katto vuoti kesäsateella ja keväällä lumien sulaessa. Kunnasta saatiin sitten vaivaisapuna uusi pärekatto. Näin elettiin ennen Lieksassa.
Kun olin lapsi niin asuttiin mörskässä missä
Anonyymi-ap
92817
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Siitä on varmaankin jo useampi vuosi, eikä tainut sosiaalihuolto ja Kela vielä toimia.🥴 Oli kuitenkin olemassa tieto että Pohjanlahden tuolla puolen jossakin on maa ja lähtivät: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/10-vuotta-koyhyydesta
Mutta siintä huolimatta oli maailma parempi.
No eipä ollut.
Täytyy vain ihmetellä, kuinka aikoinaan ihmiset tulivat toimeen, peseytyminenkin oli harvinaista herkkua pihan perällä olevassa savusaunassa. Asunnot tai paremminkin kylmät pienet mörskät, ilman mitään mukavuuksia piti sisällään useinkin suuria, jopa kymmenlapsisia perheitä. Lämmityspuut ja vesi piti kantaa sisälle ja jätevesi sankko, johonka pissit lirautettiin yön aikana piti aamulla kataa takapihalle. Lapsien koulumatkat olivat pitkiä, pisimmät 5-10 kilometriä, eikä ollut kyyditystä kuljettiin kesällä kävellen ja talvella suksella. Koululta köyhemmille lapsille jaettiin kenkiä koulumatkaa varten, tällaista oli vielä 50-luvulla Itä- Suomessa.
Joskus 1960-luvulla köyhille suuressa armossa annettiin oikeus hankkia kouluja käyville lapsille kaupasta housut, ainakin pojille, tytöistä en tiedä mitä ne saivat vai saivatko mitään.
Sellaiset ne tummansiniset, pikkuisen pussihousun malliset oli ja mistä kankaasta lienee valmistetut. Tuskin kovin hyvästä ainakaan, mutta eipä sitä sellaisiin asioihin niinä aikoina edes osattu kiinnittää huomiota, eikä vähääkään välitetty, sillä pääasia oli että edes jotain päälle pantavaa on. Melkeinpä sitä kaikki oli yhtä paljon kerjäläisen näköisiä.
Niinä aikoina ainakin koululaiset kuunteli ja opettajat opetti ilman häiriköintiä!
Kuuleppas, kun se oli juuri sitä vielä 70-luvun alussakin. Unohdit sen, että yön aikana kovimmilla pakkasilla se iltasella sisään kannettu vesikorvo oli saanut yön aikana jääpeitteen. Kouluun kahlattiin umpihangessa, kun yöllä se maantielle johtava kinttupolku oli hävinnyt näkymättömiin. Kouluun lähdettiin ilman minkäänlaista "aamupalaa", kun ei semmoiseen ollut tullut totuttua, eikä koskaan moista hienoutta edes kuultukaan. Paljasta kahvin kuraa kuitenkin juotiin maidon kanssa jos sitä maitoa sattui olemaan. Ihan normaalina pidettiin, eikä sen ihmeemmin ihmetelty. Hoikkana pysyttiin, eikä ollut tarvetta kursailla ruuan kanssa ja laidutus kuureja miettiä. Oli se aikamoista, mutta elämän makuista silti.
Kurjoo oli. Jouluomenankii isä veisti puusta ja mualas siniseksi kun ei muuta mualii ollu...
Läski palaan laitettiin naru. Palaa imeskeltiin ja nielaistiin, ja vedettiin sitten narulla pois mahasta. Näin säästettiin ruokakuluissa. Eipä ollut nykyisen kaltaisia punkeroita katukuvassa. Ne oli vanhoja hyviä aikoja, pula-aikoja.
Nykyään työttömät syö heinää kun muuta ei ole 🥺
Ja päälle vielä 4kk karenssia 😵💫
Olen noin 64-vuotias mies. Olen aina sanonut että nykyihmiset ovat vötkylöitä. Menisivät töihin.
Työttömyyden syy näkyy peilistä.
