Onko merkitystä jos perhe-auto...

Sähköpojuilla on niin heikko ajotaito,
ettei heidän pitäisi ajaa kuin korkeintaan jollain 60-luvun kuplavolkkarilla.


HEH HEH

Hyvin ohitti vanha tojokin kolme rekkaa kerralla kun oli sopiva suora tai ohituskaista.
Pitää vai osata käyttää vaihteita eikä nysvätä siellä perässä.

Ohittaminen on titolaji, itse ainakin pääsen kyseisestä. Yhdistelmästä ohi, vaikka hevisia on pellin alla 85

Anonyymi kirjoitti:

Ohittaminen on titolaji, itse ainakin pääsen kyseisestä. Yhdistelmästä ohi, vaikka hevisia on pellin alla 85

Varmasti pääsee, mutta tehokkaammalla autolla se ohittaminen vaan on jouhevampaa, ja niitä potentiaalisia ohituspaikkoja normaalilla suomalaisella maantiellä on enemmän.

ohittaa voi myös turvallisesti kun kiihdyttää kauempaa eikä roiku perässä kuten kuoleman kuskit tekee..mihin se on kiire...olet kuitenkin kohta samoissa liikennevaloissa.. niin montakertaa nähty...niin monta turhaa kuolemaa kaahareitten takia...toisakseen kaikki ohittajat ajaa ylinopeutta...

Erehdyit. Kyllä se turvallisuus löytyy korvien välistä, ... jos löytyy .

Anonyymi 2024-08-30 13:23:16

On ihan pihalla elämä survivalsta.
Ei se kiihtyvyys vaan ennakointi tekee turvallisempaa.
Kun liikun vanhalla Dieselautolla jossa on 54 hv on ajaminen turvallista sillä ohitukset ovat turhia.
Usein kiireisemmät ja ohittelijat tapaan seuraavissa likennevaloissa.

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi 2024-08-30 13:23:16

On ihan pihalla elämä survivalsta.
Ei se kiihtyvyys vaan ennakointi tekee turvallisempaa.
Kun liikun vanhalla Dieselautolla jossa on 54 hv on ajaminen turvallista sillä ohitukset ovat turhia.
Usein kiireisemmät ja ohittelijat tapaan seuraavissa likennevaloissa.

Lue lisää

Moni tappanut itsensä hitaalla dieselautolla, ei kaikkea voi ennakoida. Yhtä hyvin voi tappa itsensä nopealla autolla, mutta jos kaikilla olisi sama huippunopeus ja kiihtyvyys niin ennakointi olisi paljon helpompaa.

voip olla että lähtee lapasesta... pitäisi ehdä tutkimus kuinka monessa kuolonkolarissa on osallisena auto jossa on paljon hevosvoimia ja nopea kiihtyvyys...serkkutytöllö oli nopea bmv ja lähti lapasesta ja kaiteeseen rampilla....ei ois lähtenyt etuveto volkkarilla jossa heppoja 100..

Anonyymi kirjoitti:

voip olla että lähtee lapasesta... pitäisi ehdä tutkimus kuinka monessa kuolonkolarissa on osallisena auto jossa on paljon hevosvoimia ja nopea kiihtyvyys...serkkutytöllö oli nopea bmv ja lähti lapasesta ja kaiteeseen rampilla....ei ois lähtenyt etuveto volkkarilla jossa heppoja 100..

Lue lisää

Eli ratin ja penkin välissä syy!

Anonyymi kirjoitti:

Eli ratin ja penkin välissä syy!

sepä se..tehokkaille autoille pitäisi olla oma kortti ja ajokoe ennekuin sitä saisi edes ajaa....ennemmin antaisin ajaa kuorma-autoa kuin b-kortilla kokemattoman kuskin tehokasta sähköautoa...nykysäännöillä kamikatze kuskit tulee ajamaan liikenteessä...

Anonyymi kirjoitti:

voip olla että lähtee lapasesta... pitäisi ehdä tutkimus kuinka monessa kuolonkolarissa on osallisena auto jossa on paljon hevosvoimia ja nopea kiihtyvyys...serkkutytöllö oli nopea bmv ja lähti lapasesta ja kaiteeseen rampilla....ei ois lähtenyt etuveto volkkarilla jossa heppoja 100..

Lue lisää

100 heppaa riittää hyvin luistoon liukkaalla, jyrkässä mutkassa tai hiekkatiellä, pitää osata käyttää järkeään.

Anonyymi kirjoitti:

voip olla että lähtee lapasesta... pitäisi ehdä tutkimus kuinka monessa kuolonkolarissa on osallisena auto jossa on paljon hevosvoimia ja nopea kiihtyvyys...serkkutytöllö oli nopea bmv ja lähti lapasesta ja kaiteeseen rampilla....ei ois lähtenyt etuveto volkkarilla jossa heppoja 100..

Lue lisää

Eikös nykyautoissa ole jo sen verran toimiva luistonesto että kiihdyttäessä ei lähde lapasesta?

Anonyymi kirjoitti:

Eikös nykyautoissa ole jo sen verran toimiva luistonesto että kiihdyttäessä ei lähde lapasesta?

käyppä ajamassa esim takapotkusella sähköautolla sohjoisella kelillä....anoppikin sai uuden sydäntahdistimen,,

Anonyymi kirjoitti:

käyppä ajamassa esim takapotkusella sähköautolla sohjoisella kelillä....anoppikin sai uuden sydäntahdistimen,,

En ole sähköautolla kokeillut, takapotkusella kyllä muuten ajanut paljonkin, luistonestolla ja ilman. Eikös niissä sähköautoissa pitänyt olla vielä kertaluokkaa parempi luistonesto kuin vanhoissa ropattimissa? Lapasestako lähtee kiihdyttäessä?

Anonyymi kirjoitti:

En ole sähköautolla kokeillut, takapotkusella kyllä muuten ajanut paljonkin, luistonestolla ja ilman. Eikös niissä sähköautoissa pitänyt olla vielä kertaluokkaa parempi luistonesto kuin vanhoissa ropattimissa? Lapasestako lähtee kiihdyttäessä?

Lue lisää

Sähkövatkaimien ajonvakautukset ja luistonestot ovat ihan juosten kustuja TM talvitestien perusteella. Luistonesto tappaa etenemiskyvyn tyystin tai saa jarrut oitis ylikuumenemaan. 20 tonnia halvemmat polttomoottoriautot näyttävät lumessa möyrien takavaloja vatkaimille.

Lisäbonuksena monessa vatkaimessa moottorijarrutus (regenerointi) on liian voimakas ja saattaa jarrutaa vetävät pyörät luistoon jäisellä tiellä. Eikä regenerointia edes voi kaikissa vatkaimissa säätää....

Myöskään hirveä 2000+ kg massa, lumesta hämääntyessään yllättäen ja voimalla rattia tempova kaistapäävähti ja kehno jousitus ei varsinaisesti ajonautintoa tai turvallisuutta lisää.

Hinaustilastojen mukaan vatkaimia hinataan paljon useammin kuin saman ikäisiä polttomoottoriautoja. Yleisimmät hinauksen syyt ovat juuttuminen tai käyttövoiman loppuminen (akku tyhjänä .... latausasemalla, jossa ei ole saatu latausta toimimaan esim. jäätyneen latausluukun vuoksi!).

