5 min.
12. syyskuuta
|sivu 16
Isonvihan raakuus yllätti
Toista
10 min.
Anne Puumala
Kuinka kirjoittaa ajanjaksosta, joka oli niin hirvittävän raakaa, että kirjailijan kuvittelukykykin on loppua kesken? Kuinka tarjoilla tarina lukijalle siten, että hän ei ahdistu jo alkumetreillä?
Näiden kysymyksen parissa paini jokin aika sitten Päivi Alasalmi . Hän oli kirjoittamassa romaania eräästä Suomen historian synkimmästä päivästä.
Se sijoittuu isonvihan aikaan. Venäjän hallitsija Pietari I Suuri oli antanut armeijalleen käskyn tuhota Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Ruotsi ja Venäjä olivat olleet vuosia sodassa, Ruotsi oli murenemassa ja Venäjän joukot hyökymässä Suomeen.
Venäläiset eivät halunneet Pohjanmaasta muodostuvan tukialuetta Ruotsin vastahyökkäykselle, joten he ryhtyivät silmittömään hävittämiseen ja terroriin. Poltetun maan taktiikalla tuhottiin järjestelmällisesti väestöä ja rakennuksia.
Hävityksen ajan synkin päivä osui syyskuun 29:nteen 1714.
Venäläiset olivat ottaneet ratkaisevan voiton Isossakyrössä Napuen taistelussa. Joukot etenivät kohti pohjoista. Seuraavan suuren verilöylyn näyttämö oli Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto.
Sana lähestyvästä vihollisesta kiiri. Rannikkopitäjien asukkaat pakenivat saarelle joukoittain tarkoituksenaan jatkaa matkaa Ruotsin puolelle. Hailuodolla he olivat viholliselle kuitenkin kuin tarjottimella.
Oulun seudulta Haukiputaalta kotoisin oleva Päivi Alasalmi vastaa puhelimeen kotoaan Akaasta. Häntä nuo syyskuun tapahtumat 310 vuotta sitten ovat kiinnostaneet jo jonkin aikaa.
– Historia oli koulussa lempiaineitani, mutta en muista, että noista omilla kotikulmillani sattuneista tapahtumista olisi juuri puhuttu. Kävin koulua pahimman suomettumisen aikaan 1970–1980 -luvulla, jolloin mitään poikkipuolista Venäjää koskevaa ei opetettu, Alasalmi sanoo.
Vasta aikuisiällä hän toden teolla havahtui siihen, mitä hänen sukunsa asuinsijoilla oli tapahtunut.
Hailuotoon paenneet kokivat hirvittävän lopun. Parisataa sotilasta ehti rantautua saareen. Lopputuloksena oli Suomen sotahistorian suurin siviilien massamurha. Se tunnetaan nimellä murhaperjantai. Noin 800 ihmistä teurastettiin, monet kidutuksen jälkeen.
Lue loput kaksi sivua ilposta.
12. syyskuuta
|sivu 16
Isonvihan raakuus yllätti
Toista
10 min.
Anne Puumala
Kuinka kirjoittaa ajanjaksosta, joka oli niin hirvittävän raakaa, että kirjailijan kuvittelukykykin on loppua kesken? Kuinka tarjoilla tarina lukijalle siten, että hän ei ahdistu jo alkumetreillä?
Näiden kysymyksen parissa paini jokin aika sitten Päivi Alasalmi . Hän oli kirjoittamassa romaania eräästä Suomen historian synkimmästä päivästä.
Se sijoittuu isonvihan aikaan. Venäjän hallitsija Pietari I Suuri oli antanut armeijalleen käskyn tuhota Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Ruotsi ja Venäjä olivat olleet vuosia sodassa, Ruotsi oli murenemassa ja Venäjän joukot hyökymässä Suomeen.
Venäläiset eivät halunneet Pohjanmaasta muodostuvan tukialuetta Ruotsin vastahyökkäykselle, joten he ryhtyivät silmittömään hävittämiseen ja terroriin. Poltetun maan taktiikalla tuhottiin järjestelmällisesti väestöä ja rakennuksia.
Hävityksen ajan synkin päivä osui syyskuun 29:nteen 1714.
Venäläiset olivat ottaneet ratkaisevan voiton Isossakyrössä Napuen taistelussa. Joukot etenivät kohti pohjoista. Seuraavan suuren verilöylyn näyttämö oli Oulun edustalla sijaitseva Hailuoto.
Sana lähestyvästä vihollisesta kiiri. Rannikkopitäjien asukkaat pakenivat saarelle joukoittain tarkoituksenaan jatkaa matkaa Ruotsin puolelle. Hailuodolla he olivat viholliselle kuitenkin kuin tarjottimella.
Oulun seudulta Haukiputaalta kotoisin oleva Päivi Alasalmi vastaa puhelimeen kotoaan Akaasta. Häntä nuo syyskuun tapahtumat 310 vuotta sitten ovat kiinnostaneet jo jonkin aikaa.
– Historia oli koulussa lempiaineitani, mutta en muista, että noista omilla kotikulmillani sattuneista tapahtumista olisi juuri puhuttu. Kävin koulua pahimman suomettumisen aikaan 1970–1980 -luvulla, jolloin mitään poikkipuolista Venäjää koskevaa ei opetettu, Alasalmi sanoo.
Vasta aikuisiällä hän toden teolla havahtui siihen, mitä hänen sukunsa asuinsijoilla oli tapahtunut.
Hailuotoon paenneet kokivat hirvittävän lopun. Parisataa sotilasta ehti rantautua saareen. Lopputuloksena oli Suomen sotahistorian suurin siviilien massamurha. Se tunnetaan nimellä murhaperjantai. Noin 800 ihmistä teurastettiin, monet kidutuksen jälkeen.
Lue loput kaksi sivua ilposta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kymmeniä vietiin orjaksi venäjälle. Samaa tekee pikku-pietari nyt Ukrainassa.
Myös Lapualta. Mikään ei tuossa naapurissa muutu, se on IKIAIKAINEN VIHOLLINEN!
Oisko Piatari suuren, isonvihan kostonhimoon vaikuttanut, ruattin kunkun väestön siirto rannikolla, ennen isoovihaa. Suamalaiset ajettiin sisämaahan ja ruattin pualen rantaruottalaiset tuatiin tilalle, ne kun oli luatettavampia kunkun miälestä hualtamaan armeijan ruaka ym hualtoa. Suamipoika makso herrojen kotkotukset taas hengellään.
Ei vaikuttanut, sama kaava joka suunnalla, teurastetaan, raiskataa, pakkosiirretään siperiaan ja ties minne orjiksi ja seksiorjiksi.
Oikeastaanhan Ruotsi jätti Itämaan (nyk. Suomi) ilman puolustusta ja Ruotsin armeija oli tekemässä murhatöitään, raiskauksia ja röstelöitä nykyisen Ukrainan alueella.
Pjotr Veliki löi Poltavassa Ruotsin raiskaaja-armeijan matalaksi ja näin vapautti oman raiskaaja-armeijansa ryostelemään Itämaata.
Tuota sotaa seurasi Venäjän ja Turkin sota Kaarlen yllytettyä sulttaani Ahmed kolmannen julistamaan sodan Venäjälle ja lyhyen sodan jälkeen Pietari joutui antautumaan.
Romanit oli sodassa samalla tavalla kun valtaväestö.