VA 2/2024, paras ja huonoin juttu

Rippikoulukyselyn arvioinnissa oli kiintoisia yksityiskohtia. Että Jumalaan uskomista voi mitata seitsemänportaisella asteikolla. Ei olisikaan vaan, että uskoo tai ei.

Tämä nyt on vähän niin ja näin. Luin ainoastaan Risto K. Järvisen jutut kun ne on usein mukavaa luettavaa sekä Brotheruksen kirjoituksen.

"Rationalismi voi poistaa maailmasta vihan ja jakautumisen" ei oikeen osunut. Olen enemmän kiinnostunut rationalistin filosofiasta kuin sen kehumisesta. En tavoita kaikkien ihmisten ennakkoluulotonta kunnioitusta riippumatta katsomuksesta, rodusta, sukupuolesta tai älykkyysosamäärästä, etenkään vapaa-ajattelijoiden kohdalla jotka luottavat vahvasti älyynsä ja oikeassa olemiseensa. Mutta ehkä konferensissa on ollut keskinäistä herkistelyä, vertaistukea ja rakkautta.

"Enbuske hoidettu - Risto K. jäljellä?"
Ihan hauska juttu. (Ei olisi kannattanut perua lahjaksi tilattua Sana-lehteä. Ihan hyvä lehti.) En ole Enbuskea ja hänen uskoon tuloaan seurannut, mutta muistelen että hän ei kokenut mitään hurmoksellisia kokemuksia tms. Ehkä "uskoontulo" oli vain vastustamisen lopettamista.
Harvemmalle Jeesus tulee aivan konkreettisesti ovelle kolkuttamaan, mutta ehkä Risto K. saa vielä sen kokea.

Brotheruksen kirjoitus oli aika lattea. Olisi voinut perehtyä siihen millaista messiasta juutalaiset odottivat ja odottavat edelleen. Toisaalta kirjoituksen perusteella hienoisesti vaikuttaa, että Jeesus on Brotheruksen mielestä olemassa ollut henkilö, vaikkakin huijari.

Mutta näistä vaihtoehdoista keskimmäinen oli paras.