Patteripetterit toki aina valehtelee, että vatkaimissa ylivoimainen pito, koska sähkömoottoria niin helppo säätää. Jos siis ei tuotaisi autoja myyntiin ihan juosten kustujen ohjelmistojen kanssa. Todellisuudessa ongelma pitää ratkoa valitsemalla 4-vetomalli. Eihän siitä tule enää kuin 10 000 € lisää hintaa (koska 4-vedon myötä lähes poikkeuksetta tulee myös suurempi akku).

Juu, ja sitä ennen mentiin hevoskyydillä. Onko sulla tyhmempiä juttuja lisää?

Tätä ei tuhnulla ajavat ymmärrä. He vinguttavat aina kaasupohjassa ja muut menee oikealta ja vasemmalta ohi.

Ei ne kW:t auta jos ei korvien välissä ole riittävää kapasiteettia.

Saa myös nopeasti akun tyhjäksi eikä liiku mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ne kW:t auta jos ei korvien välissä ole riittävää kapasiteettia.

Miten moottorin teho liittyy korvien väliin?

Joskus vaan on kiire, ei sillä ole mitään tekemistä tyhmyyden kanssa.

uusiin autoihin tulee piippauslaitteen jos ajaa ylinopeutta niin summeri huutaa ja jarruvaloihin tulee lisää tekniikkaa jos jarruttaa voimakkasti niin hätivlkut syttyy ....kyllä autoilu on mukavaa tulevaisuudessa piip piip piip...monenko hermot kestää kun muutenkin jo hermoillaan liikenteessä..hih

Kun ajan moottoritiellä suurinta sallittua nopeutta plus hieman oletettua mittarivirhettä, se ei riitä ja ohittajia riittää. Jostain syystä tietyt merkit ovat enemmistönä.

Juuei eikä ohitettava saa alkaa kiihdyttämällä estelemään ohi pääsyä, mutta joskus sitä tapahtuu. Hyvä vaan jos tilanteesta selviää painamalla hieman reippaammin kaasua.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ajan moottoritiellä suurinta sallittua nopeutta plus hieman oletettua mittarivirhettä, se ei riitä ja ohittajia riittää. Jostain syystä tietyt merkit ovat enemmistönä.

Lue lisää

Ottaako se kovastikin mielen päälle? Anna muiden mennä ja aja vaan rauhassa.

Anonyymi kirjoitti:

Juuei eikä ohitettava saa alkaa kiihdyttämällä estelemään ohi pääsyä, mutta joskus sitä tapahtuu. Hyvä vaan jos tilanteesta selviää painamalla hieman reippaammin kaasua.

Voi alkaa kiihdyttämään jos samassa kohtaa vaihtuu rajoitus isommaksi.
Kiusaa ei saa tehdä mutta kiihdytys rajoituksen muuttumisen vuoksi ei ole kiusantekoa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi alkaa kiihdyttämään jos samassa kohtaa vaihtuu rajoitus isommaksi.
Kiusaa ei saa tehdä mutta kiihdytys rajoituksen muuttumisen vuoksi ei ole kiusantekoa.

Onko tuollainenkin muutos tullut lakiin? Minä muistelin että siellä sanotaan ihan vaan että ohitettava ei saa lisätä nopeutta ilman sen kummempia mainintoja kiusaamisesta tai rajoituksista.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tuollainenkin muutos tullut lakiin? Minä muistelin että siellä sanotaan ihan vaan että ohitettava ei saa lisätä nopeutta ilman sen kummempia mainintoja kiusaamisesta tai rajoituksista.

Lue lisää

Sanatarkka muoto on "Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta."

Eli tiukasti tulkiten jos on huomannut että joku lähtee ohittamaan, niin nopeutta ei saa lisätä vaikka rajoituksen muuttumisen puolesta olisi mahdollista.

Pahimmilla on siniset vilkut katolla.

Anonyymi kirjoitti:

Pahimmilla on siniset vilkut katolla.

Eipä ole koskaan poliiseillä ollut asennevammaa tuolla liikenteessä, eikä sen puoleen palomiehillä tai ambulanssiporukoillakaan.

Nää on näitä teinejä ... ainakin järjejuoksultaan. Aivot on liimahöyryillä keitetty.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole koskaan poliiseillä ollut asennevammaa tuolla liikenteessä, eikä sen puoleen palomiehillä tai ambulanssiporukoillakaan.

Nää on näitä teinejä ... ainakin järjejuoksultaan. Aivot on liimahöyryillä keitetty.

Lue lisää

Ai ei vai, et sitten paljon uutisia seuraa ja osa tuomittukin. Syyntakeettomiahan niistä suuri osa kun on paljon psykopaatteja.

Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon, vaan akkukoko tulee enemmän toimintamatkan vaatimuksista. Sähkön kulutukseenkaan sähköauton moottorin teholla on hyvin vähän vaikutusta, isommat erot kulutukseen tulee esim. rengaskoosta.

Pieni akku = lyhyt toimintamatka. Edelleen ahdistaa latausinfran puute ja latauksen kömpelöys (tarvii sen puolentusinaa äppiä puhelimeen jne), vaikka uskovaisten mielestä tätä ei saa sanoa ääneen.

Ratkaisu: ladotaan vatkaimiin 600 kg akkuja, , jotta saadaan toimintamatka paperilla 400-600 km lukemiin, jolloin talvipakkasellakin pääsee vähintää 200-300 km... tai kesällä (moottoritienopeudella) Helsingistä Tampereelle ilman varikkopysähdystä.

No, sitten meillä on käsissämme vatkain, jonka omamassa on 1800-2700 kg. Alle 2000 kg painoista pidetään kevyenä. Vrt. tähän asti suomalaiset ovat ostelleet reilun 1300 kg painoisia autoja... no, muualla maailmassa jo nostettu meteliä siitä, ettei vanhat pysäköintitalot kestä tällaisia tankkeja eikä myöskään ajoväylien reunakaiteet. Kovin mielellään uskovaiset vaihtavat puheenaihetta myös kuullessaan ilmauksen "rengaskulut".

Vaikka arkipäivinä ajettaisiin tyypillisesti jotain 50 km päivämatkoja, niin pitää olla se 5 kertaa isompi akku paikkaamassa latausinfran puutteita. Ja sitten kun autoon ladotaan näin iso akku, niin siitä on mahdollista saada ulos useamman sadan kW teho, joten kannattaahan sitten laittaa tehokkaat moottorit. Sillä ei tunnetusti ole väliä, riittääkö vatkaimessa ajo-ominaisuudet näille tehoille (pääsääntöisesti ei riitä, eikä kestä jarrutkaan), mutta voi ottaa liikennevalokisan, jos ei toimintamatka-ahdistus iske ennen sitä. Käytännössähän näillä 400 + kW vehkeilläkin usein tyydytään peesaamaan rekkoja moottoritiellä...

Iso akku antaa myös mahdollisuuden mainostaa hurjia 200+ kW lataustehoja .Siis piikkitehoa latauksen alussa. Se on sitten erijuttu, mistä löytyy moista tehoa antava latauslaite. Ottaen huomioon, että usein latausalueella on tietty max teho, joka jaetaan kaikkien lataajien kesken. Samoin on tehoraja latauslaitteilla, joihin saa saaman aikaan 2 autoa kiinni. Tarkoittaa käytännössä, että huipputehoja saa vain, kun ei ole samalla latauskentällä muita samaan aikaan. Mutta uskovaisten mukaanhan ruuhkia ei ikinä ole....

Anonyymi kirjoitti:

Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon, vaan akkukoko tulee enemmän toimintamatkan vaatimuksista. Sähkön kulutukseenkaan sähköauton moottorin teholla on hyvin vähän vaikutusta, isommat erot kulutukseen tulee esim. rengaskoosta.

