oimintaympäristö: oletukset ja rahoitusolot
Maailmantalouden kehitys on yhä vaisua, ja kasvun odotetaan jäävän maltilliseksi tulevina vuosina. Maailmankaupassa näkyy merkkejä varovaisesta toipumisesta, mikä vahvistaa myös Suomen talouden näkymiä. Rahoitusolojen odotettu keveneminen ja inflaation hidastuminen tukevat globaalia kasvua. Ennuste perustuu 22.5.2024 käytettävissä olleisiin tietoihin.
Varovaista toipumista maailmankaupassa
Maailmantalouden aktiviteetti on edelleen vaisua, vaikka esimerkiksi ostopäällikköindeksit ovat kehittyneet myönteisesti. Kehittyneissä talouksissa nimellinen palkkojen nousu on hidastunut ja kotitalouksien säästöt ovat huvenneet, mikä heikentää yksityistä kulutusta. Myös Kiinassa yksityinen kulutus on kehittynyt vaisusti ja kiinteistösektorin kriisi jatkuu. Kun lisäksi rahapolitiikka on monessa maassa kiristynyt ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt, maailmantalouden kasvu hidastuu hieman tänä vuonna. Kasvu vakiintuu reiluun 3 prosenttiin ennustevuosina (taulukko 2). Maailmantalouden kasvuvauhti jää näin ollen hieman 2000-luvulla aiemmin nähdystä kasvusta. Globaali inflaatio hidastuu vähitellen tulevina vuosina.
Maailmankauppa toipuu hiljalleen, ja sen kasvu vauhdittuu ensi vuonna (taulukko 2). Tämä piristää myös Suomen vientikysynnän kasvua (kuvio 1). Suomen tärkeimpien vientikumppanien joukossa Saksan ja Ruotsin talouskehitys on ollut vaisua, mutta Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä kasvaa edelleen vakaasti. Maailmankaupan toipumista uhkaa kuitenkin geopoliittisen tilanteen kärjistyminen.''
Maailmantalouden kehitys on yhä vaisua, ja kasvun odotetaan jäävän maltilliseksi tulevina vuosina. Maailmankaupassa näkyy merkkejä varovaisesta toipumisesta, mikä vahvistaa myös Suomen talouden näkymiä. Rahoitusolojen odotettu keveneminen ja inflaation hidastuminen tukevat globaalia kasvua. Ennuste perustuu 22.5.2024 käytettävissä olleisiin tietoihin.
Varovaista toipumista maailmankaupassa
Maailmantalouden aktiviteetti on edelleen vaisua, vaikka esimerkiksi ostopäällikköindeksit ovat kehittyneet myönteisesti. Kehittyneissä talouksissa nimellinen palkkojen nousu on hidastunut ja kotitalouksien säästöt ovat huvenneet, mikä heikentää yksityistä kulutusta. Myös Kiinassa yksityinen kulutus on kehittynyt vaisusti ja kiinteistösektorin kriisi jatkuu. Kun lisäksi rahapolitiikka on monessa maassa kiristynyt ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt, maailmantalouden kasvu hidastuu hieman tänä vuonna. Kasvu vakiintuu reiluun 3 prosenttiin ennustevuosina (taulukko 2). Maailmantalouden kasvuvauhti jää näin ollen hieman 2000-luvulla aiemmin nähdystä kasvusta. Globaali inflaatio hidastuu vähitellen tulevina vuosina.
Maailmankauppa toipuu hiljalleen, ja sen kasvu vauhdittuu ensi vuonna (taulukko 2). Tämä piristää myös Suomen vientikysynnän kasvua (kuvio 1). Suomen tärkeimpien vientikumppanien joukossa Saksan ja Ruotsin talouskehitys on ollut vaisua, mutta Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä kasvaa edelleen vakaasti. Maailmankaupan toipumista uhkaa kuitenkin geopoliittisen tilanteen kärjistyminen.''
Vastaukset 2
Vanhimmat
...
Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet kevään aikana. Öljyn hintaa ovat nostaneet muun muassa OPEC+:n tarjontaleikkaukset ja geopoliittiset jännitteet. Ennusteessa öljyn hinnan oletetaan laskevan maltillisesti vuosina 2024–2026 ja päätyvän markkinaodotusten mukaisesti noin 74 dollariin barrelilta vuonna 2026 (taulukko 2). Ruoan raaka-aineiden hinnat ovat viime aikoina nousseet selvästi, mikä johtuu erityisesti heikosta kaakaon tarjontatilanteesta kuivuuden vuoksi. Tarjontahuolet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt ja geopoliittiset jännitteet, varjostavat raaka-ainemarkkinoita myös tulevina vuosineljänneksinä.
Euroalueen talouskasvun odotetaan vahvistuvan yksityisen kulutuksen vetämänä.[1] Yksityistä kulutusta pönkittävät reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu ja työmarkkinoiden hyvä vire. Lisäksi vientikysynnän kasvu jatkuu. Aiemmin kiristyneen rahapolitiikan negatiivinen vaikutus talouskasvuun hälvenee myös vähitellen. Euroalueen BKT-kasvu vahvistuu edelleen vuosina 2025–2026 noin puoleentoista prosenttiin (taulukko 2).
Euroalueen inflaation ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina ja päätyvän vajaaseen kahteen prosenttiin vuonna 2026. Kustannuspaineiden helpottuminen ja viipeellä kuluttajahintoihin heijastuva kiristynyt rahapolitiikka maltillistavat inflaatiota. Pohjainflaatio eli energian ja ruoan hinnoista puhdistettu inflaatio hidastuu myös, kahteen prosenttiin vuonna 2026. Keskeinen tekijä pohjainflaation hidastumisen taustalla on nimellisten palkkojen kasvun odotettu vaiheittainen hidastuminen. ''