YLPEYS, ENNAKKOLUULO JA ALTTIUS
Joskus on vaikea nähdä, missä nerous loppuu ja hulluus alkaa, toteaa suomalainen viisaus.
Asiaa valottaa Chanan Tigayn JPostin artikkeli 19.07.05 ashkenazi-juutalaisten osalta. Ohessa otteita siitä.
Tunnettu yhteys ashkenazi-juutalaisten älykkyysgeenien ja geneettisen häiriötila-alttiuden välillä ei välttämättä ole hyvä uutinen Itä Euroopan juutalaisille, eikä uusin tutkimus asiasta välty kritiikiltä.
Utahin Yliopiston tutkimukset voivat merkitä haaveiden muuttumista painajaiseksi monelle äidille.
Tutkimukset osoittavat, että ashkenazit ovat tahtomattaan joutuneet sattumanvaraiseen kokeeseen rotuhygieniasta (eugenics), kuten the Economist asian ilmoittaa artikkelissaan. Se on tuonut mukanaan tiettyjä etuisuuksia, mutta, kuten rotuhygienian tutkimukset 20-luvulla osoittavat, se on vaatinut kauhean hinnan. Jo pelkkä rotuhygienian mainitseminen, mikä tarkoittaa rodun jalostamista vuodekumppanin valinnan kautta, on omiaan herättämään varoituksen kellojen soimisen muistaen natsien kokeilut juutalaisilla.
Tutkimuksen mukaan, joka julkaistaan seuraavassa Journal of Biological Science numerossa, ashkenazit pärjäävät keskimääräistä paremmin älykkyystesteissä (IQ), hakaten muut 12-15 pisteen erolla. Mutta he ovat myös alttiimpia kuin muut ryhmät sairauksiin kuten Tay-Sachs; Gaucherin tauti ja Niemann-Pick tai niihin liittyviin sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa heikkomielisyyttä ja olla tappavia.
Uusi tutkimus ehdottaa, että geneettiset häiriötilat voivat olla onnettomia sivuvaikutuksia geeneillä, jotka säätelevät älykkyyttä. Tässä juuri on yksi kompastuskivi, joka herättää vastustusta, koska se kyseenalaistaa kokonaisen etnisen ihmisryhmän.
Toisille se voi merkitä poliittista syrjintää, toisille tieteen edistymistä, joka pelastaa ihmishenkiä.
Vaikka tutkijoiden motiiveja ei asetettaisikaan kyseenalaisiksi, tarkkailijat pelkäävät tutkimusten väärinkäyttöä. Mutta kuitenkin tiukkapipoisten mielipiteiden ei tulisi keskeyttää tutkimuksia, joista voi olla apua juutalaisyhteisöille. Holokaustista pelastunut Deborah Lipstadt, Emoryn Yliopiston modernin juutalaisuuden ja holokaustin professori, on samaa mieltä. Hänen mielestään on hyvä, että asiasta keskustellaan. Eräs huolenaihe on se, miten suhtautua tietoihin, että yksi ihmisryhmä on älykkäämpi kuin toiset. Toiset torjuvat epäilyt kevyesti toteamalla: Ei se ole mikään salaisuus, isoäitisi kertoi sen minulle.
Tutkimukset osoittavat, että vaikka ashkenazit olivat vain 3 % USA;n väestöstä viime vuosisadan aikana, he voittivat 27 % maan Nobel-palkinnoista tieteessä ja yli puolet maailman shakkimestareista ovat ashkenazeja.
Antropologian professori Henry Harpending Utahin Yliopistosta toteaa, ettei nykymaailmassa ole viisasta puhua sellaisista asioista julkisesti. Hän on yksi tutkimukseen osallistuneista tutkijoista.
Hän lisää, että he pitävät sitä mielenkiintoisena hypoteesina ja ovat vähän hämmästyneitä sen saamasta huomiosta. Toisaalta, hän toteaa geneetikkojen tietävän, että eroavuudet ihmisryhmien välillä ovat melko varmasti geeneissä (DNA), mutta he kainostelevat puhua siitä peläten menettävänsä apurahansa.
Hän kertoo, että kaikki alkoi ideasta, jota he seurasivat, ja odottaa tämän hyvältä näyttävän hypoteesin testaamista. Tutkijat voivat kuitenkin vain toivoa, että testaukset auttaisivat ihmiskuntaa. He toteavat tutkimusten lisäävän heidän tietoaan siitä, miten aivot toimivat.
Tutkimuksessa todetaan, että koska Euroopan juutalaisilta oli kielletty muut ammatit paitsi finanssiin, rahanlainaukseen ja ulkomaankauppaan liittyvät ammatit, jotka vaativat suurempaa henkistä panosta kuin maatalous, joita ei-juutalaiset harjoittivat, heidän geneettiset järjestelmänsä sukupolvien kuluessa valitsivat älyllistä kykyä valvovat geenit. Tämä prosessi antoi noille juutalaisille edellytykset menestyä niissä muutamissa ammateissa, jotka olivat heille sallittuja. Edelleen, päinvastoin kuin nykyisin, niillä, jotka menestyivät taloudellisesti tämän aikajakson aikana, oli enemmän lapsia kuin niillä, jotka olivat taloudellisesti heikommassa asemassa, ja he myöskin elivät keskimääräistä kauemmin.