Lue lisää

Tottakai tehokkaammat moottorit, nopeat kiihdytykset ja suuret nopeudet kuluttaa enemmän virtaa, tarvitsevat isommat akut ja se lisääntynyt akkujen ja auton massa tarvitsee jälleen lisää akkuja päästäkseen saman matkan.

Maanteille kiihtyvyydeksi riittäisi hyvin vaikka 7s 0-100km/h ja liukkaalla/pakkasella voisi rajoittaa automaattisesti vielä lisää. Yhtä hyvin voisi rajoittaa huippunopeudet vaikka 140km/h, mutta ei halita koska niillä rahastetaan ja kytät haluaa itse kaahailla ja järjestää takaa-ajoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon, vaan akkukoko tulee enemmän toimintamatkan vaatimuksista. Sähkön kulutukseenkaan sähköauton moottorin teholla on hyvin vähän vaikutusta, isommat erot kulutukseen tulee esim. rengaskoosta.

Lue lisää

> Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon

Mutta akun koko vaikuttaa tehoon!

Esim ei 30 kWh akkua pysty lataamaan 200 kW teholla, vaan tällaiset tehot ovat isoilla (80+ kWh) akuilla varustettujen autojen juttu. Samasta syystä useimmista lataushybrideistä (joissa tyypillisesti 13 kWh akku) uupuu pikalataus kokonaan.

Eikä vastaavasti pienestä akusta saa ulos hurjia tehoja, etenkään akun ollessa kylmä. Tehorajat näkyvät etenkin hybrideissä, missä akkukoot vajaasta kilowattitunnista ylöspäin. Pienestä akusta ei kertakaikkiaan saa ulos niin paljon kilowatteja, että pystyttäisiin aikaansaamaan kunnon kiihtyvyys silloinkin, kun polttomoottori ei käy.

Akku on patterivatkaimen kallein osa. Jos autoon on markkionintiteknisistä syistä (bragging rights) tai todellisen tarpeen vuoksi pitänyt laittaa iso, kallis ja painava akku, niin lisäkustannus moottoritehon nostosta poskettomiin >300 kW lukemiin on ilmiselvästi pieni.

Tosin on syytä huomauttaa, että patterivatkaimissa tarvitaan enemmän tehoa kuin polttomoottoriautoissa, koska massaa on puolet enemmän. Perus perhekippo painaa vähän reilu 1300 kg (omamassa) ja liikkuu ihan kohtuu liukkaasti noin 100 kW/140 hv tehoilla, mutta vastaava vatkain painaakin 1800-2200 kg.

Anonyymi kirjoitti:

> Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon

Mutta akun koko vaikuttaa tehoon!

Esim ei 30 kWh akkua pysty lataamaan 200 kW teholla, vaan tällaiset tehot ovat isoilla (80 kWh) akuilla varustettujen autojen juttu. Samasta syystä useimmista lataushybrideistä (joissa tyypillisesti 13 kWh akku) uupuu pikalataus kokonaan.

Eikä vastaavasti pienestä akusta saa ulos hurjia tehoja, etenkään akun ollessa kylmä. Tehorajat näkyvät etenkin hybrideissä, missä akkukoot vajaasta kilowattitunnista ylöspäin. Pienestä akusta ei kertakaikkiaan saa ulos niin paljon kilowatteja, että pystyttäisiin aikaansaamaan kunnon kiihtyvyys silloinkin, kun polttomoottori ei käy.

Akku on patterivatkaimen kallein osa. Jos autoon on markkionintiteknisistä syistä (bragging rights) tai todellisen tarpeen vuoksi pitänyt laittaa iso, kallis ja painava akku, niin lisäkustannus moottoritehon nostosta poskettomiin >300 kW lukemiin on ilmiselvästi pieni.

Tosin on syytä huomauttaa, että patterivatkaimissa tarvitaan enemmän tehoa kuin polttomoottoriautoissa, koska massaa on puolet enemmän. Perus perhekippo painaa vähän reilu 1300 kg (omamassa) ja liikkuu ihan kohtuu liukkaasti noin 100 kW/140 hv tehoilla, mutta vastaava vatkain painaakin 1800-2200 kg.

Lue lisää

Mutta sitten taas 30 kWh:n akulla toimintamatka jää niin lyhyeksi että autoa ei muutenkaan ostaisi kukaan, joten edelleenkään teho itsessään ei aiheuta akkukoon kasvua.

Hybrideissä noin 20 kWh:n akulla sähkömoottorin teho on vajaa 100 kW, eli tuosta skaalaten 40 kWh:n akulla saataisiin jo lähes 200 kW:n teho. Kuitenkin useimmissa täyssähköautoissa on selvästi suurempi akku kuin 40 kWh vaikka teho jää selvästi alle 200 kW:n.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai tehokkaammat moottorit, nopeat kiihdytykset ja suuret nopeudet kuluttaa enemmän virtaa, tarvitsevat isommat akut ja se lisääntynyt akkujen ja auton massa tarvitsee jälleen lisää akkuja päästäkseen saman matkan.

Maanteille kiihtyvyydeksi riittäisi hyvin vaikka 7s 0-100km/h ja liukkaalla/pakkasella voisi rajoittaa automaattisesti vielä lisää. Yhtä hyvin voisi rajoittaa huippunopeudet vaikka 140km/h, mutta ei halita koska niillä rahastetaan ja kytät haluaa itse kaahailla ja järjestää takaa-ajoja.

Lue lisää

Noista ainut asia mikä merkittävästi vaikuttaa kulutukseen on suuremmat nopeudet ja se taas on täysin kuskin päätettävissä oleva asia eikä ole tekniikasta riippuvainen.

Sähkömoottorin koon vaikutus kulutukseen on marginaalinen (kun ajotyyli on sama), samoin kuin se kiihdyttääkö esim. risteyksestä maantielle lähdettäessä nopeasti vai hitaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Noista ainut asia mikä merkittävästi vaikuttaa kulutukseen on suuremmat nopeudet ja se taas on täysin kuskin päätettävissä oleva asia eikä ole tekniikasta riippuvainen.

Sähkömoottorin koon vaikutus kulutukseen on marginaalinen (kun ajotyyli on sama), samoin kuin se kiihdyttääkö esim. risteyksestä maantielle lähdettäessä nopeasti vai hitaasti.

Lue lisää

Heheh, ihan samalla tavalla voimakas kiihdytys vaatii sähköautossakin enemmän energiaa kuin polttomoottorissa. Kuvitteletko sähköauon pystyvän rikkomaan fysiikanlakeja, ettei se tuplasti isomman massan kiihdyttäminen nopeasti liikkeelle vaatisikaan enempää energiaa :D

Omassa autossa kulutus nousee ripeässä kihdytyksessä reilusti yli 30l/100km kun normaalisti jää alle 10l, samasta syystä sähköautot jarruttaa liikennettä kun seuraavat kulutuslukemia, juurihan siitä oli juttukin lehdessä.

Anonyymi kirjoitti:

Heheh, ihan samalla tavalla voimakas kiihdytys vaatii sähköautossakin enemmän energiaa kuin polttomoottorissa. Kuvitteletko sähköauon pystyvän rikkomaan fysiikanlakeja, ettei se tuplasti isomman massan kiihdyttäminen nopeasti liikkeelle vaatisikaan enempää energiaa :D

Omassa autossa kulutus nousee ripeässä kihdytyksessä reilusti yli 30l/100km kun normaalisti jää alle 10l, samasta syystä sähköautot jarruttaa liikennettä kun seuraavat kulutuslukemia, juurihan siitä oli juttukin lehdessä.

