko se syksyllä kylvettävä ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voisi olla hyvä idea perhosten kannalta kylvää esim. mäkimeiramia sinne sun tänne ?
        Voiko mäkimeiramia kylvää ja itääkö se hyvin ? Vai onko varmempaa ostaa taimi ?
        Olisiko se syksyllä kylvettävä ?

        Tuolla alempana ketjussa on hyvin huomioitu mäkimeiramin eli oreganon hyödyt ja ostopaikkaehdotuksiakin. Itse olen tuonut alun anoppilasta, ja se on seurannut minua nyt kolmanteen ja ilmeisesti viimeiseen puutarhaani. Siemenkasvatuskin varmasti onnistuu ohjeiden mukaan, mutta saattaa olla vaativampaa. Mäkimeirami leviää helposti, joten kannattaa miettiä sen istutuspaikka, meillä se saa rehottaa parin omenapuun alla , ruohonleikkuri hoitaa rajauksen. Silti kasvi vaeltaa siementen mukana, tyytyy myös laihaan ja kuivahkoon maaperään. Kuivaan sitä mausteeksi, eipä tarvitse pizzamaustetta ostaa ja mieto maku sopii moneen, kukatkin kuulemma syömäkelpoisia. Samantapainen on sinikukkainen salvia, on vaan voimakkaampi maku ja tuoksu. Sinilila laventeli on eräs mielikasvini, tuoksuaineen takia sitä viljellään ja Ranskassa näkee kokonaisia huikean sinisiä laventelipeltoja. Se on vaan haasteellisempi talvetettava, ostan uusia taimia , jos en onnistu.

        Valkeat perhoset tosiaan tuovat yleensä terveiset lanttu- ja kaalimailta. Näitä taivaallisia tulkintoja tulee joskus tehtyä suru-uutisen jälkeen, kun muistuu mieleen, miten valkea perhonen asettui käsivarrelle tai niitä näki harvinaisen monta.
        Omena-ja luumupudokkaita on niin paljon, että kyllä siistimisen jäljiltä jää perhosille ja muillekin hyönteisille. Yhdestäkin ompusta saa jo aika iso parvi lounaan. Åkerö-talviomenia jää aina reilusti puuhun , täällä talvehtivat mustarastaat syövät ne loppuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voisi olla hyvä idea perhosten kannalta kylvää esim. mäkimeiramia sinne sun tänne ?
        Voiko mäkimeiramia kylvää ja itääkö se hyvin ? Vai onko varmempaa ostaa taimi ?
        Olisiko se syksyllä kylvettävä ?

        Onkohan meirameita ja oreganoja erilaisia lajeja ? Pienessä puutarhassani on
        vuosia ollut meiramia eikä ole näkynyt perhosryysistä.


    • Anonyymi

      Laitoin pari perhosbaaria roikkumaan ohuella rautalangalla puun oksille.
      Muurahaiset eivät pääse niihin.

    • Anonyymi

      Perhosia ei näe juuri ollenkaan enää. Siksi ryhdyin toimeen ja tein perhosbaarin
      netistä löytyneen ohjeen mukaan ja tein siihen sekoituksen fariinisokerista,
      kaljasta ja hiivasta. Purkin sisällä on pesusieni, josta perhoset voivat imeä lientä.
      En uskonut, että yhtään perhosta tulee ja olinkin ällistynyt, kun ensimmäinen perhonen ilmaantui noin viisi minuuttia sen jälkeen kun purkin ripustin oksaan.
      Mistä ja miten se osasi tulla ? Imelä tuoksu ilmeisesti houkutteli.
      Purkilla käy nyt monia erilaisia perhosia.

      Jos teillä on piha säästäkää luonnonkasveja, "rikkaruohoja",
      moni niistä on perhosten ruokaa, esimerkiksi nokkoset nokkosperhosten.

      Jossakin ohjeessa oli pala luonnonsientä purkissa (vamppua) , mutta minulla
      on puolikas ihan tavallista huokoista pesusientä, jonka ostin varta vasten "perhosbaariin".