Tästä johtuen tutkijat toteavat, että monet ashkenazi-juutalaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä, mutta sen johdosta he myös kärsivät useista geneettisistä sairauksista.
Ne, jotka kärsivät jostakin näistä geneettisistä sairauksista, voivat saada myös lisääntyneen älykkyyden.
Rabbi Moses Tendler Yeshivan Yliopistosta, jolla on professuuri biologiassa ja opettaa sitä, myöntää geneettisen järjestelmän määrittelevän älykkyyden mutta samalla altistavan geneettisille sairauksille. Hän kuitenkin toteaa, että koska juutalaiset, asuivat he missä hyvänsä, elivät kuin ”saaressa” ja vasta äskettäin ovat alkaneet ”naida poikki” (torniolainen sanonta), se johti muutamien geenien keskittymiseen, toiset niistä hyviä, toiset pahoja.
Rabbi Arthur Green Bostonin heprealaisesta opistosta uskoo, että samaan aikaan, kuin juutalaisten älykkyysgeenit alkoivat erikoistua, kristittyjen parissa tapahtui päinvastainen kehitys. Tänä 1600-1700 vuotta kestäneen ajanjakson aikana Euroopan kristityt tietämättään tuhosivat parhaan geenivarantonsa myöntymällä pappien ja munkkien selibaattiin, mikä erityisesti oppineimpien ja älyllisesti kehittyneimpien parissa vähensi heidän geneettisen varantonsa tasoa ja suurensi eroa juutalaisen vähemmistön kanssa.
Juutalaisten keskittyminen opiskeluun yhdessä taloudellisten faktojen kanssa luultavasti toimivat yhdessä älykkyyden kehittymisessä. Näihin ashkenazien geneettisiin häiriöihin voi kuulua liikakasvu ja hermosoluja yhdistävien yhteyksien haarautuminen. Liikakasvu voi aiheuttaa sairautta, lisääntynyt mutta rajoitettu kasvu voi samalla edistää älykkyyden kasvua. Korkea IQ-taso näkyy myös ammatinvalinnassa.
Joskus on vaikea nähdä, missä nerous loppuu ja hulluus alkaa, toteaa suomalainen viisaus.
Asiaa valottaa Chanan Tigayn JPostin artikkeli 19.07.05 ashkenazi-juutalaisten osalta. Ohessa otteita siitä.
Tunnettu yhteys ashkenazi-juutalaisten älykkyysgeenien ja geneettisen häiriötila-alttiuden välillä ei välttämättä ole hyvä uutinen Itä Euroopan juutalaisille, eikä uusin tutkimus asiasta välty kritiikiltä.
Utahin Yliopiston tutkimukset voivat merkitä haaveiden muuttumista painajaiseksi monelle äidille.
Tutkimukset osoittavat, että ashkenazit ovat tahtomattaan joutuneet sattumanvaraiseen kokeeseen rotuhygieniasta (eugenics), kuten the Economist asian ilmoittaa artikkelissaan. Se on tuonut mukanaan tiettyjä etuisuuksia, mutta, kuten rotuhygienian tutkimukset 20-luvulla osoittavat, se on vaatinut kauhean hinnan. Jo pelkkä rotuhygienian mainitseminen, mikä tarkoittaa rodun jalostamista vuodekumppanin valinnan kautta, on omiaan herättämään varoituksen kellojen soimisen muistaen natsien kokeilut juutalaisilla.
Tutkimuksen mukaan, joka julkaistaan seuraavassa Journal of Biological Science numerossa, ashkenazit pärjäävät keskimääräistä paremmin älykkyystesteissä (IQ), hakaten muut 12-15 pisteen erolla. Mutta he ovat myös alttiimpia kuin muut ryhmät sairauksiin kuten Tay-Sachs; Gaucherin tauti ja Niemann-Pick tai niihin liittyviin sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa heikkomielisyyttä ja olla tappavia.
Uusi tutkimus ehdottaa, että geneettiset häiriötilat voivat olla onnettomia sivuvaikutuksia geeneillä, jotka säätelevät älykkyyttä. Tässä juuri on yksi kompastuskivi, joka herättää vastustusta, koska se kyseenalaistaa kokonaisen etnisen ihmisryhmän.
Toisille se voi merkitä poliittista syrjintää, toisille tieteen edistymistä, joka pelastaa ihmishenkiä.