Lue lisää

Onkohan tullut oltua hereillä siellä fysiikantunnilla?

Jos nyt otetaan esimerkkinä kiihdytys 0-100 km/h ja sitten ajetaan vaikka 10km:n matka niin se vaatii aivan saman määrän energiaa, riippumatta siitä tehdäänkö kiihdytys hitaasti vai nopeasti. Ja kun sähkömoottorin hyötysuhde ei juurikaan riipu kuormasta niin kulutukseen ei ole käytännössä merkitystä miten tuon kiihdytyksen tekee. Nopeampi kiihdytys vaatii hetkellisesti enemmän energiaa, mutta kestää vastaavasti lyhyemmän aikaa.

Polttomoottorissa on periaatteessa sama tilanne, mutta osakuormilla hyötysuhde on heikompi ja siksi polttiksella taloudellisessa ajossa suositellaan nimenomaan reippaasti kiihdytystä tavoitenopeuteen. On taloudellisempaa polkaista kiihdytyksessä reippaasti hetkellisesti yli 30 l/100 km kulutus, jonka jälkeen kulutus tippuu nopeasti sinne normitasoon (7l/100 km tms.), verrattuna siihen että kiihdytetään hitaasti liruttaen jollain 12-13l/100km kulutuksella pitkääään....

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan tullut oltua hereillä siellä fysiikantunnilla?

Jos nyt otetaan esimerkkinä kiihdytys 0-100 km/h ja sitten ajetaan vaikka 10km:n matka niin se vaatii aivan saman määrän energiaa, riippumatta siitä tehdäänkö kiihdytys hitaasti vai nopeasti. Ja kun sähkömoottorin hyötysuhde ei juurikaan riipu kuormasta niin kulutukseen ei ole käytännössä merkitystä miten tuon kiihdytyksen tekee. Nopeampi kiihdytys vaatii hetkellisesti enemmän energiaa, mutta kestää vastaavasti lyhyemmän aikaa.

Polttomoottorissa on periaatteessa sama tilanne, mutta osakuormilla hyötysuhde on heikompi ja siksi polttiksella taloudellisessa ajossa suositellaan nimenomaan reippaasti kiihdytystä tavoitenopeuteen. On taloudellisempaa polkaista kiihdytyksessä reippaasti hetkellisesti yli 30 l/100 km kulutus, jonka jälkeen kulutus tippuu nopeasti sinne normitasoon (7l/100 km tms.), verrattuna siihen että kiihdytetään hitaasti liruttaen jollain 12-13l/100km kulutuksella pitkääään....

Lue lisää

Höpöhöpö, laitahan todisteet tai mene nukkumaan takaisin sinne fysiikan tunneillesi :D

Normaali kiihdytys, täysi kihdytys ja matelu vievät kaikki eri määrän polttoainetta, äsken kuitenkin väitit ettei ole merkitystä kiihdytysnopeudella, mutta nyt väitit reippaan kiihdyksen vievän jopa vähemmän :D

Et sitten ole kuullut taloudellisuusajoista, eikä ne kulutusmittaritkaan valehtele tai kun laskee ihan itse ajotavan vaikutuksen kulutukseen tankatessa.

Mene ihmeessä nolaamaan itsesi muuallekin kertomalla ettei sähköautoissa(kaan) ajotapa vaikuta kulutukseen vaikka voit lukea ihan testeistäkin tuloksia :D

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö, laitahan todisteet tai mene nukkumaan takaisin sinne fysiikan tunneillesi :D

Normaali kiihdytys, täysi kihdytys ja matelu vievät kaikki eri määrän polttoainetta, äsken kuitenkin väitit ettei ole merkitystä kiihdytysnopeudella, mutta nyt väitit reippaan kiihdyksen vievän jopa vähemmän :D

Et sitten ole kuullut taloudellisuusajoista, eikä ne kulutusmittaritkaan valehtele tai kun laskee ihan itse ajotavan vaikutuksen kulutukseen tankatessa.

Mene ihmeessä nolaamaan itsesi muuallekin kertomalla ettei sähköautoissa(kaan) ajotapa vaikuta kulutukseen vaikka voit lukea ihan testeistäkin tuloksia :D

Lue lisää

Niin jos luit tekstin niin reippaan kiihdytyksen taloudellisuudella viittasin poltttomoottoriautoihin. Löydät varmaan itsekin vaikka netistä minkä tahansa taloudellisen ajon oppaan, ja sen mitä niissä sanotaan polttomoottoriauton kiihdytyksistä.

Jos löydät testituloksia jossa ajetaan sama matka, samalla keskinopeudella ja samoissa olosuhteissa siten että ainut ero ajokertojen välillä on siinä kuinka nopeasti auto kiihdytetään tavoitenopeuteen niin kerro ihmeessä.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan tullut oltua hereillä siellä fysiikantunnilla?

Jos nyt otetaan esimerkkinä kiihdytys 0-100 km/h ja sitten ajetaan vaikka 10km:n matka niin se vaatii aivan saman määrän energiaa, riippumatta siitä tehdäänkö kiihdytys hitaasti vai nopeasti. Ja kun sähkömoottorin hyötysuhde ei juurikaan riipu kuormasta niin kulutukseen ei ole käytännössä merkitystä miten tuon kiihdytyksen tekee. Nopeampi kiihdytys vaatii hetkellisesti enemmän energiaa, mutta kestää vastaavasti lyhyemmän aikaa.

Polttomoottorissa on periaatteessa sama tilanne, mutta osakuormilla hyötysuhde on heikompi ja siksi polttiksella taloudellisessa ajossa suositellaan nimenomaan reippaasti kiihdytystä tavoitenopeuteen. On taloudellisempaa polkaista kiihdytyksessä reippaasti hetkellisesti yli 30 l/100 km kulutus, jonka jälkeen kulutus tippuu nopeasti sinne normitasoon (7l/100 km tms.), verrattuna siihen että kiihdytetään hitaasti liruttaen jollain 12-13l/100km kulutuksella pitkääään....

Lue lisää

Polttomoottorissa hyötysuhde laskee kun moottoria käytetään hyvin pienellä teholla.

Sähkövatkaimissa hyötysuhde on parhaimmillaan pienellä teholla ja laskee tehon = virran kasvaessa.

Sähköisten komponenttien (ml. akun sisäiset häviöt) jännitehäviö on verrannollinen virtaan. Harakoille (lämmöksi) menevä teho on verrannollinen virran ja jännitehäviön tuloon eli kasvaa toisessa potenssissa kuormituksen kasvaessa. Ja isoilla tehoilla tulee mukaan renkaidenkin luistoa/muodonmuutosta yms. eli energiankulutus/km kasvaa kovasti.

Anonyymi kirjoitti:

> Ei sähköautoissa se teho vaikuta akkujen kokoon

Mutta akun koko vaikuttaa tehoon!

Esim ei 30 kWh akkua pysty lataamaan 200 kW teholla, vaan tällaiset tehot ovat isoilla (80 kWh) akuilla varustettujen autojen juttu. Samasta syystä useimmista lataushybrideistä (joissa tyypillisesti 13 kWh akku) uupuu pikalataus kokonaan.