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      HUOMIOOOO :)))

      Poikkeuksellisen makea mesi tekee mäkimeiramista yhden parhaimmista
      pörriäis- ja perhoskasveista. Monet uhanalaiset perhoset elävät mäkimeiramilla,
      kertoo netti.
      Taimia saa ostaa monesta paikasta.
      Olen itse ostanut taimia kolmesta eri verkkokaupasta kotiinkuljetettuna.
      Voi myös sopia, että ne tuodaan postiin tai lähimpään Matkahuollon
      jakelupisteeseen.

    • Anonyymi

      Tämä on perhosketju keskustelu, mutta haluaisin lisätä tähän huomioni lehtokotiloista.
      tarkemminkin niitten huomattavasta vähentymisestä tänä kesänä.
      Ainakin omassa puutarhassani on huomattavan paljon vähemmän lehtokotiloita, kuin aiempina vuosina. En ole millään tavoin niitä yrittänyt vähentää edes myrkyttämällä, joten omasta toiminnasta johtuen kotilot eivät ole vähentyneet.
      Arvelen kevään muutaman päivän kestäneen kylmän jakson lumisateineen aiheuttaneen muuttolinnuille hankalan jakson kun lumi peitti laajoja alueita maastossa. Omalle pihalleni ilmestyi valtavat parvet rastaita, peippoja ym. kevät muuttajia, jotka kaivoivat orapihlajan aitojen ja muiden pensaiden alustoilta syötävää,
      Lehtokotiloita on aina talvehtinut pensaitten karikkeissa ja uskon lintujen syöneen kotiloista meheviä etanoita ja pelkät kuoret vain jäivät tähteeksi.
      En kaipaa lehtokotiloita pihalleni vaan olen pelkästään tyytyväinen niitten vähentymisestä, Naapuri oli myös tehnyt saman havainnon heidän pihassaan, meillähän on yhteinen orapihlaja aita ja hän myös muisti sen lintujen määrän joka silloin ilmestyi pihoillemme.
      Onko teillä muilla millaisia kokemuksia lehtokotiloista pihoiltanne?
      tepa

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehtokotiloitten katomisen syistä
        https://yle.fi/a/74-20097744

        Asiantuntija arvioi, että joukkotuhon takana on loinen. Kasvit myös oppivat puolustautumaan vihollisiaan vastaan.


      • Anonyymi

        Näistä kesäkukista kotilot eivät pidä: ahkeraliisa, koristekrassi, pelargonit, rautayrtti, ruiskaunokki ja verenpisara. Nämä perennat jäävät syömättä: akileija, kultapiisku, kurjenpolvi, sammalleimu, lemmikki, pioni, saniaiset, sormustinkukka, särkynytsydän, tarha-alpi ja ukontulikukka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehtokotiloitten katomisen syistä
        https://yle.fi/a/74-20097744

        Sukkulamato syypää lehtokotiloitten katoamiseen joiltakin paikkakunnilta ?

        Mielenkiintoinen linkki, ote siitä:
        "Heikki Setälä jäi vastikään eläkkeelle Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laitokselta, mutta on edelleen aktiivinen tutkija ja luonnon tarkkailija.

        Setälän mukaan lehtokotiloille näyttää käyneen samoin kuin citykaneille.

        – Kun kanta kasvaa luonnossa liian suureksi, tulee virus, bakteeri tai loinen, joka alkaa tehdä tuhoa tiiviisti elävässä joukossa. Näin ennustin käyvän jo vuosia sitten lehtokotiloillekin.

        Hän arvioi, että joukkotuhon takana on maaperäinen sukkulamato. Sellaisia löydettiin aiempina vuosina lehtokotiloista muun muassa Englannissa.

        Toinen selitys voi Setälän mukaan olla se, että kasvit ovat kehittäneet omia suoja-aineitaan ahmijoitaan vastaan.