Peilissä näkyy voittaja 🏆
Suomeen syntyi maamme suurimmat ikluokat vuosina 1947- 1948, kaikesta oli pulaa, mutta ihme kyllä kaikesta selvittiin. 50-luvulla sitten oli kiivas rakentaminen, kun tälle valtavalle lapsilaumalle piti rakentaa kouluja, niitä löytyy nykyisin autiona vähän joka kylältä.
Viimeisin uusi alaasteen koulu rakennettiin kylänlahteen, osin lahjoitusten turvin ! Jo tuolloin oli tulevien vuosien oppilasmäärän ennuste surkea ! Kaupunginjohtaja ttirkkonen oli ajamassa asiaa kun häntä kyläläisten toimesta ns;voideltiin ; . Ei auttanut mikään kun oppilasmäärä oli niin pieni että lopulta koulu suljettiin !
Eikö lapsilla ollu ees kännyköitä? Miten ne pärjäsi ilman?
60 luvulla tehtiin laudan pätkistä kännyköitä ja niillä soitettiin leikisti.
Ei sellaisesta kuin kännykkä vielä 60-luvulla tiedetty mitään.
"60 luvulla tehtiin laudan pätkistä kännyköitä ja niillä soitettiin leikisti."
Höpö, höpö. 60 luvulla ei kukaan, ei edes Jules Verne, osannut edes unta nähdä kännyköistä. Se aika tuli 90-luvulla.
Ne "kännykät" rakennettin tulitikkulaatikoista, jotka oli kytketty toisiinsa rihmalla. Muutaman metrin päähän niillä puhelimilla saatiin soitettua ja kuuluvuus oli ihan hyvä. :D
Mutta ei kai sentään pouvalla vuotanu?
Ei vuotanut pouvalla, mutta rouvalla vuoti!
Olisitte paenneet Somaliaan ja hakeneet turvapaikkaa. Olisitte saaneet sieltä asunnot, terveydenhuollon ja ruoan. Kaikki ilmaiseksi. Olisitte lähettäneet sitten sieltä rahaa sukulaisille Lieksaan ja auttaneet heitä taloudellisesti. Eikö olekin koomista, että näin voi tehdä hölmöläisten kanssa?
Eihän silloin kukaan tiennyt Somaliaa edes olevan olemassa.
Televisio tuli 60-luvulla vähän rahakkaimpiin koteihin ja siellä käytiin katsomassa tätä ihmettä porukalla. Kuuluttaja Teija Sopanen sieltä lumisateisen kuvan seasta yritti kertoa maailman tapahtumia.
Katto vuoti poudallakin ja lumitöitä sai tehdä kesät talvet. Päreetkin oli märkiä ja osaisia. Lehmät oli mahoja ja emäntä jatkuvasti tiineenä.
Ei ollut mökkiäkään. Veneen alla asuttiin ja kylmemmät ajat mummon hameen alla. Vieläkin muistan se hajun.
Meillä ei ollut edes pirccaa, jouduttiin juomaan t spriitä ja pulituuria.
Teillä sitä on tavallista tyhmempää sukua! Jokainen edes jotakuinkin täysijärkinen köyhä on osannut kiljut valmistaa ja jopa keittää ne pontikaksi! Sittenpä sitä ei oltu köyhiä eikä kipeitä niin pitkään kun alkoholipitoista juomista riitti, ja kyllä sitä riittikin myös toisille jaettavaksi!
meillä mentiin kotiin ja lähdettiin kotonta, niin aina oli ylämäkeä. omituista kerrassaan. ei mihinkään suuntaan alamäkeä.
Ja vastatuuli mennen tullen...?
Me jouduttiin panee paljaalla kun ei ollut varaa kumeihin 😢
karua ja brutaalia!
Kymmenlapsiset perheet eivät olleet harvinaisuuksia, pikku mökissä oli kerrosänkyjä ja talvella lämpimikseen nukuttiin kylki kyljessä.