Vaikka tutkijoiden motiiveja ei asetettaisikaan kyseenalaisiksi, tarkkailijat pelkäävät tutkimusten väärinkäyttöä. Mutta kuitenkin tiukkapipoisten mielipiteiden ei tulisi keskeyttää tutkimuksia, joista voi olla apua juutalaisyhteisöille. Holokaustista pelastunut Deborah Lipstadt, Emoryn Yliopiston modernin juutalaisuuden ja holokaustin professori, on samaa mieltä. Hänen mielestään on hyvä, että asiasta keskustellaan. Eräs huolenaihe on se, miten suhtautua tietoihin, että yksi ihmisryhmä on älykkäämpi kuin toiset. Toiset torjuvat epäilyt kevyesti toteamalla: Ei se ole mikään salaisuus, isoäitisi kertoi sen minulle.
Tutkimukset osoittavat, että vaikka ashkenazit olivat vain 3 % USA;n väestöstä viime vuosisadan aikana, he voittivat 27 % maan Nobel-palkinnoista tieteessä ja yli puolet maailman shakkimestareista ovat ashkenazeja.
Antropologian professori Henry Harpending Utahin Yliopistosta toteaa, ettei nykymaailmassa ole viisasta puhua sellaisista asioista julkisesti. Hän on yksi tutkimukseen osallistuneista tutkijoista.
Hän lisää, että he pitävät sitä mielenkiintoisena hypoteesina ja ovat vähän hämmästyneitä sen saamasta huomiosta. Toisaalta, hän toteaa geneetikkojen tietävän, että eroavuudet ihmisryhmien välillä ovat melko varmasti geeneissä (DNA), mutta he kainostelevat puhua siitä peläten menettävänsä apurahansa.
Hän kertoo, että kaikki alkoi ideasta, jota he seurasivat, ja odottaa tämän hyvältä näyttävän hypoteesin testaamista. Tutkijat voivat kuitenkin vain toivoa, että testaukset auttaisivat ihmiskuntaa. He toteavat tutkimusten lisäävän heidän tietoaan siitä, miten aivot toimivat.
Tutkimuksessa todetaan, että koska Euroopan juutalaisilta oli kielletty muut ammatit paitsi finanssiin, rahanlainaukseen ja ulkomaankauppaan liittyvät ammatit, jotka vaativat suurempaa henkistä panosta kuin maatalous, joita ei-juutalaiset harjoittivat, heidän geneettiset järjestelmänsä sukupolvien kuluessa valitsivat älyllistä kykyä valvovat geenit. Tämä prosessi antoi noille juutalaisille edellytykset menestyä niissä muutamissa ammateissa, jotka olivat heille sallittuja. Edelleen, päinvastoin kuin nykyisin, niillä, jotka menestyivät taloudellisesti tämän aikajakson aikana, oli enemmän lapsia kuin niillä, jotka olivat taloudellisesti heikommassa asemassa, ja he myöskin elivät keskimääräistä kauemmin.
Tästä johtuen tutkijat toteavat, että monet ashkenazi-juutalaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä, mutta sen johdosta he myös kärsivät useista geneettisistä sairauksista.
Ne, jotka kärsivät jostakin näistä geneettisistä sairauksista, voivat saada myös lisääntyneen älykkyyden.
Rabbi Moses Tendler Yeshivan Yliopistosta, jolla on professuuri biologiassa ja opettaa sitä, myöntää geneettisen järjestelmän määrittelevän älykkyyden mutta samalla altistavan geneettisille sairauksille. Hän kuitenkin toteaa, että koska juutalaiset, asuivat he missä hyvänsä, elivät kuin ”saaressa” ja vasta äskettäin ovat alkaneet ”naida poikki” (torniolainen sanonta), se johti muutamien geenien keskittymiseen, toiset niistä hyviä, toiset pahoja.
Rabbi Arthur Green Bostonin heprealaisesta opistosta uskoo, että samaan aikaan, kuin juutalaisten älykkyysgeenit alkoivat erikoistua, kristittyjen parissa tapahtui päinvastainen kehitys. Tänä 1600-1700 vuotta kestäneen ajanjakson aikana Euroopan kristityt tietämättään tuhosivat parhaan geenivarantonsa myöntymällä pappien ja munkkien selibaattiin, mikä erityisesti oppineimpien ja älyllisesti kehittyneimpien parissa vähensi heidän geneettisen varantonsa tasoa ja suurensi eroa juutalaisen vähemmistön kanssa.
Juutalaisten keskittyminen opiskeluun yhdessä taloudellisten faktojen kanssa luultavasti toimivat yhdessä älykkyyden kehittymisessä. Näihin ashkenazien geneettisiin häiriöihin voi kuulua liikakasvu ja hermosoluja yhdistävien yhteyksien haarautuminen. Liikakasvu voi aiheuttaa sairautta, lisääntynyt mutta rajoitettu kasvu voi samalla edistää älykkyyden kasvua. Korkea IQ-taso näkyy myös ammatinvalinnassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olla jotakin merkitystä viisauden suhteen?