Eikä vastaavasti pienestä akusta saa ulos hurjia tehoja, etenkään akun ollessa kylmä. Tehorajat näkyvät etenkin hybrideissä, missä akkukoot vajaasta kilowattitunnista ylöspäin. Pienestä akusta ei kertakaikkiaan saa ulos niin paljon kilowatteja, että pystyttäisiin aikaansaamaan kunnon kiihtyvyys silloinkin, kun polttomoottori ei käy.

Akku on patterivatkaimen kallein osa. Jos autoon on markkionintiteknisistä syistä (bragging rights) tai todellisen tarpeen vuoksi pitänyt laittaa iso, kallis ja painava akku, niin lisäkustannus moottoritehon nostosta poskettomiin >300 kW lukemiin on ilmiselvästi pieni.

Tosin on syytä huomauttaa, että patterivatkaimissa tarvitaan enemmän tehoa kuin polttomoottoriautoissa, koska massaa on puolet enemmän. Perus perhekippo painaa vähän reilu 1300 kg (omamassa) ja liikkuu ihan kohtuu liukkaasti noin 100 kW/140 hv tehoilla, mutta vastaava vatkain painaakin 1800-2200 kg.

Lue lisää

Polttomoottoriautossa käytetään yleensä 20- 30 % tehoa maksimitehosta. Kun lähes auton kuin auton huippunopeus on 200 km/h luokkaa ja ajetaan niitä sallittuja 80-100- 120 km/h tai ripaus päälle- nopeuksia niin se perusauto kulkee sen 30- 40 kW teholla vaikka moottorin tehoksi olisi ilmoitettu 120 kW, 140 kW tai mitä vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta sitten taas 30 kWh:n akulla toimintamatka jää niin lyhyeksi että autoa ei muutenkaan ostaisi kukaan, joten edelleenkään teho itsessään ei aiheuta akkukoon kasvua.

Hybrideissä noin 20 kWh:n akulla sähkömoottorin teho on vajaa 100 kW, eli tuosta skaalaten 40 kWh:n akulla saataisiin jo lähes 200 kW:n teho. Kuitenkin useimmissa täyssähköautoissa on selvästi suurempi akku kuin 40 kWh vaikka teho jää selvästi alle 200 kW:n.

Lue lisää

Jos vatkaimen teho jää selvästi alle 200 kW, niin kyseessä lie 2-vetoinen malli. Ei etenkään etuvetoiseen kannata juuri isompia tehoja laittaa, kun se helposti menisi savuna ilmaan (tai siis luistonesto joutuisi niistämään liiat pois).

Esim. Smart #1
47 kWh akku -> 200 kW... ja tämä on takatyöntöinen!

4-vetomallissa 325 kW, mutta tässä onkin jo 62 kWh akku.

Hybridien lupauksiin pitää suhtautua varauksella. Saatetaan esim. mainostaa sähkömoottorien (joita 4-vetomalleissa 2-3 kpl) yhteenlaskettua tehoa, vaikka missään tilanteessa ei kaikista sähkömoottoreista kyetä samanaikaisesti repimään maksimitehoa ulos. Ja onnistuu sekin, että täydet tehot saadaan vain polttomoottorin käydessä. Näissä tuppaakin olemaan melko rauhallinen kiihtyvyys verrattuna hurjiin teholupauksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin jos luit tekstin niin reippaan kiihdytyksen taloudellisuudella viittasin poltttomoottoriautoihin. Löydät varmaan itsekin vaikka netistä minkä tahansa taloudellisen ajon oppaan, ja sen mitä niissä sanotaan polttomoottoriauton kiihdytyksistä.

Jos löydät testituloksia jossa ajetaan sama matka, samalla keskinopeudella ja samoissa olosuhteissa siten että ainut ero ajokertojen välillä on siinä kuinka nopeasti auto kiihdytetään tavoitenopeuteen niin kerro ihmeessä.

Lue lisää

Ihan samalla tavalla reipas kiihdytys vaatii enemmän energiaa sähköautossakin. Matka-ajossahan ei tarvitsekaan juuri kiihdytellä, mutta suuri osa kaupunkiajoa ja etenkin sähköautoilla.

Kun joka liikennevaloissa kiihdyttää reippaasti niin energiaa kuluu paljon enemmän, mutta juuri siksi sähköautot usein matelee että se akun varaus riittäisi pitempään, sen virran hupenemisen kun näkee reaaliajassa. Samasta syystä sähköautot matelee pääteilläkin ettei tarvitsisi pitää usein pitkiä lataustaukoja.

Jos löydät testituloksia jossa ajetaan sama matka, samalla keskinopeudella ja samoissa olosuhteissa siten että ainut ero ajokertojen välillä on siinä kuinka nopeasti auto kiihdytetään tavoitenopeuteen niin kerro ihmeessä. Ja tietysti myös kaupunkiajossa, missä erot vielä suuremmat. Sinähän se väitit että sähköautot ei noudata fysiikanlakeja joten varmaankin myös todstat sen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vatkaimen teho jää selvästi alle 200 kW, niin kyseessä lie 2-vetoinen malli. Ei etenkään etuvetoiseen kannata juuri isompia tehoja laittaa, kun se helposti menisi savuna ilmaan (tai siis luistonesto joutuisi niistämään liiat pois).

Esim. Smart #1
47 kWh akku -> 200 kW... ja tämä on takatyöntöinen!

4-vetomallissa 325 kW, mutta tässä onkin jo 62 kWh akku.

Hybridien lupauksiin pitää suhtautua varauksella. Saatetaan esim. mainostaa sähkömoottorien (joita 4-vetomalleissa 2-3 kpl) yhteenlaskettua tehoa, vaikka missään tilanteessa ei kaikista sähkömoottoreista kyetä samanaikaisesti repimään maksimitehoa ulos. Ja onnistuu sekin, että täydet tehot saadaan vain polttomoottorin käydessä. Näissä tuppaakin olemaan melko rauhallinen kiihtyvyys verrattuna hurjiin teholupauksiin.

Lue lisää

Sähköautoissa kilpaillaan paljon enemmän tehoilla ja kiihtyvyydellä kuin polttomoottoriautoissa, mutta huippunopeudet jää sähköautoissa usein pienemmiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan samalla tavalla reipas kiihdytys vaatii enemmän energiaa sähköautossakin. Matka-ajossahan ei tarvitsekaan juuri kiihdytellä, mutta suuri osa kaupunkiajoa ja etenkin sähköautoilla.

Kun joka liikennevaloissa kiihdyttää reippaasti niin energiaa kuluu paljon enemmän, mutta juuri siksi sähköautot usein matelee että se akun varaus riittäisi pitempään, sen virran hupenemisen kun näkee reaaliajassa. Samasta syystä sähköautot matelee pääteilläkin ettei tarvitsisi pitää usein pitkiä lataustaukoja.

Jos löydät testituloksia jossa ajetaan sama matka, samalla keskinopeudella ja samoissa olosuhteissa siten että ainut ero ajokertojen välillä on siinä kuinka nopeasti auto kiihdytetään tavoitenopeuteen niin kerro ihmeessä. Ja tietysti myös kaupunkiajossa, missä erot vielä suuremmat. Sinähän se väitit että sähköautot ei noudata fysiikanlakeja joten varmaankin myös todstat sen.

Lue lisää

Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi, ja liike-energian kaava on 1/2*mv², missä m on massa ja v on nopeus. Nopeuden saavuttamiseksi käytetty kiihtyvyys ei siis vaikuta energian määrään.

Tämän lisäksi teoriassa ja toki käytännössäkin vaikuttavat esim. hyötysuhteet ja sähköiset jännitehäviöt/lämpeneminen, mutta oman kokemuksen mukaan noiden vaikutus käytännössä on hyvin pieni (häviää muuhun kohinaan).

