Vihreä VaIIankumous - Utopiaa, jonka kulisseissa maailma saastuu rajusti.

Vihreä vallankumous ei ole ihan rehellistä peliä. Energiaa tuottavilla/luovuttavilla tekniikoilla on toki paikkansa päästöjen vähentämisessä, mutta politiikan, bisneksen ja idealismin luoma kuva päästöttömyydestä on myytti. Tai oikeastaan suoranainen petos.

Vihreys on utopistinen ihanne, jonka todellisuus paljastuu tuomalla esiin kustannuksia, sekä kustannusten ja luonnon kuormituksen hyötysuhdetta realistisesti ja puolueettomasti. Kun sen ymmärtää, silloin iskee tajuntaan kuin miljoona volttia, kun huomataan, että Vihreä Vallankumous aiheuttaa nykyään enemmän vahinkoa planeetallemme kuin mitä populistit, idealistit yms. antaa ymmärtää. Meille valehdellaan, koska bisneksen on kehityttävä, jotta kehitys voi edetä.

Tarkastellaanpä hieman lähemmin vallankumouksellista energiantuotantoa.

Sähköautojen käyttämästä energiasta arviolta 40% (2022) on tuotettu hiilipohjaisesti. Ts. sähköautoilla ajamisen hiilijalanjälki on ruma.

Entä akut, aurinkopaneelit, tuulivoimalat, vesivoimalat, sähkön siirtotekniikka, sähköä käyttävät laitteet...?

Tyypillinen sähköauton akku sisältää 11 kg litiumia, 27 kg nikkeliä, 20 kg mangaania, 14 kg kobolttia, 90 kg kuparia ja 180 kg alumiinia, terästä ja muovia. Sisällä on yli 6000 yksittäistä litiumionikennoa. Yhden akun valmistamiseen tarvitaan n. 11 tonnia litiumsuolaa, 15 tonnia kobolttimineraalia, 22 tonnia nikkelihartsia ja 11 tonnia kuparimineraalia. Yhteensä yhtä akkua varten on louhittava jopa yli 225 tonnia maa-ainesta. Yhden akun valmistamisesta syntyy jopa läähes 20 tonnia hiilipäästöjä. Kun tähän lasketaan mukaan muutkin kuin autojen akut, siitä syntyvä yhteenlaskettu hiilijalanjälki on jättimäinen.

Aurinkopaneelien tuotanto?

Suurin ongelma aurinkojärjestelmissä on kemikaalit, joita käytetään silikaatin muuntamiseen paneeleissa käytettäväksi soraksi. Jotta saadaan riittävästi puhdasta piitä, se on käsiteltävä kloridilla, rikkihapolla, fluorilla, trikloorietaanilla ja asetonilla. Lisäksi tarvitaan galliumia, arsenidia, kupari-indium-galiumdiselenidiä ja kadmiumtelluridia, jotka ovat myös erittäin haitallisia ympäristömyrkkyjä. Luonnolle tästä aiheutuu valtavasti kuormitusta ja lisäksi tuotannossa syntyy osittain kierrätyskelvotonta materiaalia, mikä lisää kuormitusta.

Tuulivoimalat?

Tuulimylly painaa yleensä jopa yli 1700 tonnia. Se sisältää 295 tonnia terästä, 48 tonnia rautaa, 24 tonnia lasikuitua, vaikeasti saatavissa olevia harvinaisia materiaaleja, kuten neodyymiä, praseodyymiä ja dyprosiumia. Lisäksi tuulimyllyn alle on rakennettava vastapaino, joka on jopa n. 1300 tonnia betonia. Kukin kolmesta lavasta painaa 40 tonnia. Lavat vaihdetaan n. 15 vuoden välein, eikä niitä voi hetkellä kierrättää. Materiaalien louhiminen, sekä tuulimyllyjen valmistamisesta aiheutuu mittavaa kuormitusta ympäristölle.

Tämä on vain osa ns. Vihreän energian tuottamiseen tarvittavasta saastuttavasta teknologiasta. Tämän päälle tylee vielä ydinvoimatekniikka, vesivoimalatekniiikat yms. mukaan. Nyt kun mietitte poliitikoiden yms. julistuksia luontokadosta, hiilipäästöistä jne., niin ymmärrätte myös, miten suuri osa sitä on heidän julistamansa Vihreä idealistinen utopia. Itse eivät siitä puhu, eikä sitä myönnä.