Viron parlamentti ratifioi Moskovassa toukokuussa allekirjoitetut kaksi rajasopimusta maanantaina. Päätös syntyi parlamentin ylimääräisessä istunnossa maanantaina äänin 78-4.
Viron ja Venäjän välisen maa- ja vesirajan määrittelevät sopimukset astuvat voimaan, kun myös Venäjän duuma on ne ratifioinut.
Virolla ja Venäjällä on yhteistä rajaa 333,7 kilometriä. Viron liityttyä EU:hun Viron itäraja on samalla myös EU:n ulkoraja.
Viro saa EU:lta itärajansa varustamiseen Schengen-kuntoon lähes 78 miljoonaa euroa. Viron viranomaiset epäilevät, ettei töitä saada valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa eli vuoden 2006 loppuun mennessä.
"Suurin ongelma on aikapula. Meillä on kuitenkin mahdollisuus venyttää hanketta vuodella", arvioi projektipäällikkö Aare Allik viikonloppuna Eesti Päevaleht -lehdessä.
Rajasopimusten ratifiointia edelsi Virossa kiivas poliittinen kädenvääntö Tarton rauhan rajoista ja lähihistoriaa selventävistä maininnoista rajasopimuksen yhteydessä.
Viron parlamentti joutui lykkäämään asian käsittelyä viime viikolla, kun kevättalvella oppositioon joutunut entinen päähallituspuolue Res Publica liittoutui yllättäen oikeistolaisen Isänmaaliiton kanssa ja ryhtyi vaatimaan sopimuksiin mainintaa Viron neuvostomiehityksestä vuosina 1940-1991.
Parlamenttipuolueet löysivät kuitenkin kiistassa sovun viime viikon lopulla.
Viisi prosenttia Virosta Venäjälle
Viron ja Venäjän ulkoministereiden toukokuussa allekirjoittamien sopimusten mukaan Viron itäraja noudattaa neuvostokaudella 1944 vedettyä rajalinjaa. Tuolloin Viro menetti ns. Viron Inkerinmaan ja Petserin alueen kaakossa. Viro sai molemmat alueet Tarton rauhassa 1920.
Aluemenetykset ovat noin viisi prosenttia Viron pinta-alasta.
Tarton rauhan rajoista luopuminen on virolaisille arka asia. Res Publican täyskäännöstä rajasopimuskiistassa on pidetty puolueen yrityksenä nostaa hupenevaa kannatustaan.
Virossa on syksyllä kuntavaalit. Res Publica nousi kaksi vuotta sitten parlamentin suurimmaksi puolueeksi Keskustan rinnalle, mutta nyt sen kannatus on romahtanut.
Tuula Koponen, STT
----
Näin sieltä tuli se ratifiointi, jonka toteutumista täällä epäiltiin. Viro luopui toista maailmansotaa edeltäneistä rajoistaan. Suomihan teki niin jo 1947.
Viron ja Venäjän välisen maa- ja vesirajan määrittelevät sopimukset astuvat voimaan, kun myös Venäjän duuma on ne ratifioinut.
Virolla ja Venäjällä on yhteistä rajaa 333,7 kilometriä. Viron liityttyä EU:hun Viron itäraja on samalla myös EU:n ulkoraja.
Viro saa EU:lta itärajansa varustamiseen Schengen-kuntoon lähes 78 miljoonaa euroa. Viron viranomaiset epäilevät, ettei töitä saada valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa eli vuoden 2006 loppuun mennessä.
"Suurin ongelma on aikapula. Meillä on kuitenkin mahdollisuus venyttää hanketta vuodella", arvioi projektipäällikkö Aare Allik viikonloppuna Eesti Päevaleht -lehdessä.
Rajasopimusten ratifiointia edelsi Virossa kiivas poliittinen kädenvääntö Tarton rauhan rajoista ja lähihistoriaa selventävistä maininnoista rajasopimuksen yhteydessä.
Viron parlamentti joutui lykkäämään asian käsittelyä viime viikolla, kun kevättalvella oppositioon joutunut entinen päähallituspuolue Res Publica liittoutui yllättäen oikeistolaisen Isänmaaliiton kanssa ja ryhtyi vaatimaan sopimuksiin mainintaa Viron neuvostomiehityksestä vuosina 1940-1991.
Parlamenttipuolueet löysivät kuitenkin kiistassa sovun viime viikon lopulla.
Viisi prosenttia Virosta Venäjälle
Viron ja Venäjän ulkoministereiden toukokuussa allekirjoittamien sopimusten mukaan Viron itäraja noudattaa neuvostokaudella 1944 vedettyä rajalinjaa. Tuolloin Viro menetti ns. Viron Inkerinmaan ja Petserin alueen kaakossa. Viro sai molemmat alueet Tarton rauhassa 1920.
Aluemenetykset ovat noin viisi prosenttia Viron pinta-alasta.
Tarton rauhan rajoista luopuminen on virolaisille arka asia. Res Publican täyskäännöstä rajasopimuskiistassa on pidetty puolueen yrityksenä nostaa hupenevaa kannatustaan.
Virossa on syksyllä kuntavaalit. Res Publica nousi kaksi vuotta sitten parlamentin suurimmaksi puolueeksi Keskustan rinnalle, mutta nyt sen kannatus on romahtanut.