        – Ne oppivat puolustautumaa ja kehittävät aineita, jotka muuttavat kasvin joko pahan makuiseksi tai myrkylliseksi. Kasvista tulee lehtokotilolle syömäkelvoton tai jopa tappava."


    • Anonyymi

      Pihalla Buddleijaa :)

      Gubbe 75

      • Anonyymi

        Onkos buddleija toiselta nimeltään syyssyrikka?, Minulla on ollut joskus aikoinaan sen nimistä perennaa ja se oli hyvä perhoskasvi. ´Kukat sellaisia sinipunaisia.
        tepa


    • Anonyymi

      Luontoasiat ovat mielenkiintoisia. Varpusetkin ovat jo uhanalainen laji tai lähes
      uhanalainen. Varpuskanta on vähentynyt 70 %, jos oikein muistan.
      Miksiköhän ? Lajikato on valtava.

    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kiitos näistä ötökkätieto ja lehtokotilo artikkeleista.

        Sammakkolampikin mainittiin, minullahan sellainen jo onkin.
        Muuten olen jo luopunut lehtokotiloiden aktiivisesta torjunnasta koska se on osoittautunut
        pihallani mahdottomuudeksi.
        Tontin takarajalta orapihlaja aidalta alkaa kaupungin omistama laaja alue joka on vuoripuiston niminen. Alueen rajaa syvä avo-oja joka pidetään avoimena muutaman vuoden välein tapahtuvana kaivuuna. Tämä puistoalue on muuten täysin luonnontilainen pensaineen ja puineen. Se on erinomaista lehtokotiloidenkin elinaluetta.

        Ano 21.21 mainitsit varpusista. Olen tehnyt saman havainnon, varpuskanta on vähentynyt.
        Vain pikkuvarpusen olen havainnut pesivän lähistöllä, eikä kanta näytä kovin runsaalta.
        Talviruokinta pitää joitakin yksilöitä vielä alueella.

        Kiva lukea näistä muistakin luonto jutuistanne.
        tepa


    • Anonyymi

      Kotilot pitäisi hävittää keväällä ennen munimista.

      • Anonyymi

        Kaikki lehtikasat ja epämääräinen kasvijäte kerää kotiloita. Pihat siistiksi ! Ei niitä kyllä oikein millään pois saa, kun ne on pihaan tulleet. Leviää naspurilta toiselle.,Käsin ketääminen keväällä tosiaan auttaa, kun yksi kotilo munii sinakin 100 munaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki lehtikasat ja epämääräinen kasvijäte kerää kotiloita. Pihat siistiksi ! Ei niitä kyllä oikein millään pois saa, kun ne on pihaan tulleet. Leviää naspurilta toiselle.,Käsin ketääminen keväällä tosiaan auttaa, kun yksi kotilo munii sinakin 100 munaa.

        Teoriassa kyllä lehtikasat ja kasvijätteet pitäisi kerätä ja siivota pois, mutta minulta ainakin jää tekemättä suurelta 2000 neliön tontilta, jossa on kasveja, puita ja pensaita ja perennoja
        tiheästi koko alueella.. En jaksa kyyristellä, maahan pudonneet omenatkin poimin pihdeillä.

        Sama pätee naapureitani, hekin ovat vanhoja 77v ja lähes yhtä suuri tontti kuin minulla ja paljon kasveja heilläkin.

        Ehkä näillä lehtokotiloillakin on oma tärkeä tehtävänsä luonnon kiertokulussa. Me ihmiset vain näemme niiden haittapuolen omassa kapeassa ajattelussamme.
        tepa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teoriassa kyllä lehtikasat ja kasvijätteet pitäisi kerätä ja siivota pois, mutta minulta ainakin jää tekemättä suurelta 2000 neliön tontilta, jossa on kasveja, puita ja pensaita ja perennoja
        tiheästi koko alueella.. En jaksa kyyristellä, maahan pudonneet omenatkin poimin pihdeillä.

        Sama pätee naapureitani, hekin ovat vanhoja 77v ja lähes yhtä suuri tontti kuin minulla ja paljon kasveja heilläkin.

