Syy miksi orpo raukka kurittaa suomalaisia

Taloudelliset vaikutukset Suomeen tulevat kolmen eri kanavan kautta

Viennin väheneminen Venäjälle pakotteiden, vastapakotteiden sekä Venäjän talouden heikkenemisen takia.
Suomen Venäjän viennin putoaminen puoleen ja EU-viennin hidastuminen voivat hidastaa BKT-kasvua 0,5-1 % tänä vuonna.
Raaka-aineiden, energian ja ruoan hinnan nousu Venäjän ja Ukrainan tuonnin supistuessa nostaa kuluttajahintoja, mikä syö kotitalouksien ostovoimaa.
Energian ja ruoan hinnan nousu 10 prosentilla suhteessa perusuraan nostaisi inflaatiota noin 2 prosenttiyksiköllä. BKT voisi vähentyä 0,5-1 % kulutuksen alenemisen kautta.
Yleisen epävarmuuden lisääntymisen vaikutus kotitalouksien ja yritysten investointi- ja kulutuspäätöksiin.
Epävarmuuden vaikutusta investointeihin ja kulutukseen on hyvin vaikeaa arvioida, mutta vaikutuksen arvioidaan olevan 0-0,5 % BKT:sta.
Suomen BKT:n kasvu voi supistua tänä vuonna 1-2,5 % suhteessa perusuraan sodan johdosta.

Tätäkin suuremmat tiputukset ovat mahdollisia, mikäli konflikti ja sen mukaiset talouspakotteet syvenevät ja pitkittyvät
Tammikuussa ennustimme Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 3 %, joten uskomme Suomen talouden kasvavan tänä vuonna Ukrainan sodasta huolimatta.

Kauppapakotteet, vastapakotteet ja yritysten omaehtoiset vientiboikotit sekä ennen kaikkea Venäjän talouden ja ruplan heikkeneminen tulevat supistamaan vientiä Venäjälle tänä vuonna (kuvio 2). Näiden kaikkien vientiin vaikuttavien komponenttien yhteisvaikutusta onkin etukäteen mahdotonta arvioida, mutta joka tapauksessa viennin supistuminen tulee olemaan merkittävää. Vienti Venäjälle voi väliaikaisesti loppua lähes kokonaan ja vuositasollakin alentua jopa yli 50 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

Palveluvienti Venäjälle on supistunut merkittävästi Krimin valtauksen myötä venäläisten turistien kaikotessa 2014 jälkeen ruplan heikentyessä. Vielä vuonna 2013 venäläiset matkailijat jättivät Suomeen 1,3 miljardia euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana korona on vähentänyt venäläisten matkailijoiden määrää entisestään, ja vuonna 2020 matkailuviennin arvo oli vain 200 miljoonaa euroa.

Tavaraviennin suurimmat erät ovat koneet ja laitteet sekä metsäteollisuuden tuotteet (taulukko 1). Krimin miehityksen jälkeen elintarvikkeiden vienti Venäjälle vähentynyt selvästi ollen enää noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Juustotarjouksia ei olekaan tällä kertaa näköpiirissä. Noin 2 000 suomalaista yritystä käy kauppaa venäläisten kanssa, joten viennin ja tuonnin rajoitukset osuvat moniin yrityksiin. Venäjänkauppaa käyvien yritysten määrä on kuitenkin lähes puolet pienempi kuin vuonna 2013, mikä osaltaan vaimentaa vaikutuksia suhteessa aiempaan. Suomalaisten yritysten tytäryhtiöillä on noin 30 000 työntekijää Venäjällä, kokonaisliikevaihdon ollessa 6 miljardia euroa vuodessa.

Venäjän viennin osuus Suomen arvonlisästä oli 1,8 % vuonna 2018 (kuvio 3). Vienti Venäjälle on sen jälkeen alentunut lisää, ja arvonlisän osuus BKT:sta oli viime vuonna 1,5 prosentin luokkaa. Tämän verran Suomen BKT supistuisi, jos vienti Venäjälle lakkaisi kokonaan ja näille tuotteille ja palveluille ei löytyisi muita ostajia. On kuitenkin todennäköistä, että osa viennistä säilyy ja yritykset löytävät tuotteilleen ostajia muista maista. Suomen vienti Venäjälle on kaksi kertaa suurempaa kuin EU-mailla keskimäärin. Tämän takia Suomessa on nähty myös pörssikurssien muuta Eurooppaa voimakkaampaa heikkenemistä. Suomen viennistä yli puolet suuntautuu EU-alueelle, jossa talouskasvun odotetaan myös hidastuvan sodan ja kohonneen inflaation takia. EU-alueen talouskasvun hidastuminen heikentää myös osaltaan vientiteollisuuden näkymiä.

No ala keksimään tapoja iskeä venäjä takasin koloonsa! Mitä valitat kun tee jotain.
Keksi aseita, juonia ja vaikka mitä sellaista millä saadaan tilanne rauhoittumaan ja venäjä vastuuseen. Ei tarvi rahaa tai tukea antaa jos tilanne saadaan loppumaan.
Mene ottamaan Putinia korvasta kiinni ja väännä niin pitkään että se tajuaa lopettaa idiotismin.