"Samasta syystä sähköautot matelee pääteilläkin ettei tarvitsisi pitää usein pitkiä lataustaukoja."

Nyt puhut täysin eri asiasta. Tottakai auto kuluttaa vähemmän pienemmällä nopeudella koska ilmanvastus on tuolloin pienempi, mutta se taas ei auton kiihdyttämiseen liity millään tapaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kappaletta kiihdytettäessä sen kiihdyttämiseen käytetty energia varastoituu kappaleen liike-energiaksi, ja liike-energian kaava on 1/2*mv², missä m on massa ja v on nopeus. Nopeuden saavuttamiseksi käytetty kiihtyvyys ei siis vaikuta energian määrään.

Tämän lisäksi teoriassa ja toki käytännössäkin vaikuttavat esim. hyötysuhteet ja sähköiset jännitehäviöt/lämpeneminen, mutta oman kokemuksen mukaan noiden vaikutus käytännössä on hyvin pieni (häviää muuhun kohinaan).

"Samasta syystä sähköautot matelee pääteilläkin ettei tarvitsisi pitää usein pitkiä lataustaukoja."

Nyt puhut täysin eri asiasta. Tottakai auto kuluttaa vähemmän pienemmällä nopeudella koska ilmanvastus on tuolloin pienempi, mutta se taas ei auton kiihdyttämiseen liity millään tapaa.

Lue lisää

Ei kaikkea kiihdytykseen käytettyä energiaa pystytä käyttämään liike-energiana kaupunkiliikenteessä, eikä ottamaan talteen sähköautoissakaan, vaan joudutaan käyttämään jarruja. Eikä varsinkaan kun tarkoituksella ajaa pumppaavasti ja kihdyttää täysillä jokaiseen liikennevallon ja jarruttaa voimakkaasti. Liukkaallahan ei sähköautoissa voi välttämättä pitää energian talteenottoa edes päällä.

"Nyrkkisääntö jokaiselle autoilijalle: pysähtyminen ja jarruttaminen ovat myrkkyä polttoaineen kulutusta hillitsevälle kuljettajalle. Pyri siis ennakointiin ja muista, että vauhtia voi säädellä muutoinkin kuin painamalla jarrupoljinta. Kiinnitä huomiota siihen, mitä edessä näkyy, erityisesti hieman kauempana. Punaisille valoille ei kannata kiihdyttää ja risteyksen lähestyessä vauhtia kannattaa pudottaa pikkuhiljaa vapaalla tai moottorijarrutuksella. Kiihdytys puolestaan kannattaa aina hoitaa reippaasti, jotta polttomoottori toimii hyvällä hyötysuhteella, mutta turhaa repimistä välttäen ja suurinta mahdollista vaihdetta käyttäen."
https://moottori.fi/uutinen/polttoaineen-saaston-perusteet-taloudellisuusajon-ennatyskuljettajan-vinkit-autoilijalle/

Kuten tuossakin kerrotaan, nopeinta kihdytytsä ei tehdä isoimmalla mahdollisella vaihteella vaan pienellä mikä lisää kulutusta ja energiaa hukataan jarrutuksessa. Sähköautoissa taas voi kiihdyttää vaikka matelemalla säästäen energiaa ja niin monet tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikkea kiihdytykseen käytettyä energiaa pystytä käyttämään liike-energiana kaupunkiliikenteessä, eikä ottamaan talteen sähköautoissakaan, vaan joudutaan käyttämään jarruja. Eikä varsinkaan kun tarkoituksella ajaa pumppaavasti ja kihdyttää täysillä jokaiseen liikennevallon ja jarruttaa voimakkaasti. Liukkaallahan ei sähköautoissa voi välttämättä pitää energian talteenottoa edes päällä.

"Nyrkkisääntö jokaiselle autoilijalle: pysähtyminen ja jarruttaminen ovat myrkkyä polttoaineen kulutusta hillitsevälle kuljettajalle. Pyri siis ennakointiin ja muista, että vauhtia voi säädellä muutoinkin kuin painamalla jarrupoljinta. Kiinnitä huomiota siihen, mitä edessä näkyy, erityisesti hieman kauempana. Punaisille valoille ei kannata kiihdyttää ja risteyksen lähestyessä vauhtia kannattaa pudottaa pikkuhiljaa vapaalla tai moottorijarrutuksella. Kiihdytys puolestaan kannattaa aina hoitaa reippaasti, jotta polttomoottori toimii hyvällä hyötysuhteella, mutta turhaa repimistä välttäen ja suurinta mahdollista vaihdetta käyttäen."
https://moottori.fi/uutinen/polttoaineen-saaston-perusteet-taloudellisuusajon-ennatyskuljettajan-vinkit-autoilijalle/

Kuten tuossakin kerrotaan, nopeinta kihdytytsä ei tehdä isoimmalla mahdollisella vaihteella vaan pienellä mikä lisää kulutusta ja energiaa hukataan jarrutuksessa. Sähköautoissa taas voi kiihdyttää vaikka matelemalla säästäen energiaa ja niin monet tekee.

Lue lisää

Sinänsä totta tuo, mutta reipas kiihdytys ei automaattisesti tarkoita pumppaavaa tai muuten epätaloudellista ajotapaa. Eli valojen vaihtumiset ja risteykset ennakoidaan ihan samalla tavalla, mutta sitten kun on jouduttu pysähtymään niin lähdetään ripeästi liikkeelle. Matelemalla kiihdyttämällä ei säästä mitään, oli kyse sitten polttomoottori- tai sähköautosta.

Anonyymi kirjoitti:

Sinänsä totta tuo, mutta reipas kiihdytys ei automaattisesti tarkoita pumppaavaa tai muuten epätaloudellista ajotapaa. Eli valojen vaihtumiset ja risteykset ennakoidaan ihan samalla tavalla, mutta sitten kun on jouduttu pysähtymään niin lähdetään ripeästi liikkeelle. Matelemalla kiihdyttämällä ei säästä mitään, oli kyse sitten polttomoottori- tai sähköautosta.

Lue lisää

Sähköautolla säästää energiaa jos matelee koko ajan, mutta en suosittele millään autolla muun liikenteen seassa. Ärsyttävää myös hidastelu jo reilusti ennen valoja kun mahtuu vähemmän autoja risteysten väliin ja estävät takaatulevien kääntymisen erkanemiskaistalle. Jarruillekin tekee hyvää kun niitä käytetään reilummin eikä pelkästään höyhenjarrutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköautolla säästää energiaa jos matelee koko ajan, mutta en suosittele millään autolla muun liikenteen seassa. Ärsyttävää myös hidastelu jo reilusti ennen valoja kun mahtuu vähemmän autoja risteysten väliin ja estävät takaatulevien kääntymisen erkanemiskaistalle. Jarruillekin tekee hyvää kun niitä käytetään reilummin eikä pelkästään höyhenjarrutusta.

Lue lisää

Tuohan on se ihan normaali Toyota-kuskien ajotapa. Bensaa säästyy kun joka paikassa ajaa todellista nopeutta 10-15 km/h alle rajoituksen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohan on se ihan normaali Toyota-kuskien ajotapa. Bensaa säästyy kun joka paikassa ajaa todellista nopeutta 10-15 km/h alle rajoituksen.