        Ehkä näillä lehtokotiloillakin on oma tärkeä tehtävänsä luonnon kiertokulussa. Me ihmiset vain näemme niiden haittapuolen omassa kapeassa ajattelussamme.
        tepa.

        Mikä lehtokotiloitten tehtävä on luonnonkierrossa ? Olla lintujen ruokana,
        mutta muuten tuhota luontoa ? Linnut selviäisivät ilman lehtokotiloitakin.


    • Anonyymi

      Ainakin kolme päivää olen miettinyt erään perhosen nimeä. Olen pariin otteeseen nähnyt tänä kesänä. Nyt sen muistin, se on amiraali. Heinäsirkkoja en ole kuullut moneen vuoteen ja nyt näemmä unohtelen nekin vähät perhoset joita tunnen. Kesä on silti kaunis.

    • Anonyymi

      Luonnonmukainen liki hehtaarin tontti ja myös ympärillä paljon rakentamatontakin luontoa. Valkoisia perhosia nyt ollut paljon liikkeellä, joitakin suruvaippojakin ja mustikassa ollessa tällä samaisella tontilla näin päivällä sitruunaperhosenkin, niitä ei yleensä näe kuin keväällä ja alkukesästä. Sitruunaperhonen on kai ainoa laji joka talvehtii aikuisena perhosena eli on poikkeuksellisen pitkäikäinen laji.
      Mäntykiitäjä lienee upein tai ainakin suurin perhonen mitä täällä olen nähnyt kerran tai kaksi.

    • Anonyymi

      Perhostutkija Jari Kaitila kertoo, että nokkosperhosia on kyllä ollut paljon normaalia enemmän. Jaa. Meillä Haminassa en ole nähnyt nokkosperhosia. Kaaliperhosia on paljon.

    • Anonyymi

      Nokkosperhonen talvehtii myös. Keväällä sitä näkee kauhtuneen näköisinä lentelemässä sitruunaperhosten tavoin ensimmäisinä perhosina.
      tepa

    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten erottaa kaaliperhosesta jos ei läheltä näe ?
        https://luontoportti.com/t/854/kaaliperhonen

        Kiitos näistä kolmesta linkistä. Olit nähnyt vaivaa meille muillekin valmiiksi avata tiedot ja kuvat niistä. Minun pihallani lentelee nyt paljon näitä vaaleita perhosia ja huomasin kun näistä perhosista kerrottiin niiden toukkien ruokakasveista, että minullahan tällä tontilla on juuri mainittuja ristikukkais kasvejakin.
        Minä en kylläkään kovin läheltä ole nyt nähnyt, että erottaisin yksityis kohtia elävästä perhosista.
        tepa


    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kiva kuvasto, kiitos ! Olen ollut uskossa, että vaaleansinisiä perhosiakin on vain
        yksi, mutta niitä on ainakin 8-9, joista jotkut ovat yleisempiä.
        Tunnen perhosia vähemmän kuin lintuja ja linnutkin alkavat jo unohtua,
        kun ei niitäkään enää näe niinkuin lapsuudessa maalla.
        Kun päiväperhosia on noin 800 lajia Suomessa tämäkin linkki on vain pieni otos.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa

      ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?
      Ikävä
      85
      4550
    2. Ei sinussa ollut miestä

      Selvittämään asioita vaan kipitit karkuun kuin pikkupoika.
      Ikävä
      127
      3958
    3. Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."

      Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai
      Ensitreffit alttarilla
      33
      2521
    4. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      197
      1535
    5. Wiisaat Lappajärvellä iät.

      Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.
      Lappajärvi
      12
      1286
    6. Missä Steffe hiihtää?

      Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      1243
    7. Olet elämäni rakkaus

      On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el
      Ikävä
      36
      1198
    8. Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä

      Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?
      Sinkut
      62
      1193
    9. Milloin nainen, milloin?

      Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä
      Ikävä
      61
      1153
    10. Olen menettänyt yöunet kokonaan

      Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel
      Tunteet
      17
      1065
    Aihe