Mario Draghi esitti EU:n keinovalikoimaan yhteisvelkaa. AOP
”Jaamme kakun, josta tulee aina vaan pienempi ja pienempi – yhä harvalukuisemman ihmisjoukon kanssa.”
Näin kuvasi EU:n näivettyvää tulevaisuutta arvostettu italialainen ekonomisti ja ex-pääministeri Mario Draghi, joka on toiminut myös Euroopan keskuspankin johtajana.
Draghi julkisti maanantaina laajan raporttinsa EU:n kilpailukyvystä. Raportin mukaan unionin kilpailukyky on jäljessä Yhdysvalloista ja Kiinasta. EU on takamatkalla myös investoinneissa.
Ero Euroopan ja Yhdysvaltain bruttokansantuotteessa on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, mikä johtuu pääasiassa tuottavuuden kasvun hidastumisesta Euroopassa. Kansalaisille tämä tarkoittaa elintason laskua.
Draghin mukaan EU hyötyi pitkään maailmankaupan kasvusta, jossa energia saatiin Venäjältä, Yhdysvallat piti huolen turvallisuudesta ja monenkeskistä järjestelmää kunnioitettiin. Näin ei enää ole, ja siksi Draghin mukaan tarvitaan lisää rahaa uuden teknologian kehitystyöhön, puolustukseen sekä puhtaan teknologian hankkeisiin.
Suurin osa Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä tuottavuuskuilusta on syntynyt nimenomaan teknologia-alalla. Tässä kohdin EU voi katsoa peiliin, koska se on osin itse säädellyt itsensä syrjään digitaalisesta kasvusta.
Euroopan näivettymistä edistää myös väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman väheneminen sekä monien maiden kestämätön velkaantuminen.
Arvostetun ekonomistin listaamat ongelmat ovat ikävän tuttuja myös Suomessa.
Lääkkeeksi Draghi esittää massiivisia, jopa 800 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja Euroopan talouteen. Osa rahoista voisi olla yhteisvelkaa, jota myönnettäisiin unionin kilpailukykyä ja turvallisuutta parantaviin hankkeisiin.''
”Jaamme kakun, josta tulee aina vaan pienempi ja pienempi – yhä harvalukuisemman ihmisjoukon kanssa.”
Näin kuvasi EU:n näivettyvää tulevaisuutta arvostettu italialainen ekonomisti ja ex-pääministeri Mario Draghi, joka on toiminut myös Euroopan keskuspankin johtajana.
Draghi julkisti maanantaina laajan raporttinsa EU:n kilpailukyvystä. Raportin mukaan unionin kilpailukyky on jäljessä Yhdysvalloista ja Kiinasta. EU on takamatkalla myös investoinneissa.
Ero Euroopan ja Yhdysvaltain bruttokansantuotteessa on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, mikä johtuu pääasiassa tuottavuuden kasvun hidastumisesta Euroopassa. Kansalaisille tämä tarkoittaa elintason laskua.
Draghin mukaan EU hyötyi pitkään maailmankaupan kasvusta, jossa energia saatiin Venäjältä, Yhdysvallat piti huolen turvallisuudesta ja monenkeskistä järjestelmää kunnioitettiin. Näin ei enää ole, ja siksi Draghin mukaan tarvitaan lisää rahaa uuden teknologian kehitystyöhön, puolustukseen sekä puhtaan teknologian hankkeisiin.
Suurin osa Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä tuottavuuskuilusta on syntynyt nimenomaan teknologia-alalla. Tässä kohdin EU voi katsoa peiliin, koska se on osin itse säädellyt itsensä syrjään digitaalisesta kasvusta.
Euroopan näivettymistä edistää myös väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman väheneminen sekä monien maiden kestämätön velkaantuminen.
Arvostetun ekonomistin listaamat ongelmat ovat ikävän tuttuja myös Suomessa.
Lääkkeeksi Draghi esittää massiivisia, jopa 800 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja Euroopan talouteen. Osa rahoista voisi olla yhteisvelkaa, jota myönnettäisiin unionin kilpailukykyä ja turvallisuutta parantaviin hankkeisiin.''
Vastaukset 1
Vanhimmat
Brysselissä tiistaina vieraillut pääministeri Petteri Orpo (kok) tyrmäsi tuoreeltaan Draghin yhteisvelkaehdotuksen. Pääministeri korosti, että EU:lla on monia muita keinoja, joita täytyy tehdä ennen kuin yhteisvelasta aletaan edes puhua. Näitä ovat muun muassa EU:n sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden kehittäminen, jotta yritykset pääsevät esteittä yhteisille markkinoille ja investoinneille löytyisi enemmän eurooppalaista rahaa.
Kuten on nähty, EU:n yhteisvelasta tuppaa tulemaan jäsenmaiden budjettitilkettä tai aluekehitysrahaa, joka ei ole tarkoituksenmukaista, kun uusia innovaatioita ja investointeja pitäisi saada liikkeelle.
Yhteisvelan sijaan rahaa voidaan kerätä unionin omilla veroilla sekä EU-tulleilla, joita Orpon hallitus on valmis harkitsemaan.
Draghin paperi on tärkeä. Se näyttää kaunistelematta, millaisessa suossa EU on globaalin muutoksen sekä omien päätöstensä ja päättämättömyytensä seurauksena.
Unionin haasteita lisää se, että EU:n kilpailukyvyn edistämiseen tarvitaan 27 jäsenmaan yhteinen poliittinen tahto. Se ei tule olemaan helppoa kansallismielisyyden ja EU-vastaisuuden nostaessa päätään monissa jäsenmaissa.
Paljon riippuu myös siitä, millaisella otteella uusi komissio lähtee unionin kilpailukykyä edistämään.
Draghin paperissa on paljon hyviä tavoitteita ja keinoja, joita seuraavan komission kannattaa ottaa työohjelmaansa. Paperista löytyy viisautta myös Suomen kilpailukyvyn edistämiseen.
Suomen kannalta olisi positiivista, jos komissaariehdokas Henna Virkkunen (EPP/kok) saisi kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta keskeisen teknologiaan ja/tai osaamiseen keskittyvän komissaarisalkun, kuten nyt näyttää.