Toyotat ja sähköautot matelee molemmat, mutta sähköautoilla myös kiihdytellään enemmän kuten myös tehokkaamilla volkkareilla, volvoilla, mersuilla, audeilla, bemareilla... Eikä siinä mitään kun tekee turvallisesti eikä häiriköi muita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikkea kiihdytykseen käytettyä energiaa pystytä käyttämään liike-energiana kaupunkiliikenteessä, eikä ottamaan talteen sähköautoissakaan, vaan joudutaan käyttämään jarruja. Eikä varsinkaan kun tarkoituksella ajaa pumppaavasti ja kihdyttää täysillä jokaiseen liikennevallon ja jarruttaa voimakkaasti. Liukkaallahan ei sähköautoissa voi välttämättä pitää energian talteenottoa edes päällä.

"Nyrkkisääntö jokaiselle autoilijalle: pysähtyminen ja jarruttaminen ovat myrkkyä polttoaineen kulutusta hillitsevälle kuljettajalle. Pyri siis ennakointiin ja muista, että vauhtia voi säädellä muutoinkin kuin painamalla jarrupoljinta. Kiinnitä huomiota siihen, mitä edessä näkyy, erityisesti hieman kauempana. Punaisille valoille ei kannata kiihdyttää ja risteyksen lähestyessä vauhtia kannattaa pudottaa pikkuhiljaa vapaalla tai moottorijarrutuksella. Kiihdytys puolestaan kannattaa aina hoitaa reippaasti, jotta polttomoottori toimii hyvällä hyötysuhteella, mutta turhaa repimistä välttäen ja suurinta mahdollista vaihdetta käyttäen."
https://moottori.fi/uutinen/polttoaineen-saaston-perusteet-taloudellisuusajon-ennatyskuljettajan-vinkit-autoilijalle/

Kuten tuossakin kerrotaan, nopeinta kihdytytsä ei tehdä isoimmalla mahdollisella vaihteella vaan pienellä mikä lisää kulutusta ja energiaa hukataan jarrutuksessa. Sähköautoissa taas voi kiihdyttää vaikka matelemalla säästäen energiaa ja niin monet tekee.

Lue lisää

"Wayne Gerdes tahkosi Los Angelesin kaupungintalolta New Yorkin kaupungintalolle 2,53 litran keskikulutuksella.

Kulutusmittauksen tarkkuutta kasvattaa muuten melkoisesti ajettu matka, Losista Nykkiin kun kertyy tietä pitkin sellainen 5151 kilometrin matka. Tuollaisella siivulla ihan jokainen vastatuulenpoikanen tai ohitettava kuorma-auto ei enää näy lopputuloksessa.

Jokseenkin kokeneena bensansäästäjänä Gerdes antaa Toyotan tiedotteessa myös neuvoja siihen, miten arkiajossa voi säästää polttoainetta.

Rauhalliset kiihdytykset pysähtymisen jälkeen ja kaasupolkimen tasainen painaminen ovat Gerdesin mukaan avainjuttuja polttoaineen säästämisessä.

– Kaasun nostaminen ajoissa ennen pysäytystä ja autoneuvon vauhdin käyttäminen rullaamiseen ennen pysähtymistä auttavat selvästi polttoaineen säästämisessä."
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/064251f4-8361-4301-bdf0-c92c3284e8f5

Tuolla kokemuksella varmasti tietää mistä puhuu.

Tuo pätee polttomoottoriautoissa, mutta sähköautoissa riittäisi hyvin pienemmät tehot koska vääntävät hyvin alusta asti. Alle 5s kihtyvyyksiä ei tarvita ollenkaan normaaliajossa ja 7s riitäisi hyvin, minulle riittänyt 9s, vaikka mukavahan se 7s ollut kokeillessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo pätee polttomoottoriautoissa, mutta sähköautoissa riittäisi hyvin pienemmät tehot koska vääntävät hyvin alusta asti. Alle 5s kihtyvyyksiä ei tarvita ollenkaan normaaliajossa ja 7s riitäisi hyvin, minulle riittänyt 9s, vaikka mukavahan se 7s ollut kokeillessa.

Lue lisää

Eipä siitä kiihtyvyydestä haittaakaan ole ja pitää siellä olla vankemmat sähkömoottorit ja muukin tekniikka, että paikat kestää, eikä kuume liikaa, eli kestää paremmin kuin ne tuhnut joilla hitaampikin kiihdytys on maksimit.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä siitä kiihtyvyydestä haittaakaan ole ja pitää siellä olla vankemmat sähkömoottorit ja muukin tekniikka, että paikat kestää, eikä kuume liikaa, eli kestää paremmin kuin ne tuhnut joilla hitaampikin kiihdytys on maksimit.

Lue lisää

Eihän pienillä kiihtyvyyksillä paikat rasitu vastaavasti ja se kiihtyvyys voi olla rajoittu vaikka tehoa olisi. Paljon enemmän onnettmuuksia sattuu tehokkaille autoille, joten ei sitä turvallisuustekijänä voi pitää kun tehoja liikaa normaaliin ajoon.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän pienillä kiihtyvyyksillä paikat rasitu vastaavasti ja se kiihtyvyys voi olla rajoittu vaikka tehoa olisi. Paljon enemmän onnettmuuksia sattuu tehokkaille autoille, joten ei sitä turvallisuustekijänä voi pitää kun tehoja liikaa normaaliin ajoon.

Lue lisää

Ei teho lisää onnettomuuksia ja heikkotehoisessa autossa on tietenkin heikommat rakenteet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei teho lisää onnettomuuksia ja heikkotehoisessa autossa on tietenkin heikommat rakenteet.

Miksi niissä tehokkaissa sitten kuolee suhteellisesti paljon enmmän :D

Anonyymi kirjoitti:

Miksi niissä tehokkaissa sitten kuolee suhteellisesti paljon enmmän :D

Kuoleeko, onko tilastoja näyttää?

Anonyymi kirjoitti:

Kuoleeko, onko tilastoja näyttää?

Pelkästään suurempi nopeus lisää kuoleman todennäköisyyttä erittäin paljon, 105km/ satasen alueella riski 1.48%, mutta 200km/h riski 2490% ja jos ajaa kolarin vaikkapa 400km/h niin tuskin juuri mahdollsiuuksia selvitä hengissä. Siksihän ne vakuutuksetkin maksaa tehokailla autoilla paljon enemmän. Pikkuautot voi olla turvattomampia, mutta niillä harvemmin ajetaan kovaa.
https://www.lvk.fi/document/318710/2CAFA6300EEB9C65FE7EFA1D90729276024F44EDE293FEB6435E3C075A4E1EEC

"American muscle cars with high horsepower and a hot rod image rank among the deadliest vehicles on the road, both for their own drivers and for people in other vehicles, recent calculations by the Insurance Institute for Highway Safety show.

Six of the 21 vehicles with the highest driver death rates for model year 2020 are variants of the Chevrolet Camaro, Dodge Challenger, Dodge Charger and Ford Mustang, while eight others are small cars or minicars. Eighteen of the 23 vehicles with the lowest driver death rates are minivans or SUVs, and 12 are luxury vehicles."
https://www.iihs.org/news/detail/latest-driver-death-rates-highlight-dangers-of-muscle-cars

Anonyymi kirjoitti:

Pelkästään suurempi nopeus lisää kuoleman todennäköisyyttä erittäin paljon, 105km/ satasen alueella riski 1.48%, mutta 200km/h riski 2490% ja jos ajaa kolarin vaikkapa 400km/h niin tuskin juuri mahdollsiuuksia selvitä hengissä. Siksihän ne vakuutuksetkin maksaa tehokailla autoilla paljon enemmän. Pikkuautot voi olla turvattomampia, mutta niillä harvemmin ajetaan kovaa.
https://www.lvk.fi/document/318710/2CAFA6300EEB9C65FE7EFA1D90729276024F44EDE293FEB6435E3C075A4E1EEC

"American muscle cars with high horsepower and a hot rod image rank among the deadliest vehicles on the road, both for their own drivers and for people in other vehicles, recent calculations by the Insurance Institute for Highway Safety show.

