Yhdysvaltojen asevarastoja lähelle Naton itäreunaa, ja se on Venäjälle uusi ongelma

Taas kivestää Putinia ja kovasti.

Yhdysvaltojen asevarastoja tulee lähelle Naton itäreunaa, ja se on Venäjälle uusi ongelma

Yhdysvallat on tehnyt puolustusyhteistyösopimuksen kaikkien Naton itäreunan valtioiden kanssa.

Yhdysvaltojen kanssa tehdyt puolustusyhteistyösopimukset hyödyttävät sekä Pohjoismaita että Yhdysvaltoja, ja aiheuttavat päänvaivaa Venäjän sotilassuunnittelulle.

Näin arvioi Ulkopoliittisen intituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak tuoreessa julkaisussa.

Suomen ja Yhdysvaltojen sopimus tuli voimaan syyskuun alussa. Kaikki Pohjoismaat ovat juuri tehneet tai uusineet puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.

Salonius-Pasternak sanoo, että DCA (defence cooperation agreement) toimii liimana Naton kansallisen puolustuksen velvoitteen (3.) ja yhteisen puolustuksen (5.) artiklojen välillä. Se on tehokkaampi kuin pelkkä yhden valtion oma puolustus, mutta nopeampi kuin koko Naton ratkaisu puolustaa jäsentään.

– Se on hyödyllistä molemmille. Sopimus nopeuttaa pelote- ja puolustusoperaatioita, jos sellaisia on aktivoitava.

Salonius-Pasternak seuraa Yhdysvaltoja ja turvallisuuspolitiikkaa.

Upin perjantaina julkaisemassa kommenttijulkaisussa kiinnitetään huomiota siihen, että Yhdysvalloilla on puolustusyhteistyösopimukset kaikkien Naton itäreunan valtioiden kanssa, Jäämereltä Mustallemerelle.

Euroopassa Yhdysvallat on hyväksynyt liittolaisikseen vain Naton jäseniä.

Rajat eivät ole enää este
Pohjoismaissa puolustusyhteistyösopimuksen tehneet valtiot ovat korostaneet erityisesti itselleen sopimuksista koituvia hyötyjä. Tutkija muistuttaa, että sopimus on hyödyttänyt Yhdysvaltoja monella tavalla.

Kun esimerkiksi kaikilla Pohjoismailla on vastaavat sopimukset, maiden väliset rajat eivät rajoita Yhdysvaltojen sotilaallista suunnittelua, vaan se voi suunnitella tarvikkeiden ennakkovarastointia melko vapaasti.

Venäjän vastaisilla Nato-rajoilla Yhdysvallat ja sen liittolaiset voivat luoda Venäjän sotilaalliselle suunnittelulle lisää päänvaivaa. Esimerkiksi pitkän kantaman aseiden sijoittaminen rajamaihin tarkoittaa, että Venäjän on otettava tämä huomioon koko itäreunan mitalta ja toisaalta aina Uralille asti.

Salonius-Pasternak vertaa tilannetta Ukrainaan, missä länsimaat ovat väitelleet, saako lahjoitusaseilla iskeä Venäjän maaperälle strategisiin kohteisiin. Strategisia kohteita on syvemmälläkin Venäjällä, ja pitkän kantaman aseiden ennakkovarastointi lisää mahdollisuuksia reagoida, jos vastaavaan tilanteeseen jouduttaisiin.

DCA toimii pelotteena, Salonius-Pasternak sanoo. Venäjällä on sopimusten takia korkeampi kynnys toteuttaa jokin operaatio, johon Nato ei reagoisi mutta josta silti olisi haittaa.

– Vaikka vastassa ei olisi heti Nato, siellä olisi merkittävästi vahvempi kokonaisuus ja maat voisivat toimia rajojen yli.

Yhdysvallat on luonut kahdenvälisillä sopimuksillaan Naton rinnalle tavallaan toisen liittouman.

Sopimuksista on hyötyä myös Yhdysvaltain globaalille roolille. Artikkelin mukaan sopimuksen allekirjoittaneet maat todennäköisesti toimivat yhdenmukaisesti tilanteissa, joissa turvallisuusintressi on yhteinen.

DCA-sopimus takaa USA:n tuen, jos Suomi on tiukassa paikassa