Vastatkaa tähän:
Jos sekasorrossa oleva vihollisarmeija pakenee, vihollisen jalkaväen "metsästykseen" kannattaa käyttää...
a)raskasta ratsuväkeä
b)kevyttä ratsuväkeä
Itse käyttäisin kevyttä, koska raskaat panssarit olisivat mielestäni vain taakkana jahdissa, jossa pitää liikkua mahdollisimman nopeasti. Asiaan perehtyneemmät kertokoot oikean vastauksen.
Jos sekasorrossa oleva vihollisarmeija pakenee, vihollisen jalkaväen "metsästykseen" kannattaa käyttää...
a)raskasta ratsuväkeä
b)kevyttä ratsuväkeä
Itse käyttäisin kevyttä, koska raskaat panssarit olisivat mielestäni vain taakkana jahdissa, jossa pitää liikkua mahdollisimman nopeasti. Asiaan perehtyneemmät kertokoot oikean vastauksen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kevythän se tuossa viksulta tuntuisi.
Mutta ihan muuhun ratsuväkiasiaan:
Panssaroitu ratsumieshän oli sodan ja rauhan miesihanne monta sataa vuotta. Keskiajan ritarithan oli kiistatta pitkään sotakenttien eliittiä. Mutta johtuiko tämä sotilastaidosta ja teknologiasta vai säätyajattelusta? Keihäät ym. aseet jotka sitten pudotti ritarin arvostaan oli ikivanha keksintö (okei, pitkäjousta ei juuri taidettu käyttää ennen 1200-lukua). Osmanien kevyt ratsuväki sai ritaririvistön sekasortoon jousien, äkki-iskujen ja jopa kiimaisten tammojen avulla, samoin taisi mongolit tehdä. Mitä sanotte, oliko ritarin (ja heidän sodankäyntiparadigmansa) asema kuitenkin ennemmin yhteiskunnallisista ihanteista kuin sotilaallisesta tarkoituksenmukaisuudesta johtuvaa? Tyyliin että pitkään ei moukka vaan voinut kuvitella ottavansa seivästä ja kaatavansa ylempäänsä.
Miten keihäs pudotti haarniskoidun ritarin mahtiaseman, jos se kerran on ihmiskunnan vanhimpia aseita? Ruutiaseilla oli voimakkaampi vaikutus.
Pitkäjousen ikäkin on paljon vanhempi. Pitkäjousi kun ei ole mikään Britannialaisten keksintö. Kenties on syytä täsmentää puhutaanko englantilaisten pitkistä jousista vai pitkistä jousista yleensä.
Em. kysymykseen veikkaisin myös kevyttä ratsuväkeä.
Eikö "pike" ole eräänlainen keihäs, vai onko terminologiani hukassa? Ruutiaseet olivat vielä aika onnettomia kun ritari pudotettiin korokkeelta - nimenomaan ammattimaisten, pitkää seivästä kantavien palkkasotureiden (condottieri) toimesta, ainakin oman käsitykseni mukaan. Rynnistä siinä sitten hevosella täysiä päin kun kurinalaiset rivistöt tukee 5-metriset keihäänsä maahan piikkimetsäksi sinua vastaan. Jousi on tietysti vanha keksintö, mutta pointtini oli että Agincourtissa ritariarmeijan ensimmäisen kerran kukistanut "moukkalauma" oli nimenomaan pitkäjousin varusteltu, mikä oli kai uutta sekä aseteknologiassa että ajattelutavalta: talonpojat kukistivat ritarit (vaikka pitkiä jousia oli aiemminkin, niistä tuli nyt merkittävä sodankäynnin ase).
piikithän ne oli melko pottumaisia aseita ratsumiehen kannalta. Olikos ne sveitsiläiset, jotka ensimmäisenä alkoi menestyksellisesti käyttämään näitä köyhän miehen aseita, rakentelivat kai niitä maataloustyökaluista aluksi?
Mitä ?moukkalaumalla? tarkoitetaan? Kristillisessä Länsi-Euroopassa eläneitä talonpoikia? 1300-luvun englannissa pitkäjousimiehet eivät olleet mitään armeijan pohjasakkaa. Pitkäjousen käyttö vaatii enemmän harjoitusta, kuin varsijousen käyttö, joten ampujia ei voitu äkisti rekrytoida kokemattomista talonpojista.
Ennen Agincourtia ritariarmeijoita voitettiin pitkäjousilla mm. Crecyn taistelussa 1346. Standardin taistelussa v.1138 englantilaiset ( mukana jousimiehiä) voittivat skotlantilaiset.
Mongolit voittivat Teutonic-ritarit 1241 Liegnitzin taistelussa. Tosin komposiittijousilla. Ritarien tappio nuolisateessa Agincourtissa ei siis ollut mikään uusi juttu. Tunnettu kylläkin
Tuskin pitkäjousia olisi juurikaan käytetty aikaisemmin jos se olisi vasta 1400-luvulla löytänyt tehonsa.
Sanalla "moukkalauma" en tarkoittanut sotilaallista pätevyyttä vaan aikakauden arvoja. Ritariluokalle oli häpeällistä tulla alasäätyisten, vaikka sitten kuinka ammattitaitoisten, jousimiesten kukistamaksi.
Sekoitin muuten kun en tarkistanut Crecyn ja Agincourtin, Crecy'hän se oli ensin.
Pointtini "moukista" oli siis yhteiskunnallinen, ei sotilasteknologinen/strateginen.
Sehän riippuu aina siitä, että mitä joukkoja on käytössä ...
Parasta osaa joukoista ei kannata tuhlata toisarvoisissa taisteluissa, ne pitää säästää ratkaisutaisteluihin.
Jossakin vaiheessa aina tulee tilanne, että suojaus vastaan tulivoima.
Molemmat täytyy olla kunnossa, mutta suojaus ja sen yletön lisääminen vie liikkuvuutta.
Tulivoimalla kyllä ratkaistaan taisteluja, mutta pelkästään siihen satsaaminen johtaa siihen että omat tappiot kasvavat aina suuriksi ...
En usko että mitään yleispätevää sääntöä sinänsä voi luoda, myös olosuhteilla on merkitystä.
Sekä koulutuksella ja resurssien määrällä.