P*huusi oli 30 m päässä asunnosta. Sinne mentiin reippaasti aamup*kalle satoi tai paistoi tai oli pakkasta 30 ast. Piti varoa, että ei pimeässä kiviin kompastunna, sanomalehen nurkkoo vähän revästiin ja siihen pyyhittiin. Vanhoilla vain sai olla taskulamppu mukana, nuorilla silimillä piti nähdä pimeässäkin. Siitä sitten lähtö tarpomaan polkua pitkin kohti koulua tai töihin.
Sitten kevväällä ja syksyllä oli aina sen huussin paskalaatikon hautajaiset. Peltoon kaivettiin kuoppa ja sinne kipattiin.
Vielä 1960-luvulla suurin osa Pielisjärveä oli sähköttä, vai rautatien varren isommissa kylissä oli sähköt. Kekkosen aikaan alkoi sitten maaseudun sähköistäminen.
Lähin puhelin oli kaupalla 6 km päässä. Viimeiset 2 km kotiin oli vain hevostie, talvella reellä ja autolla ehkä kesän kuivimpana aikana.
Jouduimme hiihtämään kouluun, matkaa tuli 107km suunta. Tämä 5 kertaa viikossa.
Helpolla olet päässyt. Vain 1070 km viikossa hiihtoa.
Meillä oli lauantaikin koulupäivä, eli 6 pv hiihtoa.
Kesällä kasvatettiin jäteruuilla sika, joka syksyllä kylmien säiden alettua pistettiin teuraaksi. Sian ruhon osat ripustettiin aittaan roikkumaan, josta talven mittaan käytiin lihaa lohkomassa ruokapöytään. Lohkomisessa oli hyvä konsti käyttää halkosahaa, mikä upposi jäiseen lihaan hyvin, eikä, niinkuin kiveellä hakatessa lennellyt paloja ympäriinsä.
Välillä metsästä saattoi joku nelijalkainenkin sotkeutua kotiin eineeksi.
Jakko Teppokin tunnusti saman asian Työttömän laulussa:Viime jouluna ei oisi syötynä meillä lihhoo, mut onneks sattu hirvi kulukemaan liian läheltä pihhoo. Ei se ryökäle pitkään kerennä siinä käyskennellä kun minä sitä läpittä laskin täyteisellä.
Sodassa ollut isä ei metsästänyt mutta ahkerasti kalasti. Aseita ei ollut, eikä ollut naapurissakaan.
Oliko 60 luvulla therianeja?🤔
Ennenvanhaan ruuanlaittajilla oli aikaa? Nykyisin liha ja kala on saatava paistettua kahdessa minuutissa, siis paistoväriä siihen pintaan. Ei haittaa vaikka veri tirskuu lihaa leikatessa, kun syövät. Viinin litkulla huuhdotaan verenmaku suusta. Ennen syötiin kypsää lihaa ja kalaa, ei ollut niin kiirettäe ettikö olisi ollut aikaa kypsentää. Jopa maitoa ja piimääkin juotiin ruualla ja kotikaljaa.
Nykynaiset ei viitsi ruokaa enää edes tehdä. Arvostan niitä harvoja naisia jotka osaavat ja viitsivät tehdä kotiruokaa rakkaudella.
Ennen ei valitettu joka asiasta. Niillä mentiin mitä oli. Eikä köyhyydestä jäänyt traumoja ja jos elämä kohentui joltain osin, osattiin olla kiitollisia.
Asiaa helpotti kun naapurissakaan ei ollut asiat sen paremmin.
Normiruokana läskisoosi ja potakat, kotona paistettua ruisleipee ja voita.
Eipä vanhempi sukupolvi olekkaan tumpeloita, pärjäillään jotakuinkin kotihommillakin. Uusavuttomat ei osaa keittää perunoitakaan.
Mitenkäs sitä riittää aikaa ruuanlaittoon, kun pitää olla koko ajan somessa. Puhelin pitää olla koko ajan kädessä. Ruoka kiehuu hellalle tai palaa pohjaan, kun on pakko vastata viesteihin.
Facebookissa pitää päivystää ja laittaa omia naamakuvia ja kerjätä huomiota.
