Stingerin ym. olkapääohjusten lämpösensori on kallis ja hankala suhteessa nykyisiin kamerasensoreihin ja se ei näe liitopommeja, mutta joskus 1960, 1970 tai 1980 luvuilla lämpösensori oli helpompi tehdä kun integroitujen piirien kehitys oli vasta alussa.
Ilmatorjuntaohjus joka toimii näkyvällä valolla ja/tai lähi-infrapunalla on siinä suhteessa parempi kuin lämpöhakuinen ohjus, että se näkee liitävän lennokin, keskikokoisen akkulennokin, lentopommin, liitopommin, lennokki-mini-ilmalaivan tai vetypallon, eikä soihdut hämää. Liitopommin räjäyttämiseen it-ohjuksella luultavasti tarvitaan ontelopanos ja suora osuma, mutta liitopommi ei väistele. Normaali sivuosuma sirpaleiden kanssa rikkoo liitopommin siivet ja se tippuu väärään paikkaan, mikä riittää asemien suojaukseen.
Yöllä voi käyttää laseria tai isoja 100000 lumenin lamppuja jos (awacs?)tutka näki epätarkasti kohteen tai kohde kuului.
Myös lennokkiin joka voi lentää pilvien yläpuolella.
Ilmatorjuntaohjus joka toimii näkyvällä valolla ja/tai lähi-infrapunalla on siinä suhteessa parempi kuin lämpöhakuinen ohjus, että se näkee liitävän lennokin, keskikokoisen akkulennokin, lentopommin, liitopommin, lennokki-mini-ilmalaivan tai vetypallon, eikä soihdut hämää. Liitopommin räjäyttämiseen it-ohjuksella luultavasti tarvitaan ontelopanos ja suora osuma, mutta liitopommi ei väistele. Normaali sivuosuma sirpaleiden kanssa rikkoo liitopommin siivet ja se tippuu väärään paikkaan, mikä riittää asemien suojaukseen.
Yöllä voi käyttää laseria tai isoja 100000 lumenin lamppuja jos (awacs?)tutka näki epätarkasti kohteen tai kohde kuului.
Myös lennokkiin joka voi lentää pilvien yläpuolella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ehkä ohjus isommalla pommilla jossa raskaammat sirpaleet, niin liitopommikin räjähtää?