Vain yksi hallitus pääsi lähelle nollaa

Sipilän hallitus teki melkein "nolla tuloksen" kun ei ottanut velkaa kuin muut, eniten Marinin hallitus 47 miljardia. Vasemmisto huusi kurkku suorana Sipilän hallituksen aikana kuten nytkin. Huomaamme kuitenkin, että tehdyt toimenpiteet olivat oikeat ja tuloksista nautti myös Marinin tuhlaajahallitus.

Kuinka monta ylijäämäistä budjettia Suomen valtio on tehnyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?
Oikea vastaus on viisi. Vuosina 2004–2008 Suomen valtiontalous nautti vielä Nokian verotuloista ja maailman vakaudesta.

Sitten iski finanssikriisi, joka oli pysäyttää markkinatalouden verenkierron eli pankkijärjestelmän. Vuonna 2009 Matti Vanhasen kakkoshallitus tekikin finanssikriisin jyllätessä roimasti elvyttävän, lähes 11 miljardia euroa alijäämäisen budjetin.
Vain Juha Sipilän (kesk) vuosina 2015–2019 toiminut porvarihallitus sai valtiontalouden lähes tasapainoon kahtena vuotena, kun verrataan finanssikriisin jälkeisiä hallituksia.

Yhteensä alijäämää on kertynyt parin vuosikymmenen aikana yli 120 miljardia euroa, kun Vasemmisto huusi kurkku suorana Sipilän hallituksen aikana kuten nytkin. Huomaamme kuitenkin, että tehdyt toimenpiteet olivat oikeat ja tuloksista nautti myös Marinin tuhlaajahallitus.ensi vuoden yli 12 miljardin alijäämä lasketaan mukaan. Syömme enemmän kuin tienaamme, valtiontalous on kroonisessa alijäämässä.

Velkavauhti on siis rivakka ja sen taittaminen on Orpon hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Jos tämä tavoite uhkaa karata, hallitus tekee lisäsopeutuksia. Näin pääministeri Petteri Orpo (kok) lupasi viimeksi tiistain budjettiriihen tiedotustilaisuudessa.
LUE MYÖS
Hyvätuloisille valuvista Kela-rahoista taas miljoonalovi valtiolle – Näin Petteri Orpo puolustaa 50 euron korvausta

Nollakorkoaikana velkatilanne oli vielä hallussa, mutta nyt pelkästään valtionvelan korkomenot ovat ensi vuonna, eli enemmän kuin Suomi käyttää sisäiseen turvallisuuteen. Tilannetta ei helpota se, että Suomen luottolukitusta uhkaa ensi vuonna lasku. Mitä vähemmän Suomeen luotetaan, sitä enemmän rahalle tulee hintaa.

Orpon perusporvarihallitusta ei voi syyttää yrityksen puutteesta. Yhdeksän miljardin sopeutus on mittava ja sillä todistuksella Suomi saattaa välttää joutumisen EU:n alijäämämenettelyyn, vaikka tiukkaa tekee.

Suomen perusongelma on se, että taloutemme ei kanna ikääntyvän Suomen tarpeita. Kun valtiontalouden alijäämä on vuosittain yli kymmentä miljardia ja velkasuhde paisumassa eteläeurooppalaisiin lukemiin, niin selvää lienee, että Suomi ei voi valita kasvun ja leikkausten välillä, vaan cocktail vaatii molempia.