Jo vain pittääki, mutta kaikkein parasta on se kun veispuuk- "kavereita" on parisattaa. Sillä nii väliä vaikka ei oo ikinä niitä nähnykkää tai sannaakaa vaihtanu!😄
Onhan ruuassakin termi Facebook ruokaa. Näyttää hyvältä ravintola kuvassa. Muuten se on hirveä kahdella tavalla: haju ja maku.
Tuo on vielä vähän, yhdellä on 650
kaveria!!! Sillä voi jo kerskuakin.
Pitää kiirettä, jos käy kaikkien luona edes kerran kesässä, kun kerta kavereita ovat. On meinaan vähän suositumpi kuin meikäläinen, on nimittäin kokonaista neljä kaveria, jotka tunnen jokaisen, mutta jotka asuvat eri puolella Suomea.
Pidän sinua fiksumpana kuin näitä joilla on mittava lista face "kavereita". Et ole jäänyt face koukkuun ja sinulla on oikeatakin elämää.
Köyhee oli. Syötiin pottumuusia jossa maku oli kuin mummon muusissa ja haju kuin mummon huusissa...
Eikö sinua opetettu kunnioittamaan ruokaa?
Ei nykyään kukaan kunnioita ruokaa lapset mättää nukettia lautaselle enemmän kuin jaksaa syödä ja viskoo ylijäämää menemään mikään muu lisuke ei kelpaa hirveä älämölö koulun ruokalassa opettajalla kuulosuojaimet nyt Ilta-Sanomissa
Huonoakin ruokaa kunnioitettiin ja paleltuneista ja itäneistä perunoistakin tehtyä pottumuusia syötiin, kun ei muuta ollut. Kyllä siinä oppi ruokaa kunnioittamaan ja kunnioitus jatkuu vieläkin. Tätä ei ymmärrä sellaiset jotka ei ole itse kokeneet. Sellaista oli elämä syrjäseudulla 1960-luvulla.
Pitää paikkansa. Suurperheeseen kuuluin. Yksi huone ja keittiö. Kerran viikossa päästiin saunaan. Ei ollut sähköjä, ei sisävessoja...tukka jäätyi yöllä seinään kiinni ja kolme lasta nukkui samassa sängyssä heinäpatjalla ja jos joku lapsista kasteli vuoteen, heinät vaihdettiin välillä. Kaivosta loppui talvella vesi ja vesi tehtiin lumesta, samoin pyykkivesi, kun isäni oli metsätyömies ja sotainvalidi. äidillä riitti isossa perheessä pyykinpesua. Eikä osattu valittaa. Kaikki oli hyvin. 3 lehmänkantturaa oli navetassa, maitoa ja voita oli näin omasta takaa. Koti oli saksalaiset polttaneet maan tasalle ja nopeasti mökkipahanen isän omin voimin saatiin pystyyn. Lapsuus oli aivan ihana...
Kermaperseet eivät pärjäisi nuissa oloissa.
Äläs nyt, monihan kehuu miten mukava on palata muutama miljoona tienattua maalle karuihin oloihin. Siinä on vaan se ero, että ne tekee vapaaehtoisesti, ei sen takia ettei muuhun varaa.
Eivät kestä kuin muutaman viikon tai max kuukauden alkeellisissa oloissa (valmisruuat mukana) kun on jo kiire pois.
Pää ei kestä.
Vesi kannettiin sisään ja ulos. Huonokuntoiset tekivät ainakin yöllä tarpeensa siinä yhdessä huoneessa olevaan sankkoon. Joskus yöllä heräsin lorinaan tai ähkeeseen. Mutta ei haitannut kun paremmasta ei tiennyt.
Juhannukseen mennessä suli jää senverran seinästä että hiukset irtosi seinästä ja päästtin ulos.
Älä höpötä. Et tiedä mitään.
Kyllä varmaan jää suli seinistä juhannukseen mennessä ja tukka lähti irti seinästä, kysy vaikka keneltä.
Olihan kouluissakin ulkohuussit vielä 80-luvulla. Ei sentään päreen valossa tarvinnut opiskella.