Tuula Koponen, STT
----
Näin sieltä tuli se ratifiointi, jonka toteutumista täällä epäiltiin. Viro luopui toista maailmansotaa edeltäneistä rajoistaan. Suomihan teki niin jo 1947.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Viro sai molemmat alueet Tarton rauhassa 1920."
Miksi Viro sai ko. alueet 1920? Kuuluivatko ne sitä ennen siis Venäjälle vai Virolle? Tosin eikös Viro ollut tuolloin osa Venäjää?
Saatko kiksejä jos totean että, oikeassa olit.
Mielestäni Viron ei missään tapauksessa olisi pitänyt luopua vaatimasta tartonrauhan rajoja takaisin.
"kiksejä".
"Mielestäni Viron ei missään tapauksessa olisi pitänyt luopua vaatimasta tartonrauhan rajoja takaisin. "
Samaa mieltä taisi olla suurin osa virolaisistakin. Kansanedustuslaitos päätti toisin.
Jos Virolla ei ollut pätevät syyt vaatia maitaan takaisin niin kenellä? Onko meillä muka painavammat syyt?
Huomaan, että kirjoittelet vain sellaisia uutisia, jotka ovat negatiivisia ajatellen Karjalan palautusta. Taidat sitten saada näistä orgasmin?
että Nimierkkiä ilmaantuu irvailemaan asiattomuuksilla näitä "nimettömiä" aina kun ASIALLE ei ei voi mitään.
Mielestäni Virolla oli hyvä syy rajanäkemyksiinsä.
Venäjä tulkitsi toisin, mutta taisi sahata omaa oksaansa: jos Viro liittyi vapaaehtoisesti eikä siksi saa valittaa rajalinjauksesta, seuraahan tästä se, että Suomen Karjala, joka EI liittynyt vapaaehtoisesti vaan miehitettiin, tulisi Venäjän tulkintaa seuraten nyt varmasti palauttaa Suomelle?
Yksinkertaistaen Gospodin Lavrov:
Vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon liittynyt Viro = vapaaehtoiset rajat = ei rajamuutoksia
Ei-vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon liitetty Suomen Karjala = ei-vapaaehtoiset rajat = rajamuutokset oikeutettuja
Venäjä noudattakoon yhtenäistä logiikkaa, ja tarjotkoon siis heti luovutettuja alueita takaisin Suomelle, jos se aikoo pitää kiinni tulkinnastaan Viron rajojen vapaaehtoisuudesta.
Venäjän duumalla meni neljä vuotta, ennen kuin se ratifioi Liettuan kanssa tehdyn sopimuksen siitä kun Liettuan parlamentti oli sen hyväksynyt. Viro toivoo, että Venäjä ratifioisi sen syksyllä, mytta saas nähdä. Virolaiset menivät laittamaan lakipykäläänsä maininnan "miehityksestä" ja siitähän venäläiset ei tykänneet. Viro siitä kärsii, jos Venäjä ei sopimusta nyt laillistakaan.
Miksi Viro kärsisi, jos Venäjä ei ratifioikaan sopimusta? Viron kansa on mielipiteensä tuonut julki: sopimusta ei pitäisi ratifioida.
Asia oli päivänselvä, N:liitto miehitti Viron ja sillä siisti. Jos virolaisissa on vähänkin itsekunnoitusta ja omanarvontuntoa, eivät he poista mainintaa miehityksestä.
Miksei myös tätä ole uutisoitu: kyseessä oli aluevaihto, jossa Peipsin Piirisaarten alueella Viro oli myös saamapuolella:
http://www.mediumi.net/moskova/uutiset/politiikka/17_05_05.php
Paitsi että tuon uutisen mukaan aluevaihto ei koske Petserinmaata, vaan Venäjä saa raja-alueen järvien ja Narva-joen käyttöoikeuden Virolle myönnettäviä Piirsaaren kalastusoikeuksia vastaan.
Eli tuon ennakkotapauksen mukaan: Venäjä saa pitää Karjalan, mutta jossain Sallassa voidaan vaihtaa pari neliökilometriä päittäin.
Paitsi että tuon uutisen mukaan aluevaihto ei koske Petserinmaata, vaan Venäjä saa raja-alueen järvien ja Narva-joen käyttöoikeuden Virolle myönnettäviä Piirsaaren kalastusoikeuksia vastaan.
Eli tuon ennakkotapauksen mukaan: Venäjä saa pitää Karjalan, mutta jossain Sallassa voidaan vaihtaa pari neliökilometriä päittäin.
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=641&author=10
"Ratifioinnin hylkääminen johtui siitä, että Viron Riigikogu ratifioinnin yhteydessä teki lausuman, jossa viitattiin sodanaikaiseen Neuvostoliiton suorittamaan Viron miehitykseen."
Venäjän näkemyshän on se, ettei Neuvostoliitto miehittänyt Viroa vaan Viro liittyi siihen itse. Jos rajasopimus siellä nyt kaatuu historiantulkintoihin niin meillähän tarjota aivan vastaavanlaisia tulkintaeroja erillissodasta, Leningradin piirityksestä jne.