KEPUn ahdinko syvenee

Jumankauta, keskusta mainittu Suomen Keskustan palstalla!

Jo on aikoihin eletty.

Persutrolli jatkaa linjallaan.

Kepuleita tai muita kommunisteja ei kukaan kaipaa

Kokemusta on kepusta, hyvä-veli-ja sukulaissuhteen on poikaa...

Ei sukulaisten pitäisi tehdä lapsia keskenään!

Kyllä Kepu voi jatkossakin istua hallituksissa. Kun puolue alkaa tottua laihtuneeseen itseensä, kynnys lähteä hallitusvastuuseen pienenee. Mutta kevyt-Kepu tulee jatkossa olemaan apupuolue, pääroolit menevät muille. Iso kysymys tulee olemaan se, mihin joukkoon Kepu asemoituu. Yrittääkö se RKP:n tavoin tehdä itsensä hallituskelpoiseksi kaikille vaihtoehdoille vai uskotaanko puolueessa, että Suomi on siirtymässä kahden allianssin politiikkaan, jolloin joutuu valitsemaan puolensa. Tämä vaihtoehto on Kepulle äärimmäisen vastenmielinen. Toisaalta Kepusta ei oikein ole kilpailijaksi persuille samanmielisten ryhmässä, joten sen pitäisi asemoitua persuvastaiseksi vaihtoehdoksi.

Itse ole aina kritisoinut Kepua ja sen politiikkaa ja ennustanut puolueen kuihtumista. Vyötärön kapeneminen tuli mutta odottomattomalla tavalla. Kepun entiset kannattajat alkoivat löytää persuista uuden kodin. Minun silmissäni huono vaihdettiin erittäin huonoon. Tässä mielessä huonouskin on kovin suhteellista. Ensi kertaa toivon aidosti, että Kepu menestyisi edes hiukan paremmin, koska se tarkoittaisi persujen nousun katkaisemista.

Kepun kannattajissa on pantu nyt suurta toivoa Antti Kaikkoseen. Minusta se oli täydellinen virheliike. Kepu olisi tarvinnut jotain uudistajaa, sellaista joka olisi osannut pohtia Kepun paikkaa puoluekartalla ja ennen kaikkea sitä, mihin puoluetta tarvitaan nykyisessä muuttuneessa maailmassa. Kepun ongelmahan on se, että juuttunut menneeseen maailmaan. Se on sitonut itsensä maatalous- ja aluepoliittiseksi puolueeksi. Tässä mielessä Kepu on erittäin konservatiivinen puolue. Puolueen johtavilla poliitikoilla on aina silloin tällöin ollut uudistumishalua, mutta aina se on jäänyt puolitiehen. Olli Rehn oli ensimmäinen uudistushaluinen, Esko Aho ja Matti Vanhanen myös. Viime hallituksessa Mika Lintilä oli kantava voima, jolla oli järkevä talouspoliittinen suunta ja se oli kaikkea muuta kuin perinteistä maatalouspolitiikkaa, vaikka siihenkin liittyi aluepoliittista näkemystä. Tuossa tapauksessa aluepolitiikka ei ollut kuitenkaan ristiriidassa talouspoliittisen järkevyyden kanssa.

Persuiltahan puuttuu Suomen talouden uudistamiskyky kokonaan. Heidän talouspolitiikkansa on puhdasoppista protektionismia, joka on Suomelle täystuho. Toivotaan, että Kokoomus ryhdistyisi ja ryhtyisia ajamaan pontevammin sellaista talouspolitiikkaa, jota hallituksen kummisetä Jyri Häkämies on nyt peräänkuuluttanut. Lässy lapatossu Orpo ei vaan uskalla panna vastaan kiukkuiselle Purralle.

Kepu on jo seuraavassa hallituksessa kun Marinin kakkonen pelastaa kokoomuksen sekoilujen jälkeen maan ja vie Soten maaliin.