Meillä -60 luvulla ei ollut vessapaperia, vaan piti päreellä pyyhkiä persettä? Ei niitä ollut varaa polttaa, muuten kuin käytön jälkeen. Ol se aikaa.
Keksitte sitten tuoksukynttilän...
---- 3 lehmänkantturaa oli navetassa, maitoa ja voita oli näin omasta takaa.----
Tehän ootte ollut kulakkeja, ihan kapitalisteja.
------ Koti oli saksalaiset polttaneet maan tasalle ja nopeasti mökkipahanen isän omin voimin saatiin pystyyn.------
Tuota ei tapahtunut Lieksassa, onneksi. Täältä ne läksi ihan sopuisasti.
Meillä lapsen ei ollut kenkiä, ja piti kulkea avojaloin? Lattiat oli paljasta lankkua, kirveellä halkaistua, ja tikkuja oli plajon pystyssä. Ei tarvinnut puukenkiä, kun jalkapohjat oli kuin puuta tikkujen ansiosta. Oli paha kulkea kouluun, kun jalkapohjia kirveli. Talvella oli hyvä pito, ei lipsunut millään keliiä, kun oli tikkuja jalkapohjissa.
Luksusta! Meillä oli maalattia, tarpeet tehtiin nurkkaan. Jalat oli ihan paskassa, lämmittihän se sekin etenkin talvella, ei niin kenkiä kaivannutkaan.
Kakka nurkassa myös lämmitti mökkiä kun muuri oli halaki ei sitä uskaltanu lämmittää.
Eikä niitä sanomalehtiä sentää joka mökkiin ole ollut vara tilailla. Litteät tikut oli lumihangessa, joilla pyllyt putsattiin, kuin voiveitsellä konsanaan. Luulen, ettei kaikki näitä entisajan elämäntapoja edes usko todeksi, mutta totta ovat. Elettiin niin kuin oli varaa ja mahdollisuuksia. Kyllä ihminen pärjää pienemmilläkin ylellisyyksillä, kunhan luovuutta riittää. Ja kyllähän sitä on riittänyt. Helpompaa on tottua elintason nousuun, kuin luopua elintasostaan.
Sama kortonkikin kiersi talosta taloon ja välillä sitä paikattin, ei ollut varaa ostella uusia.
Joo, muistan kun juhannuksen jälkeen oli pestyt kortongit pyykkinarulla kuivumassa.
Isältä perintökortonki tämä kun se petti niin sinä synnyit.
Jos teet sukuselvityksen, niin samaan vipuun menit sinäkin ja siasruksesikin, kun sama kortsu oli teilläkin ollut lainassa.😁
Oli mitä oli mutta tyytyväisempiä oltiin kuin tänä päivänä.
Totta töriset. Nykyihmisellä on kaikki mitä voi haluta ja ei silti ole tyytyväinen mihinkään. Kymmenesosa suomalaisista napsii jo masennuspillereitä.
Somesta ja mediasta luetaan ihkusta elämästä epärealistisesta elintasosta julkkiksista jos ei joka hetki hehku onnesta ja ole huippupalkattu 10 kesämökkiä bemmi ja matkusta joka viikko etelään ei ole ihmisenä yhtään mitään ja vaikka kaikki tämä olisikin on yhtä tyytymätön koska sisäinen tyhjyys kalvaa sisikuntaa koska tietää että kaikki tämä packa ei sekään tuo onnea
Ei ihmekkään? Nykyään kun pitää aina olla uusi kortonkikin joka kerta. Kalliiksi tulee.
Maitoa juoden ja läskiä syöden muistuu mieleeni lapsuuden onnellisuus https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/d952b872-bf97-4581-bf83-985a4fd07a66
Lutikoita ja russakoita oli joka mökissä mutta niihinkin tottui.
Joo, niitä oli kiva napsia välipalaksi, sai kivasti proteiinia.
Me ei asuttu missään lapsena kun ei ollut varaa ja emme ole mistään kotoisin.
Aikuisena perustin yrityksen Ky ja vaimoni oli yritykdessä se suuri Kyy