Rahoitusolojen odotetaan kevenevän
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti kesäkuun kokouksessaan laskea ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä.[2] EKP:n keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko laskee 3,75 prosenttiin, perusrahoitusoperaatioiden korko 4,25 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttiin. EKP:n neuvosto arvioi, että inflaationäkymä, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen tehokkuus mahdollistavat nyt rahapolitiikan rajoittavuuden lieventämisen. Samaan aikaan kotimaiset hintapaineet ovat edelleen koholla ja inflaatio pysyy todennäköisesti kahden prosentin tavoitetason yläpuolella hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin. Neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio palaa keskipitkän aikavälin tavoitetasolleen kohtuullisessa ajassa pitämällä ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Tulevat korkopäätökset perustuvat jatkossakin etenkin arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
Vuoden euriborkorko on laskenut viime vuoden loppupuoliskolta (kuvio 2). Uusien asuntolainojen keskikoron nousu on alkuvuodesta taittunut, ja myös uusien yrityslainojen keskikoron nousuvauhti on hidastunut. Rahoitusmarkkinoilla kolmen kuukauden euriborkoron odotetaan laskevan tulevina vuosina ja päätyvän noin 2,5 prosenttiin vuonna 2026 (taulukko 2). Rahoitusolojen odotettu keveneminen tukee kasvun edellytyksiä niin euroalueella kuin Suomessakin.
Luottopolitiikka ja lainaehdot eivät ole Suomessa kiristyneet alkuvuodesta pankkien luotonannon seurantakyselyn perusteella. Elinkeinoelämän suhdannebarometrin mukaan yritysten rahoitusvaikeudet ovat edelleen hienoisesti kasvaneet viime neljänneksinä mutta ovat yhä harvinaisia. Rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat edelleen suurimpia rakennusalalla, jossa noin 16 % yrityksistä raportoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahoitusvaikeuksista. Hoitamattomien lainojen osuus on myös kasvanut selvästi rakennusyrityksissä, noin 6 prosenttiin toimialan lainakannasta.[3] Muilla aloilla hoitamattomien lainojen määrä on pysynyt maltillisena, korkeintaan parin prosentin tuntumassa.''
Euroopan keskuspankki (EKP) päätti kesäkuun kokouksessaan laskea ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä.[2] EKP:n keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko laskee 3,75 prosenttiin, perusrahoitusoperaatioiden korko 4,25 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttiin. EKP:n neuvosto arvioi, että inflaationäkymä, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen tehokkuus mahdollistavat nyt rahapolitiikan rajoittavuuden lieventämisen. Samaan aikaan kotimaiset hintapaineet ovat edelleen koholla ja inflaatio pysyy todennäköisesti kahden prosentin tavoitetason yläpuolella hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin. Neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio palaa keskipitkän aikavälin tavoitetasolleen kohtuullisessa ajassa pitämällä ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Tulevat korkopäätökset perustuvat jatkossakin etenkin arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
Vuoden euriborkorko on laskenut viime vuoden loppupuoliskolta (kuvio 2). Uusien asuntolainojen keskikoron nousu on alkuvuodesta taittunut, ja myös uusien yrityslainojen keskikoron nousuvauhti on hidastunut. Rahoitusmarkkinoilla kolmen kuukauden euriborkoron odotetaan laskevan tulevina vuosina ja päätyvän noin 2,5 prosenttiin vuonna 2026 (taulukko 2). Rahoitusolojen odotettu keveneminen tukee kasvun edellytyksiä niin euroalueella kuin Suomessakin.
Luottopolitiikka ja lainaehdot eivät ole Suomessa kiristyneet alkuvuodesta pankkien luotonannon seurantakyselyn perusteella. Elinkeinoelämän suhdannebarometrin mukaan yritysten rahoitusvaikeudet ovat edelleen hienoisesti kasvaneet viime neljänneksinä mutta ovat yhä harvinaisia. Rahoituksen saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat edelleen suurimpia rakennusalalla, jossa noin 16 % yrityksistä raportoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahoitusvaikeuksista. Hoitamattomien lainojen osuus on myös kasvanut selvästi rakennusyrityksissä, noin 6 prosenttiin toimialan lainakannasta.[3] Muilla aloilla hoitamattomien lainojen määrä on pysynyt maltillisena, korkeintaan parin prosentin tuntumassa.''
Vastaukset 1
Vanhimmat
...