Six of the 21 vehicles with the highest driver death rates for model year 2020 are variants of the Chevrolet Camaro, Dodge Challenger, Dodge Charger and Ford Mustang, while eight others are small cars or minicars. Eighteen of the 23 vehicles with the lowest driver death rates are minivans or SUVs, and 12 are luxury vehicles."
https://www.iihs.org/news/detail/latest-driver-death-rates-highlight-dangers-of-muscle-cars

Lue lisää

Ei kiihtyvyys tarkoita suurempia nopeuksia kuin kiihdytysvaiheessa.
Aika kaukaa ja onnettomilla jutuilla ja linkeillä yrität peitellä noloja juttujasi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kiihtyvyys tarkoita suurempia nopeuksia kuin kiihdytysvaiheessa.
Aika kaukaa ja onnettomilla jutuilla ja linkeillä yrität peitellä noloja juttujasi.

Tutkimustulos on tuo, mutta eri tekijöitä taustalla on niin paljon että yksioikoista päätelmää siitä että tehokkaissa autoissa kuolisi enemmän ihmisiä ei voi tehdä.

Tuonkaan tutkimuksen mukaan suurimmat kuolleisuudet eivät kuitenkaan ole tehokkaissa autoissa, ja vähiten kuolemia kohdanneissa autoissa on ainakin Suomen mittapuun mukaan melko tehokkaitakin autoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kiihtyvyys tarkoita suurempia nopeuksia kuin kiihdytysvaiheessa.
Aika kaukaa ja onnettomilla jutuilla ja linkeillä yrität peitellä noloja juttujasi.

Väittikö joku että onnettomuudet johtuisi pelkästään kiihtyvyydestä, mutta paljonhan nitäkin tapauksia on auto lähtee käsistä nopeassa kiihdyksessä ja pahimillaan jää myös muita alle.

Hyvin kaukaa ja onnettomilla jutuilla ja linkeittä yrität peitellä noloja juttujasi.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimustulos on tuo, mutta eri tekijöitä taustalla on niin paljon että yksioikoista päätelmää siitä että tehokkaissa autoissa kuolisi enemmän ihmisiä ei voi tehdä.

Tuonkaan tutkimuksen mukaan suurimmat kuolleisuudet eivät kuitenkaan ole tehokkaissa autoissa, ja vähiten kuolemia kohdanneissa autoissa on ainakin Suomen mittapuun mukaan melko tehokkaitakin autoja.

Lue lisää

Ihan selvästihän siinä lukee että muskeliautot ovat tappavimpia ja pienissä autoissa taas luonnolisesti kuolee kun toisena osapuolena on isompi auto, mutta eivät itse aiheuta niitä onnettomuuksia läheskään yhtä paljon.

Et sitten laittanut mitään todisteita väitteillesi. Tehokkaille autoille sattuu suhteessa enemmän onnettomuksia, mutta jos on harvinainen auto niin ei välttämättä satu yhtään. Suomessahan niillä usein ajetaan myös vain kesällä ja vähemmän muutenkin eli ajomäärätkin pitäisi huomioida.

Sekin kertoo jotain että miehille sattuu enemmän onnettomuuksia ja miehet ajaa tehokkaammilla autoilla. Toisaalta Suomessa ei yleensäkään tapahdu erityisen paljon kuolemia ja vähimmillään pitkään aikaan. Täällä niitä tehokkaita autoja on ollutkin suhteessa vähän ja eniten niiden onnettomuuksia tapahtuu USA:ssa, venäjällä jne missä yleensäkin sattuu paljon kuolemia.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan selvästihän siinä lukee että muskeliautot ovat tappavimpia ja pienissä autoissa taas luonnolisesti kuolee kun toisena osapuolena on isompi auto, mutta eivät itse aiheuta niitä onnettomuuksia läheskään yhtä paljon.

Et sitten laittanut mitään todisteita väitteillesi. Tehokkaille autoille sattuu suhteessa enemmän onnettomuksia, mutta jos on harvinainen auto niin ei välttämättä satu yhtään. Suomessahan niillä usein ajetaan myös vain kesällä ja vähemmän muutenkin eli ajomäärätkin pitäisi huomioida.

Sekin kertoo jotain että miehille sattuu enemmän onnettomuuksia ja miehet ajaa tehokkaammilla autoilla. Toisaalta Suomessa ei yleensäkään tapahdu erityisen paljon kuolemia ja vähimmillään pitkään aikaan. Täällä niitä tehokkaita autoja on ollutkin suhteessa vähän ja eniten niiden onnettomuuksia tapahtuu USA:ssa, venäjällä jne missä yleensäkin sattuu paljon kuolemia.

Lue lisää

Tuossa tutkimuksessakin todetaan että pelkkä suorituskyky ei selitä tuloksia. Samassa teholuokassa on kuolleisuusasteen mukaan sekä huonosti pärjänneitä muskeliautoja, että hyvin pärjänneitä isoja sedaneja.

Eli myös auton tyyppi (karrikoiden nuorekas urheiluauto vs. pappasedan) vaikuttaa paljon tuloksiin ja tuon taustalla on edelleen sitten erilaisia kuljettajatyyppejä. Kuten totesitkin, tietyt kuljettajaryhmät ovat riskialttiimpia kuin toiset.

Juu, ja kaikki pitää tasapäistää, että saadaan kaikki kehitys ja edistys loppumaan.

Minulla ei olisi mitään ongelmaa jos kaikissa autoissa rajoitettaisiin nopeus tai säätymään rajoitusten mukaan, mutta en hyväksy että sakotetaan pelkästä ylinopeudesta tyhjällä tiellä tai kun ei aiheuta mitään vaaraa.

Tykkään itsekin ajaa suht kovaa hyvällä tiellä ja kelillä, mutta en halua ottaa isoja riskejä ohituksissa, enkä kaahaa taajamissa, mutta 30-40km/h rajoitukset ovat useimmiten aivan liian alhaisia. Jos on tyhjä tie ja vielä kevyenliikenteenväylät erikseen niin 80km/h on aivan turvallinen taajamassakin. Risteyksiin, huonolla kelillä tai jos on näköesteitä niin pitää tietenkin hidastaa.

Tuossa oli jälleen 83v vanhus kuskina ja huomiointikykykin luultavasti heikentynyt, mutta useimmiten onnettomuudet tapahtuu nuorille kuskeille tehokailla autoilla ja ihan tavallisillakin kun ei ole vielä riittävästi kokemusta ja harkintakyky pettää.

Ennen liikenteessä kuoli moninkertainen määrä vaikka tehokaita autoja oli vähän, mutta myös autot olivat paljin turvattomampia, tuvavyöpakko ja nopeusrajoituksetkin pääteille tuli vasta joskus 70-luvulla.

Tehokkaat autot tei tietenkään itsessään aiheuta onnettomuuksia vaan ajotapa ja huonot ajotaidot. Yleensä niissä kuoleman johtaneissa onnettomuuksissa nopeudet ovat myös todella korkeita ja suurin osa ylinopeussakoista vain rahankeruuta valtion kassaan.