Ihmeellinen aurinkomme

𝐈𝐇𝐌𝐄𝐄𝐋𝐋𝐈𝐍𝐄𝐍 𝐀𝐔𝐑𝐈𝐍𝐊𝐎𝐌𝐌𝐄
Aurinkomme tuottama, täsmällisesti säädetty säteily mahdollistaa elämän.
Auringon säteily on hienosäädetty hapen tuotantoon
Fotosynteesi ei olisi mahdollista ilman oikeaa säteilyn aallonpituutta, joka on hyvin pieni kaista kaikista mahdollisista elektromagneettisen säteilyn aallonpituuksista. Maahan tulevat aallonpituudet mahdollistavat hapen tuotannon ja sallivat meidän katsella ympärillemme.
Ultravioletti ja infrapuna -säteilyt sijaitsevat aivan tämän kaistan molemmin puolin. Nämä aallonpituudet muodostavat yhdessä vain häviävän pienen kaistan kaikista fysiikan mahdollisuuksista. Michael Denton toteaa, että "matka äärimmäisen lyhyiden radioaaltojen harjalta toiselle voi olla sata tuhatta kilometriä, ja toisaalta korkeaenergisen gammasäteilyn aallonharjojen etäisyys puolestaan on vain 10^-17 metriä, mikä on lyhyempi matka kuin atomiytimen läpimitta! Pelkästään tällä aaltoalueella, erilaisia aallonpituuksia on 10^25".
Aaltoalue, jonka näemme, on häviävän pieni
Silmämme näkevät alueen, jonka aallonpituudet sijoittuvat välille 380-750 nanometriä. Toisin ilmaistuna, elävän elämän "oikea" valo olisi vain muutaman sekunnin mittainen kaista aikaskaalassa, joka olisi sata miljoonaa kertaa Maan ikää pidempi tai muutama pelikortti pinossa, joka ulottuisi Maasta Andromedan galaksiin asti. Nähtävän elektromagneettisen säteilyn kaista on käsittämättömän kapea! Puolet aurinkomme tuottamasta säteilystä on kuitenkin juuri tuolla kaistalla.
Infrapunasäteily
Mitä toinen puolisko aurinkomme säteilykaistasta sitten pitää sisällään? Kyseessä on toinen käsittämättömän kapea kaista, aivan näkyvän valon kupeessa, aallonpituudeltaan 750-2 500 nanometriä. Tämä infrapunasäteily tuottaa puolet ilmakehämme tarvitsemasta lämmöstä. Ilman sitä Maassa olisi kylmempää kuin etelänavalla, toteaa Denton. Infrapunasäteily pitää meret sulana ja lämpötila pysyy elämälle sopivana, koska merten vesimäärä on tarpeellinen lämmön säätelyn kannalta.
Elämän valon aallonpituuksien on myös läpäistävä ilmakehä
Muuten fotosynteesi ei voisi tuottaa meille happea. On hämmästyttävää, että tämä toteutuu, ja samalla tuotetusta hapesta muodostunut otsonikerros estää haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyn elämää tuhoamaan. Valon pitää myös tunkeutua veteen, sillä valtaosa fotosynteesistä tapahtuu merissä. Vesi onkin "onneksemme" valoa läpäisevä aine.
Hämmästyttäviä "yhteensattumia"?
Puolueettomalle ja ennakkoasenteista vapaalle ihmiselle nämä eivät ole "onnekkaita yhteensattumia", vaan kertovat Jumalasta, joka on kaiken suunnitellut ja luonut maailman, missä elämä on mahdollista.